Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Räisälä

Paikkakunta Räisälä

view all

Profiles

  • Toivo Johannes Inkinen (1905 - 1905)
    Syntynyt / Kastettu 23.1.1905 13.2.1905 Kylä / Talo Hytinlahti 9 Isä Til. Juho Martinp. Inkinen Äiti Vo. Maria Matint. Koljonen 26 Lapsi Toivo Johannes Räisälä<syntymä<Hytinlahti 9 Räisälän seura...
  • Anna Katri Inkinen (1903 - 1907)
    Syntynyt / Kastettu 14.6.1903 24.6.1903 Kylä / Talo Hytinlahti 9 Isä Tal. Juho Martinp. Inkinen Äiti Vo. Maria Matint. Koljonen 24 Lapsi Anna Katri Räisälä<syntymä<Hytinlahti 9<kummit< Räisälän ...
  • Matti Uljas Inkinen (1901 - 1905)
    Syntynyt / Kastettu 12.2.1901 26.2.1901 Kylä / Talo Hytinlahti No:9 Isä Tal.p. Juho Martinp. Inkinen Äiti Vo. Maria Koljonen 21 Lapsi Matti Uljas Oma komm. Alkup. komm. KKSIVU: 78 KASTESRK: Kau...
  • Juhana Martinpoika Inkinen (1877 - 1924)
    Syntyneet - 14.11.1877 Johan, Kirvun srk, Sairala N:o 4 - Martti Inkinen / Katri Skyttä Katiha: Rippikirja - Räisälän srk. 025a sivu 82, Hytinlahti N:o 9 Katiha: Avioton lapsi?: Rippikirja - 0027...
  • Maire Katri Inkinen (1920 - 1921)
    Räisälä<syntymä<Hytinlahti 9<kummit< Räisälän seurakunnan arkisto - I Aa:25 Rippikirjat, Humalais - Neitsytkallio 1910-1919, jakso 86, sivu 82: Hytinlahti N:o 9; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.2.202...

Räisälän paikkakuntaprojekti

Räisälän ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Karjalan sukupuuta rakentavaan Suojärvi-projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Kurkijoen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Räisälän kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Suuremmat kokonaisuudet

Johdanto Räisälään [http://raisala.fi/]

Historia Historia

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. [1] [5]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. [1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.[6] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.

Räisälän (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Räisälän ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Räisälän kyläprojekteja

Humalainen I Humalanpelto I Hytinlahti I Härskeensaari I Ivaskanmäki I Karkola I Kiisanlahti I Kivipelto I Kökkölä I Köninginmäki I Lammasmäki I Lamminautio I Lohikallio I Lokinanpelto I Luotsanlahti I Läheniemi I Makkola I Muonola I Myllypelto I Neitsytkallio I Näpinlahti I Pataksela I Piiskonmäki I Putoria I Rautakopra I Räisälä I Sakkali I Sutkenlahti I Särkisalo I Tarhala I Tekemälahti I Tiittala I Timoskala I Tiuri I Tiurinmäki I Unnunkoski I Virtelä

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Räisälään

Räisälä

Historia

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. [1] [5]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. [1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.[6] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.