Follow
Ennen Olavinlinnan perustamista Savonranta kuului Savon vanhimman seurakunnan Savilahden piiriin, jonka hallinnollinen keskuspaikka oli Mikkeli. Kerimäen seurakunnan itsenäistyttyä 1642 Savonranta kuului siihen sekä seurakunnalliselta että maalliselta hallinnoltaan. Mutta vielä 1800-luvun puolivälissä savonrantalaiset eivät saaneet seurakunnan palveluja omassa pitäjässään. Rippikouluun oli mentävä Rääkkylään, Liperiin tai Kerimäelle ja saarnoja käytiin kuuntelemassa edellä mainituissa kirkoissa. Rääkkylään, jonne päästiin vesiteitse, oli helpointa kuljettaa vainajat haudattaviksi ja lapset kastettaviksi.
Savonrantalaisten yritys saada oma rukoushuone sai kirkolliskokouksessa myönteisen päätöksen 1859. Aluksi seurakuntalaisia kehotettiin käyttämään enonkoskelaisten kanssa samaa kirkkoa. Mutta se ei savonrantalaisia tyydyttänyt. Heidän määrätietoisesti vaatiessa omaa kirkkoa, määrättiin 28. elokuuta 1861 Helsingissä päivätyssä keisarillisessa käskykirjeessä, että Savonranta saa oman rukoushuoneen ja papin. Tämän määräyksen perusteella Savonranta sai oman kirkon lisäksi luvan myös oman hautausmaan perustamiseen. Savonrannasta tuli nyt virallisesti rukoushuonekunta Kerimäen yhteyteen. Ensimmäinen tämän rukoushuoneen piirikunnan kokous pidettiin 6.11.1861 ja varsinainen Savonrannan seurakunnan historia sai näin alkunsa.
Itsenäinen kirkonkirjojen pito ja muu säännöllinen seurakunnallinen toiminta alkoi täällä heti 1862. Ensimmäisenä pappina toimi Kerimäen kappalainen Anders Samuel Kiljander.
Vanhin hautausmaa, jonka maaperä saatiin lahjoituksena silloiselta Monninsaaren isännältä Antti Nymanilta, oli käytössä vuosina 1862 – 1871. Nykyinen hautausmaa perustettiin Koskilammen kauniiseen rinteeseen ja se vihittiin käyttöönsä 1871. Tätä hautausmaata on laajennettu 1972 ja otettu käyttöön seuraavana vuonna.
Samana vuonna, kun nykyinen hautausmaa otettiin käyttöönsä, Savonranta muuttui Kerimäen kappeliseurakunnaksi. Se vaihe kesti n. 11 vuotta. Lopullinen irrottautuminen ja muodostuminen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tulivat mahdolliseksi, kun senaatti teki asiaa koskevan päätöksensä 15. toukokuuta 1882. Seurakunnan asukasluku oli silloin 2060 henkeä.
Savonranta ehti olla itsenäisenä seurakuntana 124 v 7 kk ja 16 pv. Vuoden 2007 alussa siitä tuli kirkkopiiri entiseen kotiseurakuntaansa Kerimäkeen. Kuntaliitoksen 1.1.2009 myötä emäseurakunnaksi muuttui Savonlinna-Sääminki. 1.1.2013 emäseurakunnan nimi vaihtui Savonlinnaksi, kun Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun seurakunnat lakkautettiin ja liitettiin Savonlinna-Säämingin seurakuntaan kappeliseurakuntina. Muodostui uusi Savonlinnan seurakunta, jossa Savonranta jatkaa toimintaansa kirkkopiirinä.
Lähde: Savonrannan seurakunnan historiikki, Savonlinnan seurakunta
Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat
Kirkkoherrat
- Erkki Vilho Kustaanpoika Hynninen (1907-24)
- Silas Leskinen (1924-39)
- Juhani Pietarinpoika Jääskeläinen (1939-40)
- Uuno Albert Kahra (1940-48)
- Eino Jaakko Pietilä (1948-49)
- Väinö Vihtori Nurmisto (1949)
- Erkki Olavi Juntunen (1943, 1950-52)
- Raimo Jaakko Pihkala (1952-53)
- Pekka Uolevi Manninen (1953-54)
- Olavi Juhana Tervo (1955-58)
- Urho A. O. Loikkanen (1958)
- Matti Rudolf Tuovinen (1958)
- Eino Ilmari Ahvenainen (1958-)
Muu papisto
- Anders Samuel Kiljander, saarnaaja (1862-71)
- Per August Zachrisson Cygnaeus , vt. saarnaaja (1871-72)
- Maximilian Kristian Tawast, kappalainen (1872-78)
- Mikko Kinnunen, vt. kappalainen, kirkkoherra (1878-87)
- Rovasti Johannes Juhonpoika Friman, vt. kirkkoherra (1887-1901)
- Aleksanteri Vehniäinen, vt. kirkkoherra (1895)
- Kaarle Reetrikki Sorri, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1901-07)