Raahe, merkkihenkilöt

Tervetuloa Raahe, merkkihenkilöt - projektiin!'
Projektiin voi etsiä ja liittää jo luettelossa esiintyvien Raahessa merkittävästi vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
Henkilöiden luettelo tehty alustavasti löytyneiden henkilöiden mukaan ja lisää voi laittaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Pietari Brahen patsas Pekkatorilla. Kreivi Pietari Abrahaminpoika Brahe, nuorempi
Veistoksen suunnitteli Walter Runeberg, se paljastettiin 1888. Talot: ent. Hedmanssonin talo sekä oik. "Nya Reins" (?) Brahe perusti uudeksi kaupungiksi vuonna 1649 Salon (nykyinen Raahe) (ruotsi : Brahestad).
Kuva Museovirasto CC BY 4.0
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Brahe

Myhrbergin puisto ja patsas Raahessa, Kuvan ottaja Ritva Myllylä. (2022). August Maximilian Myhrberg M. A. Myhrbergin patsas, 1931 Raahen Rantakatu 40:n puistikossa tekijä Evert Porila. Evert Martialis Porila (Grönfors)

Kaupunginjohtajat

• Gösta Henrik Norio (sukunimi aik. Nordström) (Raahen ensimmäisenä kaupunginjohtajana 1930–1936) (Syntynyt 27. joulukuuta 1903 Raahe – 18. maaliskuuta 1937 Raahe) oli suomalainen diplomi-insinööri ja Raahen kaupunginjohtaja. Raahelaisen sekatavarakauppiaan poika Gösta Norio pääsi ylioppilaaksi Raahessa 1921 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1927. Hän oli vuodesta 1926 Raahe Oy:n palveluksessa ja sen jälkeen vuodesta 1928 Raahen kaupungin sähkölaitoksen johtajana. Norio oli Raahen ensimmäisenä kaupunginjohtajana 1930–1936. Hän oli virkaan tullessaan Suomen nuorin kaupunginjohtaja. Norio kuoli maaliskuussa 1937 33-vuotiaana umpisuolen leikkauksen jälkeen tulleeseen veritulppaan. Vuonna 2003 paljastettiin Raahen Kirkkokadulla sijainneen Norion lapsuudenkodin seinään kiinnitetty muistolaatta. Gösta Norio oli naimisissa lehtori Hilja Katariina Tervosen kanssa. Heidän poikansa on professori Reijo Norio (s. 1934)
• Aatu Hänninen. Aatu Hänninen (Raahen kaupunginjohtajana 1937–1946) (14. toukokuuta 1879 Pieksämäki – 2. helmikuuta 1952 oli suomalainen insinööri, joka toimi Raahen kaupunginjohtajana. Henkilöhistoria:Tie- ja vesirakennusinsinööri Hänninen toimi Raahen kaupunginjohtajana 1937–1946 ja samalla kaupungin sähkölaitoksen johtajana. Hän oli ollut aiemmin kaupungininsinööri ja sähkölaitoksen johtaja Kuopiossa ja Savonlinnassa, kaupungin- ja satamarakennusinsinööri Kotkassa ja kaupungininsinööri ja vesilaitoksen johtaja Viipurissa, jossa hän vastasi myös kaupungin satamasta. Omassa rakennus- ja insinööritoimistossa Hänninen oli työskennellyt yrittäjänä lähes kymmenen vuotta. Mainittu kokemus vaikutti hänen valintaansa Raaheen, jossa sataman laiturin ja katujen ja teiden rakentaminen oli ajankohtaista.
  
  • Aatu Hänninen
• Arvo Johannes Tenkanen (Raahen kaupunginjohtajana 1940-luvun puolivälistä vuoteen 1960).(Syntynyt 3. tammikuuta 1898 Leivonmäki – 2. marraskuuta 1966 Raahe) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka toimi Käkisalmen kaupunginjohtajana jatkosodan aikana ja Raahen kaupunginjohtajana 1940-luvun puolivälistä vuoteen 1960. Arvo Tenkasen vanhemmat olivat kanttori J. V. Tenkanen ja Aino Maria Nummelin ja puoliso vuodesta 1927 Hanna Pulkkinen. Tenkanen tuli ylioppilaaksi Viipurin vanhasta yhteiskoulusta 1926 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1923. Hän toimi Käkisalmen yhteiskoulun lukioluokkien matematiikan ja luonnontiedon opettajana 1924–1930, Käkisalmen sähkölaitoksen johtajana 1930–1939, Kotkan sähkölaitoksen johtajana 1939–1943 ja Käkisalmen kaupungin- ja sähkölaitoksen johtajana 1943–1945. Raahen kaupungin- ja sähkölaitoksen johtaja Tenkanen oli 1946–1960, ensin väliaikaisena ja vuodesta 1947 vakinaisena.
  
• Yrjö Reinilä (Raahen kaupunginjohtaja 1961–1979) Edeltäjä Arvo Tenkanen. Seuraaja Jaakko Nahkuri. Yrjö Reinilä (14. elokuuta 1916 Raahe – 13. joulukuuta 2010 Raahe) oli kaupunkineuvos ja Raahen kaupunginjohtaja vuosina 1961–1979. Sitä ennen Reinilä oli toiminut Raahen oikeuspormestarina ja nimismiehenä sekä hoitanut omaa lakiasiantoimistoa
  • Yrjö Reinilä
    
• Jaakko Nahkuri (Raahen kaupunginjohtaja 1979–2007) Edeltäjä Yrjö Reinilä. Seuraaja Kari Karjalainen. Jaakko Nahkuri (17. marraskuuta 1946 Lappeenranta – 15. lokakuuta 2017 Lappeenranta)[1] oli Raahen kaupunginjohtaja vuosina 1979–2007. Sitä ennen hän työskenteli Raahen kaupunginkamreerina 1978–1979. Nahkuri jäi eläkkeelle maaliskuussa 2006.
  • Jaakko Nahkuri Jaakko Nahkuri
• Kari Karjalainen (Raahen kaupunginjohtaja 2006- 2016) Edeltäjä Jaakko Nahkuri. Seuraaja Ari Nurkkala. Kari Karjalainen (s. 11. helmikuuta 1955 Rovaniemi) toimi Raahen kaupunginjohtajana vuodesta 2006 vuoden 2016 marraskuun loppuun, jolloin hän siirtyi Senior Advisoriksi Raahen kaupunginhallituksen alaisuuteen. Karjalainen siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Karjalainen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Aiemmin hän on toiminut Parkanon kaupunginjohtajana, Punkalaitumen kunnanjohtajan sijaisena, Oriveden kaupungin suunnittelupäällikkönä sekä VR:n palveluksessa. Vuonna 2012 hänet yritettiin erottaa Raahen kaupunginjohtajan virasta.
  
• Ari Nurkkala (Raahen kaupunginjohtaja 2017–, 2022) Edeltäjä Kari Karjalainen. Ari Nurkkala (s. 9. huhtikuuta 1973 Haapavesi) on suomalainen kunnanjohtaja. Hän on toiminut Nivalan kaupungin teknisenä johtajana vuosina 2005–2010. Hailuodon kunnanjohtajana 2010–2014 ja Hyrynsalmen kunnanjohtajana 1.4.2014 lähtien. Joulukuussa 2016 Nurkkala valittiin Raahen kaupunginjohtajaksi ja hän aloitti tehtävässä maaliskuussa 2017. Nurkkala on valmistunut Oulun yliopistosta rakennustekniikan diplomi-insinööriksi.

Raahen historian henkilöt

Profiilin kuvaukset lyhennettynä alla olevassa listassa. Täydellisemmät henkilön elämäntiedot ovat profiilissa.

Toistakymmentä suurta porvaria oli 1860–70-luvuilla Raahen kauppiasjoukon etupäässä: Soveliukset, Fellmanit, Montinit, Frieman, Durchman, Rein, Fagervik, Ahlqvist, Lundbergit, Candelin ja Branderit.
http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia

A

• Andersson, Alma ”tant Alma” s.1866 Raahe, k. 1932. Raahelainen Alma Andersson toimi koulun, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, johtajattarena vuosikymmenien ajan. Alma Anderssonin isä oli kauppias Sven Andersson (1814–1881) ja äiti Sofia Albertina Berg. Äidin äiti oli Anna Sofia o.s. Freitag. Alman koti oli Brahenkatu 3.
  • Alma Andersson
    

B

• Pietari Brahe , Pietari Brahe (Abrahamsson) , syntynyt 18 Helmikuu 1602 klo Rydboholmin Linna , Rydbo , Östra Ryds kunta, Uppland , kuoli 12 Syyskuu 1680 klo Bogesundin Linna Uplanti, oli ruotsalainen count on Visingsborgin , eversti ja rotsdrots alkaen 1640 kuolemaansa asti. Hän oli Ruotsin suurin maanomistaja. Hän oli Abraham Pedersson Brahen (siis Per Brahe d ä pojanpoika ) ja Elsa Gyllenstiernan poika. Hän oli entinen Suomen kenraalikuvernööri . Hän työskenteli Suomessa kehityksen puolesta muun muassa osallistumalla Turun kuninkaallisen akatemian ja useiden kaupunkien perustamiseen. Turun kuninkaallisessa akatemiassa hänestä tuli ensimmäinen kansleri vuonna 1646. Brahe järjesti kouluja, Viborg sai lukion. Per Brahe dy teki paljon työtä. Hän perusti Grännan kaupungin maakuntaansa ja rakensi Brahehusin . Hän perusti kaupungit Kajana , Kristiinankaupungin ja Brahestad (kun itse). Hän paransi omalla kustannuksellaan Kajaneborgin linnoitusta .Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Kaupunki aiottiin aluksi perustaa sataman läheisyyteen, koska vanha Saloisten satama oli jo liiaksi madaltunut. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle. Kaupunki nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät kuitenkin päätöksen toimeenpanon.
  • Kreivi Pietari Abrahaminpoika Brahe, nuorempi

C

• Corte, Henrik Henrikinpoika (1647 Oulu - 02.08.1706 Raahe) Hautapaikka Raahe. *Henrik Corte nuorempi (1647-1706) oli Raahen ensimmäinen lainoppia opiskellut ja Turun hovioikeudessa auskultoinut johtava virkamies. Hän oli toiminut myös Pietari Brahen myötävaikutuksella kihlakunnan oikeuksissa lainlukijana. Vuonna 1675 hänet valittiin Raaheen raatimieheksi ja kaupungin kirjuriksi. Isänsä matkatessa pitkillä veronkanto- ja muilla virkamatkoillaan hän toimi isänsä asemesta maistraatin puheenjohtajana varapormestarin nimikkeellä. 10.4.1680 Kreivi Pietari Brahe osoitti Henrik Corte nuoremmalle valtakirjan Raahen pormestarin virkaan. Henrikin tehtäväksi tuli kaupungin privilegioiden puolustaminen valtiopäivillä. Raahen valtiopäivämiehenä hän oli vuodesta 1686 aina kuolemaansa asti vuoteen 1706. Isänsä tehtävät perittyään hän toimi myös Salon nimismiehenä sekä muissa maakunnallisissa luottamustoimissa. Hän oli varsin kuumaverinen ja väkivaltaisestikin käyttäytyvä viranhaltija. Pormestari Henrik Corte nuorempi oli kolmesti naimisissa. Ensimmäisen kerran Margareta Neocarlinan kanssa. Vuodesta 1696 lähtien Margaretha Pietarintyttären kanssa ja 1705 hän avioitui Pyhäjoen kirkkoherran Johan Tawastin tyttären Beata Johanintyttären kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli pojat Gabriel (1680-1728) ja Henrik (1682-?) ja toisesta aviosta tytär Hedvig. Henrik kuoli 1706. Kuolinpesä joutui konkurssitilaan, sillä häneltä jäi suuret velat. Siten leski ja vanhin poika Gabriel joutuivat myymään kaiken omistamansa. Leski halusi viedä pormestarin ruumiin haudattavaksi Pietarsaareen, mutta Gabriel ei suostunut tähän, sillä isä oli syntynyt ja elänyt elämänsä Raahessa, tehnyt elämäntyönsä sen hyväksi ja kuollut siellä. Raahen kirkossa oli suvun muurattu ja kivipaadella varustettu hauta arvopaikalla. Pormestarivainaja oli itsekin toivonut tulevansa haudatuksi omaistensa keskelle. Raahen porvaristo asettui tukemaan Gabrielin pyyntöä. Margareta Neocarlina (1600) Margareta Neocarlina oli Henrik Corten, Raahen toisen pormestarin, ensimmäinen vaimo. Hän kuului porvaristo säätyyn. Tarkempaa henkilöhistoriaa ei hänestä ole löytynyt.
  
  • Henrik Henrikinpoika Corte

D

• Durchman, Frans Zakris (8.8.1833 – 11.7.1895) Raahelaisen kauppiaan poika. Avioitui Augusta Sofia Catharina Durchmanin o.s. Hårdh (20.10.1835 – 12.10.1911) kanssa 15.10.1867. He asettuivat asumaan Raaheen osoitteeseen Kauppakatu 2
  
  • Frans Zakris Durchman

E

• Ehrström, Carl Robert (1803–1881) oli suomalainen lääkäri, bakteriologi ja arkeologi. Raahen piirilääkäri ja museon perustaja. Lääketieteen lisäksi Ehrström oli kiinnostunut myös paikallisesta historiasta. Hän tutki suomalaista kansan kulttuuria ja järjesti arkeologisia matkoja Pohjois-Suomessa. Vuonna 1854 hän muutti Raahen rannikkokaupunkiin työskentelemään läänilääkärinä. Hänen saavutuksensa, ensimmäinen paikallinen suomalainen historian, kulttuurin ja luonnontieteiden museo, Raahen museo, aloitti toimintansa lokakuussa 1862.
  • Karl Robert Andersinpoika Ehrström
• Ervasti, August Vilhelm (sukunimi vuoteen 1876 Ervast) (4. joulukuuta 1845 Raahe – 8. elokuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, tutkimusmatkailija ja Karjalan sivistystyön vaalija. Ervastin vanhemmat olivat piirilääkäri Petter Ervast ja Augusta Vilhelmina Basilier. Hän pääsi ylioppilaaksi 1863 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1869, harjoitettuaan silti myös lakitieteen opintoja. Ervasti oli Pohjois-Suomi -nimisen lehden päätoimittaja Oulussa 1878–1883 ja Tilastollisen päätoimiston aktuaari 1886–1900. Lehtimiehen työnsä aikana Ervasti teki kaksi matkaa pohjois- ja itärajan taakse, 1879 ja 1882, joista laati kirjat Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa 1879 ja Suomalaiset jäämeren rannalla. Myöhemmin tekemistään matkoista hän laati kuvauksia sanomalehtiin. Ervasti käytti kirjoituksissaan myös pseudonyymiä Neuter. Ervasti kuului Yrjö Koskisen johtamaan fennomaanijoukkoon, jonka päämääränä oli luoda suomenkielinen valtiolaitos. Hän oli teosofian uranuurtajan Pekka Ervastin setä. Teokset: Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Oulun kirjapaino-osakeyhtiö, Oulu 1880 (2. korj. painos Otava 1918, uusi Pekka Laaksosen toimittama laitos Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005). Suomalaiset jäämeren rannalla. Matkamuistelmia. Wickström, Oulu 1884. Väkiluvun seikoista Venäjän Karjalassa (julkaistiin Suomi-kirjassa). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1889. Om rätta förståndet af svenskans och finskans likställighet : ett förslag till språkfrågans definitiva lösning af Neuter. Helsingfors 1894 (nimimerkillä Neuter). Aiheesta muualla: Vapaasti ladattavia August Vilhelm Ervastin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.
  • August Vilhelm Ervasti (Ervast)

F

G

H

• Haukipuro, Erkki Antero (18. helmikuuta 1921 Raahe – 27. syyskuuta 2001 Oulu) oli suomalainen Oulun läänin entinen maaherra, kansanedustaja, ministeri ja ammatiltaan maanviljelijä. Ennen maaherranimitystään maanviljelijänä Merijärvellä toiminut Haukipuro oli käynyt kansakoulun ja kansankorkeakoulun Alkio-opistossa. Kunnallispoliittisen uransa hän aloitti 1951 Merijärven kunnanvaltuutettuna ja vuodesta 1954 kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Eduskunnan jäseneksi hänet valittiin 1966 ja uudelleen 1970, ja maa- ja metsätalousministeriksi hän tuli Sorsan I hallitukseen 1972, josta tehtävästä hän 1973 siirtyi Oulun läänin maaherraksi toimien siinä tehtävässä aina eläkkeelle siirtymiseen eli vuoteen 1986 asti. Presidentin valitsijamieheksi hänet valittiin 1968. Haukipuron muista luottamuspaikoista mainittakoon Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto, Raahen ammattikoulun kuntainliiton liittovaltuusto ja -hallitus, Revon Sähkö Oy:n, Oulu Oy:n ja vakuutusyhtiö Auran (myöh. Tapiolan) hallintoneuvosto, Oulun läänin Talousseuran ja Maatalouskeskusten liiton valtuuskunta, Oulun Maatalouskeskus (puheenjohtaja), Metsäliiton edustajisto, Merijärven metsänhoitoyhdistys, Merijärven Palovakuutusyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakunta. Hän oli Merijärven Kotiseutuyhdistyksen, Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan hoitokunnan puheenjohtaja. Haukipuro osallistui 1970- ja 1980-luvulla myös SPR:n toimintaan piiri- ja valtakunnan tasolla.
  • Erkki Antero Haukipuro
    
• Huhtamäki-Verronen (Huhtamäki), Adina (28.09.1905 Monäs, Munsala, Finland (Suomi), kuollut: 1993 (87-88) Raahe, Finland (Suomi) Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia. Adina valittiin Raahen Fiiaksi vuonna 1978. Hänen nimeään kantava Adinanpolku löytyy Haaralan hautausmaan liepeiltä. Naisten Ääni https://www.naistenaani.fi/adina-huhtamaki-auttoi-hadassa-olevia/
  • Adina Huhtamäki-Verronen (Huhtamäki)
• Durchmanin o.s. Hårdh, Augusta Sofia Catharina (20.10.1835 Raahe – 12.10.1911 Helsinki).Augustan vanhemmat olivat kruununvouti G. A. Hårdh (10.1.1804 - 24.10.1888) ja Emilia Hårdh o.s. Sovelius (19.12.1807 - 5.9.1855). Augusta avioitui kauppias Frans Zakris Durchmanin (8.8.1833 – 11.7.1895) kanssa 15.10.1867. He asettuivat asumaan Raaheen osoitteeseen Kauppakatu 2.
  
  • Augusta Sofia Katarina Durchman (Hårdh)
    

I

• Impivaara, Heikki (17.1.1876 Pyhäjoki – 16.1.1964 Turku). Lyseon lehtori, kirjailija ja suomentaja Heikki Impivaara (e. Imberg) oli kotoisin Pyhäjoelta. Impivaara toimi 1900-luvun alkupuolella Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opettajana Raahessa, jossa hän edisti ahkerasti Raahen kulttuurielämää ja teki myös mainion työn tutkimalla Raahen historiaa ja vanhoja porvarissukuja. Impivaara oli Suomen vanhimpana väitellyt tohtori.
  • Heikki Impivaara

J

• Jalander, Bruno Fredrik (28. elokuuta 1872 Raahe – 14. joulukuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi Uudenmaan läänin maaherrana sekä sota- ja puolustusministerinä. Jalanderin vanhemmat olivat lennätinpäällikkö, hovineuvos Fredrik Wilhelm Jalander ja Tekla Alexandra (o.s. Forsell).
  • Bruno Fredrik Jalander
• Jurvelius Mikael (Michel Jacobsson Jurvelius) 1659-1722 Kauppias ja raatimies Raahen kaupungissa. "Oulusta tuli porvarin poika Jurvelius jättäen jälkeensä monilukuisen raahelaisen Jurveliusten suvun", näin kerrotaan Samuli Paulaharjun teoksessa Wanha Raahe otsikolla Ensiwuosia ja alkuasukkaita. Selvää on, että kauppias Mikael Jurvelius kuului näihin varhaisiin Raahen Jurveliuksen suvun jäseniin. Neuvosmies v. 1709 (Söderhjelm Alma, 1911, Raahen kaupunki 1649-1899, J. Simelius'en perillisten kirjapaino-osakeyhtiö, Helsinki). Raahen kuolleiden luettelossa on hautausmerkintä 19.5.1722. Thomas Stenbäckin "Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista" kertoo, että raatimies Mikael Jurvelius kuoli pakomatkalla isovihan aikaan.
• Michel Jacobsson Jurvelius

K

• Kallio, Kyösti (1873-1940) Presidentti, ensimmäisen tasavallan keskeisin talonpoikaispoliitikko, Kyösti Kallio meni vuonna 1886 Raahen keskikouluun, josta tämä jatkoi neljännelle luokalle Oulun lyseoon 1890-luvulla.
  • Kyösti Mikonpoika Kallio (Kalliokangas), Suomen 4. presidentti
• Kröger, Johan Kristiansson Syntynyt: rviolta 1628–1682 Raahe, Finland (Suomi) Raahen kaupungin porvari, kaupungin kassanhoitajana ja muissakin kaupunginhallinnon tehtävissä toiminut kauppias, laivanvarustaja ja laivuri Johan Kristiansson Kröger ja Elisabet Michelsdotter Sovio.
  
  • Johan Kristiansson Kröger

L

• Lepistö, Matti (s.03.02.1948 Raahe, k.30.10.2020 Pattijoki) taitelija, veistosten tekijä, ite-taiteilija. Ite-taiteeksi sanotaan Suomessa tehtyä, kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta. Ite-lyhenne tulee sanoista itse tehty elämä. Raahessa 3.2.1948 syntynyt Lepistö asui koko ikänsä Pattijoella. Kymmenien vuosien aikana tekemistään betoniveistoksista koostuva Lepistön veistospuisto sijaitsee hänen kotipihassaan Pattijoen Mansikkakarissa. Metsän keskellä Patti­joella – veljesten vaalima puisto innostaa myös elo­kuvan­tekijöitä. Pohjois-Suomen suurin veistospuistossa tapahtumapaikkana ja kuvataan Susikoira Roi -elokuvaa Matti Lepistö oli toiseksi vanhin Lepistön viidestä veljeksestä. Hän työskenteli parikymmentä vuotta koneistajana Rautaruukilla. Veistosten tekemisen hän aloitti 1960-luvulla. Aluksi patsaat olivat puusta ja kooltaan pieniä. Myöhemmin taiteilija innostui betonista ja samalla veistosten koko kasvoi.
  • Matti Lepistö
• Lybecker, o. s. Franzén, Sofia (27. joulukuuta 1816 Raahe – 27. kesäkuuta 1847 Helsinki) oli suomalainen kauppiaantytär Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär ja Raahessa yhä toimivan Lybeckerin koulun (nykyinen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto) perustaja. Hän oli sydämeltään sivistynyt porvarisnainen, joka oli päättänyt perustaa koulun. Ja perusti seni äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille.
  • Sofia Lybecker (Franzén)
    

M

• Martola, Ilmari Armas Eino, Mannerheim-ristin ritarit no 130. Jalkaväenkenraali, yleisesikuntaupseeri. Syntyi 12.5.1896 Raahessa, kuoli 5.2.1986 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Kaartin hautausmaalle. Ritari 130, 26.6.1944, kenraalimajuri, divisioonankomentaja 2.D. Vanhemmat piirilääkäri Johan Martola ja Anna Maria Cecilia Simelius. Puoliso Aune Kyllikki Ignatius k 1988. Lapset Anneli Kyllikki Matilda (1924) Noschis kotirouva Monte Veccia Italia, Hellevi Aune Elisabeth (1932) Koistinen valtiotieteen maisteri Lohja, Inkeri Anna Kristiina (1934) Toikka diplomikirjeenvaihtaja Lohja. Ylioppilas Turun suomalainen yhteiskoulu 1914, opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa 1914–15”
  
  • Ilmari Armas-Eino Martola
  • http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xm_ksort=s&xmid=95
    
• Montin, Jenny Maria ( 4.3.1852 Raahe - 1931 Raahe). Vanhemmat kauppias, raatimies ja laivanvarustaja Johan Montinin ja hänen toisen vaimonsa Kristina Margareta Durchmanin esikoiseksi. Jenny Marian oman kertoman mukaan hän oli heikko ihmistaimi, joka vain äärimmäisen hellällä hoidolla saatiin pysymään hengissä. Noin puolitoistavuotiaana Jenny Maria sairastui isorokkoon ja oli ”viikon päivät sokeana, ihan sokeana, se on kauhean totta! Monet sairaudet kiusasivat Jenny Mariaa koko elämän ajan. Jenny Maria opiskeli myös raahelaisten porvaristyttöjen ”korkeakoulussa” eli Gustava Ekströmin mamsellikoulussa. Jenny Marian opintie päättyi jo 14-vuotiaana. Jenny Maria oli intomielinen idealisti ja lähipiirinsä ihailema. Täyttymätön haave opiskelusta ja kansakuntaa hyödyttävästä ammatista tekivät Jenny Mariasta aikuisena naisasianaisen ja koulutuksen puolustajan. . Jenny Maria oli poikkeuksellinen porvarintytär, hänellä oli voimakas yhteiskunnallinen omatunto, jos niin voi sanoa ja palava innostus taiteeseen ja kulttuuriin. Vuonna 1870 Jenny Mariaa pyydettiin Suomen Taideyhdistyksen asiamieheksi Raahessa. Jenny Maria kirjoittaa Raahen tytöt perustivat Topeliuksen innoittamina Pikkulintujen suojelusyhdistyksen. Raahen tyttäret perustivat Jenny Marian johdolla, kuinkas muutenkaan, oman lukuseuransa, jossa luetaan Franzénia, Runebergiä, Topeliusta. Jenny Maria on siinä kahdeksantoistakesäisenä mukana lastenkodin johtokunnassa ja ajoi kansakoulujen ja kirjastojen perustamista. Loppuvuodesta 1870 perustettiin Suomen Muinaismuistoyhdistys, jonka jäseneksi Jenny Mariakin halusi. Ja Jenny Marian epäilyistä huolimatta pappa-Montin antaa luvan jäseneksi liittymiselle. Ja kuinka ollakaan, kohta Jenny Maria sai kirjeen Muinaismuistoyhdistykseltä, josko hän rupeaisi yhdistyksen asiamieheksi kolmeksi vuodeksi. Jenny Mariahan pisti töpinäksi, hän kunnosti Fleming haudan kirkkopuistossa, olihan vapaaherra Herman Fleming potenut Suomen sodassa saamiaan sotavammoja ja hyvästä hoidosta huolimatta kuollut Kun Raahen kirkkoa kesällä siivottiin, tutki innokas muinaistutkija. sen perin pohjin, hän ei tosin päässyt kirkon lattian alle, josta kirkonvartija Nissilän lapsuuden aikaan oli siirretty sadoittain vainajia hautausmaahan. Ivar Tallgren palkattiin kotiopettajaksi lukuvuodeksi 1870-71. Hän ei asunut Montinilla, mutta pikkuhiljaa alkoi vierailla siellä ihan spontaanistikin, voi onnen aikaa! Jenny Maria lähti tammikuussa 1873 Helsinkiin muutamaksi kuukaudeksi, tutustumaan isoon maailmaan. Jenny Maria oli aikoinaan määrännyt, että hänet haudataan Raaheen, rakkaaseen Haaralan hautausmaahan, Durchmanin sukuhautaan, rakkaan muster Carinin (Carin Ståhlberg) viereen. Jenny Marialla oli tapana lähettää sukulaisten ja ystävien hautajaisiin tänne Raaheen seppeleitä, joissa oli rämpsy ”Det är ljuvigt att sova i Haarala trädgård” (On suloista levätä Haaralan puistossa). Kun Jenny Mariasta sitten aika jätti loppuvuodesta 1931, oli koko Koroisten väki palkollisia myöten saattamassa ruustinnaa tämän viimeiselle matkalle. Ruustinnan arkku kuljetettiin Raaheen junalla, omassa vaunussaan. Koroisten väki ja suuri joukko muita maarialaisia olivat Turun asemalla hyvästelemässä ruustinnaansa.
  • Jenny Maria Tallgren (Montin)
• Myhrberg August (1797–1867) Raahessa syntynyt, seikkaili vapaustaistelijana ympäri Eurooppaa niin Espanjan ja Kreikan itsenäistymissodissa kuin Puolan kapinassakin. Etenkin Kreikassa hänet muistetaan edelleenkin sotasankarina. Sakari Topelius ikuisti tämän tarinan teokseensa Lukemista lapsille. August Maksimilian Myhrberg on ainoana raahelaisena saanut patsaan ja puiston muistokseen. Kuvanveistäjä Evert Porilan veistämän patsaan hankki paikallinen kotiseutuyhdistys vuonna 1931. Perhe muutti Ouluun, kun Maksimilian oli kuusivuotias (v. 1804 alussa). Ylioppilaaksi päästyään Maksimilian aloitti isänsä määräyksestä opinnot Turun yliopistossa. Hän olisi itse halunnut antautua sotilasuralle, mutta isä halusi pojasta lakimiehen. "Augustin harrastukset kohdistukoot vain lakikirjoihin", oli isä Myhrbergin yksiselitteinen määräys. Isänsä kuoltua Maksimilian toteutti aikeensa ja ryhtyi sotilaaksi. Hän osallistui mm. Espanjan sisällissotaan, Kreikan vapausso­taan ja Puolan kapinaan. Eniten mainetta hän saavutti taistellessaan Kreikassa filhelleenien rinnalla turkkilaisia vastaan. Hän vietti Kreikassa seitsemän vuotta. Maksimilianin kerrotaan käyneen Raahessa vuonna 1852 Johan Soveliuksen hautajaisissa. Suurimman osan elämästään hän eli Suomen rajojen ulkopuolella ja viimeiset vuotensa hän vietti Tukholmassa, jossa hän vuonna 1867 kuoli. Myhrberg on haudattu Tukholmaan.
  • August Maximilian Myhrberg

N

O

P

R

S

• Raahen kauppahuoneista Soveliusten kauppahuone oli erikoistunein tervakauppaan.
  
• Soveliuksen talo - Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus Soveliuksen sukusäätiön talo on vanhin Raahessa säilynyt asuinrakennus. Se edustaa ainokaisena kaksikerroksista kaupunkirakentamista Raahessa, sillä vuoden 1810 kaupunkipalon jälkeen kaksikerroksisten talojen rakentaminen kiellettiin. Soveliuksen talo sijaitsee samalla tontilla kuin Raahen ensimmäisen pormestarin Henric Corten 1600-luvun puolenvälin jälkeen rakennuttama komea kaupunkipalatsi. Corte-suvun pormestareita oli kolmessa sukupolvessa, ja he kaikki asuivat samaa taloa. Tontti ja sen rakennukset olivat pormestareiden jälkeen eri omistajien hallussa, kunnes 5. toukokuuta vuonna 1777 kauppias Matts Sovelius osti sen. Kauppias Sovelius (13.12.1726–25.1.1795) rakennutti tontille uuden komean päärakennuksen, joka on säilynyt meidän päiviimme lähes alkuperäisessä asussaan. Henkikirjojen asukastietojen mukaan tontille on muutettu asumaan 1780-luvun kuluessa. https://raahenmuseo.fi/soveliuksen-talo-raahen-vanhin-sailynyt-asui...
  
• Mattsson Sovelius, Hans (1663-1710) ja hänen poikansa Henrik Hansinpoika (Sovio) Sovelius I (1693-1745). toimivat myös kauppiaina.
  
  • Hannu Matinpoika Sovio
    
  • Henrik Hansinpoika Sovio/ Sovelius (Sovio)
    
• Sovelius, Johan Hansinpoika I (1699-1765) oli menestyvä kauppias ja raatimies. Säilyneiden asiakirjojen nojalla voidaan hänen perustamansa kauppahuoneen toimintaa seurata useamman sukupolven ajan eteenpäin. Hän vakiinnutti Sovelius-nimen ja oli perustamassa yhdessä Freitagin veljesten kanssa uutta pikipolttimoa Raaheen 1759.
  
  • Johan Hansinpoika Sovelius
    
• Sovelius, Johan II (1770-1852) jatkoi isänsä liikettä menestyen niin hyvin, että jätti jälkeensä 134000 hopearuplan omaisuuden. 1800 hän oli toiseksi varakkain Raahen porvareista ja omaisuuden arvo 17 935 specietä. Tämän naimattomaksi jääneen miehen kaksi veljeä Henrik Sovelius II (1772-1817) ja Fredrik Sovelius vanhempi (1778-1837) olivat myös itsenäisiä kauppiaita ja laivureita. Edellisen ainoa eloon jäänyt lapsi, oli Catharina Margareta Rådberg. Sukuhaara elää elinvoimaisena Ruotsissa. 45
• Kauppias ja valtiopäivämies Henrik Sovelius (1772 – 1817) 1807.
  
• Raahen porvari- ja kauppakoulun perustamisen (1882) jälkeen useat suvun jäsenet opiskelivat siellä. Koulu oli aluksi kolmivuotinen ja korkein kaupallinen oppilaitos Suomessa ennen kauppakorkeakoulun perustamista. Fredrik Sovelius nuorempi kirjoitti vapaa-aikoinaan luonnostelman Raahen historiasta. Isä, Fredrik Sovelius vanhempi oli kiinnostunut sukututkimuksesta. Hänen laatimaansa selvitystä Sovelius-suvusta ja Fredrik nuoremman historialuonnostelmaa säilytetään Oulun maakunta-arkiston Sovion arkistossa.
  
• Vuonna 1864 Fredrik nuorempi esitti ajatuksen pystyttää Pietari Brahen patsas Raaheen. Hanke sai myönteisen vastaanoton. Käytännön järjestelyjä ryhtyi ajamaan hänen poikansa Fredrik Oscar Sovelius vaimonsa Rosa Soveliuksen kanssa. Rahaa kerättiin illanvietoilla, ompeluseuroilla ja raatihuoneen tanssiaisilla. Koska turkulaiset pitivät Valter Runebergilta tilaamaansa patsasta liian pienenä heidän kaupunkiinsa, raahelaiset ostivat sen ja patsas pystytettiin syksyllä 1888 Isolle torille. Kaupunkilaiset alkoivat nimittää toria Pekkatoriksi, josta muodostui pitkäksi aikaa kaupunkilaisten yleinen tapaamispaikka.
  
• Kolme Mattsin pojista, Mickel (1660-1710), Hans (1663-1710) ja Matts (Soudio) Sovio III (k. 1715) olivat kaikki kauppiaita Raahessa. Matts Sovio III valittiin 1698 reimareiden huoltomiehen apulaiseksi.
• Matts III pojasta Matts Sovio IV (1680-1709) kertoo Raahen seurakunnan kuolleiden kirja näin: ”Kauppias, porvarin poika kuoli matkalla Tawastlandissa, Pronckalan kylässä Pyhäjoella 21. 03. 1709 29 vuoden 7 kuukauden ikäisenä. Sisaren pojan Henrik Holmin mukaan hän oli varakas ”tuhannen taalarin kauppias , joka teki pitkiä kauppamatkoja. Kuollessaan hän oli palaamassa kauppamatkalta Nevanlinnasta. Raahelaisten kauppiaiden yhteydet ruotsalaisten hallitsemaan Nevanlinnaan olivat kiinteät kaupungin perustamisesta lähtien.
  
• Ensimmäisiä liiketoiminnan harjoittajia olivat (neljäs sukupolvi) ilmeisesti veljekset Michel ja Matts Sowio II.
• Thomas Stenbäckin antamien tietojen mukaan Michel Sowio toimi verovoutina yhdessä Henric Forbuksen kanssa. Hän on ollut menestyvä mies, koska hänellä oli varaa kustantaa Raahen kirkkoon Michael Baltin veistämät ikkunakoristeet. Varallisuus saattoi olla osaksi peräisin vaimolta, turkulaisen kauppiaan, skotlantilaisen Auctor Mc Dougalin tyttäreltä.
  
• Huomattavasti varmempia tietoja on hänen veljestään, Matts (Soudio) Sowio II , joka harjoitti maakauppaa. Häntä syytettiin useita kertoja tullaamattomien tavaroiden tuonnista kaupunkiin, koska asui aivan tulliaidan ulkopuolella ja säilytti siellä maaseudulta tuotuja tuotteita. Lopulta kaupantarkastaja Hendrich Turdfiel haastoi hänet oikeuteen, minkä seurauksena Matts Sowio muutti talostaan ” Såwiå bondgårdista kaupunkiin. Hänen tiedetään pitäneen krouvia ja jonkin aikaa kestikievaria 1680-luvulla. Kestikievarin pito oli rasittava tehtävä, jonka hoitajaa pyrittiin vaihtamaan riittävän usein. 40
• Matts Sowio II ja hänen poikansa hukkuivat Pohjanlahdella syksyllä 1685.
  
• Swanljung, Joyce Edna Anita, (syntynyt 23. maaliskuuta 1910 Helsingissä , kuollut 2. syyskuuta 1977 Brommassa), oli suomalais-ruotsalainen taidemaalari . Joyce Swanljungilla oli vahvat juuret Raahessa. Hän oli insinööri Harald Einar Swanljungin ja Emily Florence Hancockin tytär. Raahessa käydessään hän maalasi Swanljungin pihapiiriä ja Vanhaa Raahea. Vaikka Kuki asui vakituisesti Ruotsissa 1940-luvulta lähtien, hänen juurensa olivat Raahessa. Kesäisin juhannuksen tietämillä hän tuli Raaheen ja sai asua Brahenkadulla veljensä talossa, koska talonväki asui koko kesän Ruottalossa mökillä. Hänen maalaamiaan lasten kuvia on useissa raahelaisissa kodeissa.Elämäkertaa: Perheetön. Opiskeli balettia, joutui luopumaan tanssista jalkavamman takia. Opintoja taidemaalariksi Suomessa ja Ruotsissa. Opintomatkoja ulkomaille. Asui Ruotsissa 1940-luvulta alkaen pysyvästi. Puhui sujuvasti suomea, ruotsia ja englantia. Piti tiiviisti yhteyttä Raahen sukulaisiin ja vietti usein kesänsä Raahessa. Maalasi muotokuvia, maisemia, kukka-asetelmia. Hänen töitään oli näyttelyssä Janssonin Galleriassa Raahessa. Hän sai Ruotsin valtion taiteilijaeläkkeen. Nukkuu ikiunta Haaralassa Raahessa.
  
  • Joyce Edna Anita Swanljung

T

U

V

W

• Westman, Adolf Fredrik s. 2.5.1863, k. 28.4.1942. Raahessa oli pormestarina Adolph Fredrik Westman 1816-1828. Puoliso: Maria Aleksandra, 8 lasta. Seppä, valuri, kupariseppä, taidetakoja. Toimi yhteistyössä arkkitehti Josef Stenbäkin kanssa ja urakoi kirkkojen metallityöt. Westmanin töitä 11 kirkossa Suomessa. Raahen kirkko valmistui vuonna 1912. Westmanin töitä: ovet, kukko, tornin katto, kaikki messinkikoristeet seinillä, kattokruunut, lampetit. Presidentin linnassa 2 kynttilänjalkaa.
  
  • Adolf Fredrik Westman
    
• Ravander o.s Westman, Fekete Maj s.1926 Raahe, k. 2010 Raahe. Raahelaisia vuosikymmenet hatuttanut Maj Fekete kruunattiin Raahen Fiiaksi vuonna 2000 . Anni – Maj – Anne-Maj on modisti, hattumaakari. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Ensimmäinen liikehuoneisto ei ole mikään häävi lukaali: vesi jäätyy yön aikana ämpärissä, nuppineulat putoilevat palelevista sormista lattianrakoihin kadoten ikiajoiksi. Tämä ei Maj´ta lannista, sillä työtä riittää, ja asiakaskunta kasvaa vähitellen. Muotiliike Maj Westman siirtyy Brahenkatu 3:sta Kauppakadulle, jossa osoite vaihtuu monta kertaa: ensin liike toimii Plantingin talossa, sitten apteekin talossa ja sitten Roihun talossa. Maj solmii avioliiton Aarno Ravanderin kanssa vuonna 1951. Heille syntyy neljä lasta: Anne-Maj, Kai, Rita-Maria ja Arto. Avioliiton kariuduttua vuonna 1962 lapset jäävät Maj´n vastuulle. Maj on paitsi taiteilija myös liikenainen, hän hankkii muotiliikkeestä elannon suurelle perheelleen. Kun apteekki laajentaa toimintaansa, on muotiliikkeellä muutto edessä. Muotiliikkeen tavarat varastoidaan Roihun piharakennukseen, sillä Maj´lla on vakaa aikomus muuttaa Etelä-Suomeen, jossa asuu unkarilainen pianisti ja pianonsoitonopettaja Andras Fekete, Maj´n tuleva aviomies. Hän viihtyy Etelä-Suomessa vain osan kesästä poikien kanssa, sillä eihän palijasjalakanen raahelainen voi elää muualla kuin Raahessa. Syksyllä muotiliike avaa ovensa Roihun talossa. Tavaroita ei ehditä purkaa laatikoista, kun asiakkaita on jo ostoksilla. Maj tekee pitkää päivää yrityksessään. Hän palkkaa avukseen harjoittelijoita.Kun Anne-Maj pääsee peruskoulusta, hän on 15-kesäinen ja alkaa opiskella modistin ammattia äitinsä muotiliikkeessä. Alan koulutukseen hänen ei kannata lähteä, sillä äiti opettaa hänelle kaiken, mitä modistin ammatissa on opittavaa. Maj solmii toisen avioliiton keski-ikäisenä Andras Feketen kanssa vuonna 1967. Heille syntyy Ilona-Helmi-tytär vuonna 1969. Elokuussa 1970 huushollia tulee hoitamaan Hanna Manninen (1918–1991), jolla vuosikymmenien kokemus kotihengettären töistä. Hanna on topakka nainen ja saa 10- ja 13-vuotiaat pojat jopa siivoamaan oman huoneensa. Työpäivät liikkeessä venyvät usein pitkiksi, eikä uusperheen vetäminen aina ole helppoa. Muotiliike hankkii uuden upean liiketilan Laivurinkadulta 1970-luvun alussa.
  
  • Maj Ravander, Fekete (Westman)
    
• Wihuri, Antti Taavetti (1883 - 1962) oli suomalainen laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos. Vuonna 1942 hän perusti yhdessä ensimmäisen puolisonsa raahelaisen kauppiaan tyttären Jenny Wihurin o.s. Mäkelä 1884 - 1943) kanssa Jenny ja Antti Wihurin rahaston, joka on merkittävä suomalainen taiteen ja tutkimuksen tukija. Wihuri perusti ensimmäisen varustamonsa Raaheen vuonna 1916.
  • Antti Taavetti Wihuri (Jansson)
  • Jenny Wihuri (Mäkelä)

Å

Tunnettuja raahelaisia

• Sanna Hirvaskari – tanssija, tanssinopettaja, juontaja
• Katja Hänninen – kansanedustaja
• Inkeri Kerola – kansanedustaja
• Heikki Kinnunen – näyttelijä
  • Heikki Kinnunen
• Juha-Pekka Leppäluoto – muusikko
• Tero Liete – toimittaja
• Matti Lievonen – johtaja, toimitusjohtaja
• Reijo Lumisalmi – säveltäjä
• Tapani Mattila – kaupunginjohtaja
• Martti Merenmaa – kirjailija
• Samuli Putro – muusikko
• Yrjö Reinilä - pitkäaikainen kaupunginjohtaja
• Pertti Salovaara – toimittaja, kansanedustaja
• Risto Sassali – runoilija
• Jussi Talvi – kirjailija
• Minna Jatkola – kuvataiteilija

Urheilijoita

• Joonas Donskoi – jääkiekkoilija
• Jyri Junnila – jääkiekkoilija
• Petri Keskitalo – kymmenottelija
• Laura Kivistö – jalkapalloilija
• Hannu Lassila – jääkiekkoilija
• Janne Niinimaa – jääkiekkoilija
• Lasse Paakkonen – hiihtäjä
• Markus Poukkula – jääkiekkoilija
• Miikka Salomäki – jääkiekkoilija
  

Tunnettuja raahelaisia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe
Luettelo Raahen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Raahen_julkisista_taideteoks...

Raahen merkkihenkilöitä
http://www.raahenmuseo.fi/tietolaari/merkkihenkiloita

Tunnettuja Raahelaisia Henkilöitä https://raaheguide.fi/tunnettuja-raahelaisia-henkiloita/

Raahen projektit

• Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Raahen ja Saloisten pappisluettelo Raahen ja Saloisten pappisluettelo
  
• Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa
  
• Porvarit Raahe, kauppa ja käsityö, Suomi Porvarit Raahe, kauppa ja käsityö
  
• Raahesta Amerikkaan muuttaneet - Migrants from Raahe to America https://www.geni.com/projects/Raahesta-Amerikkaan-muuttaneet-Migrants-from-Raahe-to-America/57703 Raahesta Amerikkaan muuttaneet - Migrants from Raahe to America]
  
• Raahe, merkkihenkilöt Raahe, merkkihenkilöt

Huom! Älä poista päivämäärää. Projekti aloitettu 14.01.2020.