Raahe, merkkihenkilöt

Tervetuloa Raahe, merkkihenkilöt -projektiin!

• Projektiin voi etsiä ja liittää jo luettelossa esiintyvien Raahessa merkittävästi vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
• Henkilöiden luettelo tehty alustavasti löytyneiden henkilöiden mukaan ja lisää voi laittaa.
• Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Pietari Brahen patsas, tuttavallisesti Pekka-patsas, Pekkatorilla. Veistoksen suunnitteli Walter Runeberg, se paljastettiin 1888. Talot: entinen Hedmanssonin talo sekä oikealla "Nya Reins" eli Reinin talo. Kreivi Pietari Abrahaminpoika Brahe, nuorempi perusti vuonna 1649 uuden Salon kaupungin, joka sai pian nimen Brahestad. Kansan suussa nimi sai edelleen nykyisen suomalaisen muotonsa Raahe. (Kuva Museovirasto CC BY 4.0; https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Brahe)

Myhrbergin puisto ja patsas Raahessa, kuvan ottaja Ritva Myllylä (2022). Raahen Rantakatu 40:n puistikossa sijaitsevan August Maximilian Myhrbergin patsaan valmisti Evert Martialis Porila (Grönfors) vuonna 1931.

Kaupunginjohtajat

• Gösta Henrik Norio (e. Nordström). Raahen ensimmäinen kaupunginjohtaja (pormestarien jälkeen) 1930–1936. Syntynyt 27.12.1903 Raahe, kuollut 18.3.1937 Raahe. Suomalainen diplomi-insinööri ja Raahen kaupunginjohtaja. Raahelaisen sekatavarakauppiaan poika Gösta Norio pääsi ylioppilaaksi Raahessa 1921 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1927. Hän oli vuodesta 1926 Raahe Oy:n palveluksessa ja sen jälkeen vuodesta 1928 Raahen kaupungin sähkölaitoksen johtajana. Norio oli Raahen ensimmäisenä kaupunginjohtajana 1930–1936. Hän oli virkaan tullessaan Suomen nuorin kaupunginjohtaja. Norio kuoli 33-vuotiaana maaliskuussa 1937 umpisuolen leikkauksen jälkeen tulleeseen veritulppaan. Vuonna 2003 paljastettiin Raahen Kirkkokadulla sijainneen Norion lapsuudenkodin seinään kiinnitetty muistolaatta. Gösta Norio oli naimisissa lehtori Hilja Katariina Tervosen kanssa. Heidän poikansa on professori Reijo Norio (s. 1934).
  • Gösta Norio e. Nordström
• Aatu Hänninen. Raahen kaupunginjohtaja 1937–1946. Syntynyt 14.5.1879 Pieksämäki, kuollut 2.2.1952. Aatu Hänninen oli suomalainen insinööri, joka toimi Raahen kaupunginjohtajana. Henkilöhistoria: Tie- ja vesirakennusinsinööri Hänninen toimi Raahen kaupunginjohtajana 1937–1946 ja samalla kaupungin sähkölaitoksen johtajana. Hän oli ollut aiemmin kaupungininsinööri ja sähkölaitoksen johtaja Kuopiossa ja Savonlinnassa, kaupungin- ja satamarakennusinsinööri Kotkassa ja kaupungininsinööri ja vesilaitoksen johtaja Viipurissa, jossa hän vastasi myös kaupungin satamasta. Omassa rakennus- ja insinööritoimistossaan Hänninen oli työskennellyt yrittäjänä lähes kymmenen vuotta. Mainittu kokemus vaikutti hänen valintaansa Raaheen, jossa sataman laiturin, katujen ja teiden rakentaminen oli ajankohtaista.
  • Aatu Hänninen
• Arvo Johannes Tenkanen. Raahen kaupunginjohtaja 1940-luvun puolivälistä vuoteen 1960. Syntynyt 3.1.1898 Leivonmäki, kuollut 2.11.1966 Raahe. Arvo Tenkanen oli suomalainen diplomi-insinööri, joka toimi Käkisalmen kaupunginjohtajana jatkosodan aikana ja Raahen kaupunginjohtajana 1940-luvun puolivälistä vuoteen 1960. Arvo Tenkasen vanhemmat olivat kanttori J. V. Tenkanen ja Aino Maria Nummelin ja puoliso vuodesta 1927 Hanna Pulkkinen. Tenkanen tuli ylioppilaaksi Viipurin vanhasta yhteiskoulusta 1926 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1923. Hän toimi Käkisalmen yhteiskoulun lukioluokkien matematiikan ja luonnontiedon opettajana 1924–1930, Käkisalmen sähkölaitoksen johtajana 1930–1939, Kotkan sähkölaitoksen johtajana 1939–1943 ja Käkisalmen kaupungin- ja sähkölaitoksen johtajana 1943–1945. Raahen kaupungin- ja sähkölaitoksen johtaja Tenkanen oli 1946–1960, ensin väliaikaisena ja vuodesta 1947 vakinaisena.
• Yrjö Reinilä. Raahen kaupunginjohtaja 1961–1979. Syntynyt 14.8.1916 Raahe, kuollut 13.12.2010 Raahe. Edeltäjä Arvo Tenkanen, seuraaja Jaakko Nahkuri. Yrjö Reinilä oli kaupunkineuvos ja Raahen kaupunginjohtaja vuosina 1961–1979. Sitä ennen Reinilä oli toiminut Raahen oikeuspormestarina ja nimismiehenä sekä hoitanut omaa lakiasiaintoimistoa.
  • Yrjö Reinilä
• Jaakko Nahkuri. Raahen kaupunginjohtaja 1979–2007. Syntynyt 17.11.1946 Lappeenranta, kuollut 15.10.2017 Lappeenranta. Edeltäjä Yrjö Reinilä, seuraaja Kari Karjalainen. Jaakko Nahkuri oli Raahen kaupunginjohtaja vuosina 1979–2007. Sitä ennen hän työskenteli Raahen kaupunginkamreerina 1978–1979. Nahkuri jäi eläkkeelle maaliskuussa 2006.
  • Jaakko Nahkuri
• Kari Karjalainen. Raahen kaupunginjohtaja 2006–2016. Syntynyt 11.2.1955 Rovaniemi. Edeltäjä Jaakko Nahkuri, seuraaja Ari Nurkkala. Kari Karjalainen toimi Raahen kaupunginjohtajana vuodesta 2006 vuoden 2016 marraskuun loppuun, jolloin hän siirtyi Senior Advisoriksi Raahen kaupunginhallituksen alaisuuteen. Karjalainen siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Karjalainen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Aiemmin hän on toiminut Parkanon kaupunginjohtajana, Punkalaitumen kunnanjohtajan sijaisena, Oriveden kaupungin suunnittelupäällikkönä sekä VR:n palveluksessa. Vuonna 2012 hänet yritettiin erottaa Raahen kaupunginjohtajan virasta.
• Ari Nurkkala. Raahen kaupunginjohtaja 2017–2022. Syntynyt 9.4.1973 Haapavesi. Edeltäjä Kari Karjalainen, seuraaja Leena Mikkola-Riekkinen. Ari Nurkkala on suomalainen kunnanjohtaja. Hän on toiminut Nivalan kaupungin teknisenä johtajana vuosina 2005–2010, Hailuodon kunnanjohtajana 2010–2014 ja Hyrynsalmen kunnanjohtajana 1.4.2014 lähtien. Joulukuussa 2016 Nurkkala valittiin Raahen kaupunginjohtajaksi ja hän aloitti tehtävässä maaliskuussa 2017. Nurkkala on valmistunut Oulun yliopistosta rakennustekniikan diplomi-insinööriksi.
• Leena Mikkola-Riekkinen. Raahen kaupunginjohtaja 2022 alkaen. Syntynyt 1962. Edeltäjä Ari Nurkkala. Leena Mikkola-Riekkinen on Raahen kaupunginjohtaja. Mikkola-Riekkinen valittiin Raahen kaupunginjohtajaksi maaliskuussa 2022, valinta vahvistettiin 2.5.2022. Aiemmin hän on toiminut Raahen kaupungin hallinto- ja henkilöstöjohtajana ja Raahen kaupunginlakimiehenä sekä Vihannin kunnanjohtajana. Mikkola-Riekkinen oli Vihannin kunnanjohtaja vuosina 2002–2012.

Raahen historian henkilöitä

Profiilin kuvaukset lyhennettynä alla olevassa listassa. Täydellisemmät henkilön elämäkertatiedot ovat profiilissa.

Toistakymmentä suurta porvaria oli 1860–70-luvuilla Raahen kauppiasjoukon etupäässä: Soveliukset, Fellmanit, Montinit, Frieman, Durchman, Rein, Fagervik, Ahlqvist, Lundbergit, Candelin ja Branderit (lähde Kirjastovirma, sivusto pois käytöstä).

A

• Andersson, Alma ”tant Alma”. Syntynyt 1866 Raahe, kuollut 1932. Raahelainen Alma Andersson toimi Svenska Småbarnsskolan i Brahestad -nimisen koulun johtajattarena vuosikymmenien ajan. Alma Anderssonin isä oli kauppias Sven Andersson (1814–1881) ja äiti Sofia Albertina Berg. Äidin äiti oli Anna Sofia o.s. Freitag. Alman koti sijaitsi osoitteessa Brahenkatu 3.
  • Alma Andersson

B

• Brahe, Pietari. Syntynyt 18.2.1602 Ruotsissa Rydboholmin linnassa (Österåker, Uppland), kuollut 12.9.1680 Ruotsissa Bogesundin linnassa (Vaxholm, Uppland). Vanhemmat Abraham Pedersson Brahe (jonka isä Per Brahe vanhempi) ja Elsa Gyllenstierna. Visingsborgin kreivi Pietari Brahe oli ruotsalainen kamariherra 1626, eversti 1628, rykmentinkomentaja 1629-1631, laamanni 1628–1630, maamarsalkka valtiopäivillä 1629 ja 1630, Svean hovioikeuden asessori, valtaneuvos 1630–1637 sekä 1640–1680, diplomaatti alkaen 1633, Suomen kenraalikuvernööri 1637–1640, Turun akatemian kansleri alkaen 1646 ja drotsi 1640–1680 (jossa toimessa Svean hovioikeuden presidentti 1641–1660 ja koko oikeuslaitoksen ylitarkastaja 1660–1680) kuolemaansa saakka. Työteliäs Kreivi Pietari Brahe oli Ruotsin suurin maanomistaja. Hän perusti Grännan kaupungin maakuntaansa ja rakensi Brahenlinnan (Brahehus). Suomea hän kehitti muun muassa osallistumalla Turun kuninkaallisen akatemian ja useiden kaupunkien perustamiseen. Turun kuninkaallisessa akatemiassa hänestä tuli ensimmäinen kansleri vuonna 1646. Brahe perusti kouluja, mm. Viipuri sai lukion. Pietari Brahen perustamia kaupunkeja ovat Raahen lisäksi Lappeenranta, Kristiinankaupunki, Kajaani, Hamina (e. Vehkalahti), Kuopio ja Lieksa (e. Brahea). Hän myös paransi Kajaanin linnaa omalla kustannuksellaan. Raahen kaupungin Pietari Brahe perusti 5.12.1649. Kaupunki, alunperin nimeltään Salo, aiottiin aluksi rakentaa sataman läheisyyteen. Mutta koska vanha Saloisten satama oli jo liiaksi madaltunut, uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi, myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe. Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin vuonna 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät kuitenkin päätöksen toimeenpanon.
  • Kreivi Pietari Abrahaminpoika Brahe, nuorempi (Per Brahe den yngre)

C

• Corte, Gabriel (n. 1680-1728). Ylioppilas. Notaari, Raahen kaupunginkirjuri ja rahastonhoitaja. Raahen kaupungin pormestari 1708-1728. Isänsä kuoltua varapormestarina vuodesta 1707, vakinaisena pormestarina vuodesta 1708 kuolemaansa saakka. Osallistui Raahen jälleenrakentamiseen isonvihan jälkeen. Valtiopäivämiehenä 1726-1727.
  • Gabriel Henrikinpoika Corte
• Corte, Henrik. Syntynyt 1647 Oulussa, kuollut 2.8.1706 Raahessa (haudattu Raaheen). Henrik Corte nuorempi oli Raahen ensimmäinen lainoppia opiskellut ja Turun hovioikeudessa auskultoinut johtava virkamies. Hän oli toiminut myös Pietari Brahen myötävaikutuksella kihlakunnan oikeuksissa lainlukijana. Vuonna 1675 hänet valittiin Raaheen raatimieheksi ja kaupunginkirjuriksi. Isänsä matkatessa pitkillä veronkanto- ja muilla virkamatkoillaan hän toimi tämän asemesta maistraatin puheenjohtajana varapormestarin nimikkeellä. 10.4.1680 Kreivi Pietari Brahe osoitti Henrik Corte nuoremmalle valtakirjan Raahen pormestarin virkaan. Henrikin tehtäväksi tuli kaupungin privilegioiden puolustaminen valtiopäivillä. Raahen valtiopäivämiehenä hän oli vuodesta 1686 aina kuolemaansa asti vuoteen 1706. Isänsä tehtävät perittyään hän toimi myös Salon nimismiehenä sekä muissa maakunnallisissa luottamustoimissa. Hän oli varsin kuumaverinen ja väkivaltaisestikin käyttäytyvä viranhaltija. Pormestari Henrik Corte nuorempi oli kolmesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli porvarissäätyyn kuuluva Margareta Neocarlina, jonka tarkempaa henkilöhistoriaa ei ole löytynyt. Vuodesta 1696 lähtien Corte oli avioliitossa Margareta Pietarintyttären kanssa ja vuonna 1705 hän avioitui Pyhäjoen kirkkoherran Johan Tawastin tyttären Beata Johanintyttären kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta Cortella oli pojat Gabriel (1680-1728) ja Henrik (1682-?) ja toisesta aviosta tytär Hedvig. Henrik Corte kuoli 1706. Kuolinpesä joutui konkurssitilaan, sillä häneltä jäi suuret velat. Siten leski ja vanhin poika Gabriel joutuivat myymään kaiken omistamansa. Leski halusi viedä pormestarin ruumiin haudattavaksi Pietarsaareen, mutta Gabriel ei suostunut tähän, sillä isä oli syntynyt ja elänyt elämänsä Raahessa, tehnyt elämäntyönsä sen hyväksi ja kuollut siellä. Raahen kirkossa oli suvun muurattu ja kivipaadella varustettu hauta arvopaikalla. Pormestarivainaja oli itsekin toivonut tulevansa haudatuksi omaistensa keskelle. Raahen porvaristo asettui tukemaan Gabrielin pyyntöä.
  • Henrik Henrikinpoika Corte

D

• Durchman o.s. Hårdh, Augusta Sofia Catharina (s. 20.10.1835 Raahe k. 12.10.1911 Helsinki). Augustan vanhemmat olivat kruununvouti G. A. Hårdh (10.1.1804-24.10.1888) ja Emilia Hårdh o.s. Sovelius (19.12.1807-5.9.1855). Augusta avioitui kauppias Frans Zakris Durchmanin (8.8.1833–11.7.1895) kanssa 15.10.1867. He asettuivat asumaan Raaheen osoitteeseen Kauppakatu 2.
  • Augusta Sofia Katarina Durchman (o.s. Hårdh)
• Durchman, Frans Zakris (8.8.1833–11.7.1895). Raahelaisen kauppiaan poika. Avioitui Augusta Sofia Catharina Durchmanin o.s. Hårdh (20.10.1835–12.10.1911) kanssa 15.10.1867. He asettuivat asumaan Raaheen osoitteeseen Kauppakatu 2.
  • Frans Zakris Durchman

E

• Ehrström, Carl Robert (1803–1881) oli suomalainen lääkäri, bakteriologi ja arkeologi. Raahessa hän toimi piirilääkärinä ja perusti museon. Lääketieteen lisäksi Ehrström oli kiinnostunut myös paikallisesta historiasta. Hän tutki suomalaista kansankulttuuria ja järjesti arkeologisia matkoja Pohjois-Suomessa. Vuonna 1854 hän muutti Raahen rannikkokaupunkiin työskentelemään lääninlääkärinä. Hänen saavutuksensa, ensimmäinen paikallinen suomalainen historian, kulttuurin ja luonnontieteiden museo, Raahen museo, aloitti toimintansa lokakuussa 1862.
  • Karl Robert Andersinpoika Ehrström
• Ervasti, August Vilhelm (sukunimi vuoteen 1876 Ervast). Syntynyt 4.12.1845 Raahessa, kuollut 8.8.1900 Helsingissä. August Ervasti oli suomalainen lehtimies, tutkimusmatkailija ja Karjalan sivistystyön vaalija. Ervastin vanhemmat olivat piirilääkäri Petter Ervast ja Augusta Vilhelmina Basilier. August Ervast pääsi ylioppilaaksi 1863 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1869, harjoitettuaan silti myös lakitieteen opintoja. Ervasti oli Pohjois-Suomi-nimisen lehden päätoimittaja Oulussa 1878–1883 ja Tilastollisen päätoimiston aktuaari 1886–1900. Lehtimiehen työnsä aikana Ervasti teki kaksi matkaa pohjois- ja itärajan taakse, vuosina 1879 ja 1882, joista laati kirjat Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa 1879 ja Suomalaiset jäämeren rannalla. Myöhemmin tekemistään matkoista hän laati kuvauksia sanomalehtiin. Ervasti käytti kirjoituksissaan myös pseudonyymiä Neuter. Ervasti kuului Yrjö Koskisen johtamaan fennomaanijoukkoon, jonka päämääränä oli luoda suomenkielinen valtiolaitos. Hän oli teosofian uranuurtajan Pekka Ervastin setä. Teokset: Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Oulun kirjapaino-osakeyhtiö, Oulu 1880 (2. korj. painos Otava 1918, uusi Pekka Laaksosen toimittama laitos Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005). Suomalaiset jäämeren rannalla. Matkamuistelmia. Wickström, Oulu 1884. Väkiluvun seikoista Venäjän Karjalassa (julkaistiin Suomi-kirjassa). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1889. Om rätta förståndet af svenskans och finskans likställighet : ett förslag till språkfrågans definitiva lösning af Neuter. Helsingfors 1894 (nimimerkillä Neuter). Aiheesta muualla: Vapaasti ladattavia August Vilhelm Ervastin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.
  • August Vilhelm Ervasti (Ervast)

F

• Fekete e. Ravander o.s. Westman, Maj (s.1926 Raahe, k. 2010 Raahe). Modisti, hattumaakari. Käsityötaidon ja -innon Maj peri äidiltään modisti Anni Westmanilta (o.s. Heikkinen). Ensimmäinen liikehuoneisto ei ollut mikään häävi lukaali: vesi jäätyi yön aikana ämpärissä, nuppineulat putoilivat palelevista sormista lattianrakoihin kadoten ikiajoiksi. Tämä ei Maj´ta lannistanut, sillä työtä riitti, ja asiakaskunta kasvoi vähitellen. Muotiliike Maj Westman siirtyi Brahenkatu 3:sta Kauppakadulle, jossa osoite vaihtui monta kertaa: ensin liike toimi Plantingin talossa, sitten apteekin talossa ja sitten Roihun talossa. Maj solmi avioliiton Aarno Ravanderin kanssa vuonna 1951. Heille syntyi neljä lasta: Anne-Maj, Kai, Rita-Maria ja Arto. Avioliiton kariuduttua vuonna 1962 lapset jäivät Maj´n vastuulle. Maj oli paitsi taiteilija myös liikenainen, hän hankki muotiliikkeestä elannon suurelle perheelleen. Kun apteekki laajensi toimintaansa, oli muotiliikkeellä muutto edessä. Muotiliikkeen tavarat varastoitiin Roihun piharakennukseen, sillä Maj´lla oli vakaa aikomus muuttaa Etelä-Suomeen, jossa asui unkarilainen pianisti ja pianonsoitonopettaja Andras Fekete, Maj´n tuleva aviomies. Hän viihtyi Etelä-Suomessa vain osan kesästä poikien kanssa, sillä eihän palijasjalakanen raahelainen voi elää muualla kuin Raahessa. Syksyllä muotiliike avasi ovensa Roihun talossa. Tavaroita ei ehditty purkaa laatikoista, kun asiakkaita oli jo ostoksilla. Maj teki pitkää päivää yrityksessään. Hän palkkasi avukseen harjoittelijoita. Kun Anne-Maj pääsi peruskoulusta, hän oli 15-kesäinen ja alkoi opiskella modistin ammattia äitinsä muotiliikkeessä. Alan koulutukseen hänen ei kannattanut lähteä, sillä äiti opetti hänelle kaiken, mitä modistin ammatissa on opittavaa. Maj solmi toisen avioliiton keski-ikäisenä Andras Feketen kanssa vuonna 1967. Heille syntyi Ilona-Helmi-tytär vuonna 1969. Elokuussa 1970 huushollia tuli hoitamaan Hanna Manninen (1918–1991), jolla oli vuosikymmenien kokemus kotihengettären töistä. Hanna oli topakka nainen ja sai 10- ja 13-vuotiaat pojat jopa siivoamaan oman huoneensa. Työpäivät liikkeessä venyivät usein pitkiksi, eikä uusperheen vetäminen aina ollut helppoa. Muotiliike hankki uuden upean liiketilan Laivurinkadulta 1970-luvun alussa. Raahelaisia vuosikymmenet hatuttanut Maj Fekete kruunattiin Raahen Fiiaksi vuonna 2000.
  • Maj Fekete (e. Ravander o.s. Westman)
• Freitag, Frantz Diedrich (1675-1728). Porvari, kauppias ja raatimies. Freitag syntyi Lyypekissä kauppiasperheeseen, jonka silloinen jo 1485 rakennettu vanhan tyylin kotitalo on vieläkin olemassa. Kauppiaan uran valinnut Freitag teki nuorena Itämeren piirissä useita matkoja, kunnes vuosisadan vaihteessa asettui kauppiaaksi Nyenin (Nevanlinnan) kaupunkiin. Suuren pohjan sodan alkessa hän joutui jättämään Nevanlinnan, jonka venäläiset valtasivat ja polttivat 1703 rakentaen tosin samoille seuduille uuden pääkaupunkinsa Pietarin. Freitag tavataan sen jälkeen Viipurissa, missä hän tiettävästi toimi sekä kauppiaana että raatimiehenä. Viipurissa hän myös solmi 1706 avioliiton Inkerinmaalta kotoisin olleen Elisabet Rölingin kanssa. Sodan lähestyessä Viipuria oli perheen taas lähdettävä, uudeksi kotipaikaksi valittiin Raahe. Kuitenkin sota jatkui ja koko Suomi joutui vuosiksi 1713-1721 valloitetuksi. Muiden mukana Freitagin perhe joutui jälleen, tiettävästi 1714, pakomatkalle. Tällä kertaa oli päämääränä Ruotsin puolella Sundsvallin lähellä Medelpad. Vasta Uudenkaupungin rauhan tultua 1721 he palasivat takaisin Raaheen. Frans Diderich Freitag joutui mukaan erääseen varsin erikoiseen vaiheeseen kaupunkinsa historiassa. Vuoden 1726 alussa Raahen suomenkieliset lähettivät koko porvariston nimissä maaherra von Essenille kirjelmän, jossa he pyysivät kaupunkioikeuksien lakkauttamista. Maaherra tuli Raaheen ja hänen johdollaan pidettiin maistraatin kokous, jossa pormestari Corte ja kauppias Freitag erityisesti nuhtelivat aloitteen tekijöitä. Aloitteen takana oli tietystikin etujen ristiriitaisuus ja jälkipolvien mielestä ehkä kateuskin. Freitagia nimittäin syyteltiin siitä, että hän ilman lupaa - siis laittomasti - harjoitti maakauppaa ja pormestarin avulla lähetti renkinsä Pyhäjärvelle ostamaan ja myymään edullisesti. Tämä ensimmäinen Freitag teki ammattinsa merkeissä matkoja nyt Raahesta ja eräällä tällaisella liikematkalla hän vuonna 1728 kuoli Tukholmassa, jonka saksalaiseen kirkkoon hänet haudattiin.
  • Frantz Diedrich Baltzarinpoika Freitag

G

H

• Haukipuro, Erkki Antero (18.2.1921 Raahe – 27.9.2001 Oulu) oli Oulun läänin entinen maaherra, kansanedustaja, ministeri ja ammatiltaan maanviljelijä. Ennen maaherranimitystään maanviljelijänä Merijärvellä toiminut Haukipuro oli käynyt kansakoulun ja kansankorkeakoulun Alkio-opistossa. Kunnallispoliittisen uransa hän aloitti 1951 Merijärven kunnanvaltuutettuna ja vuodesta 1954 kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Eduskunnan jäseneksi hänet valittiin 1966 ja uudelleen 1970, ja maa- ja metsätalousministeriksi hän tuli Sorsan 1. hallitukseen 1972, josta tehtävästä hän 1973 siirtyi Oulun läänin maaherraksi toimien siinä tehtävässä aina eläkkeelle siirtymiseen eli vuoteen 1986 asti. Presidentin valitsijamieheksi hänet valittiin 1968. Haukipuron muista luottamuspaikoista mainittakoon Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto, Raahen ammattikoulun kuntainliiton liittovaltuusto ja -hallitus, Revon Sähkö Oy:n, Oulu Oy:n ja vakuutusyhtiö Auran (myöh. Tapiolan) hallintoneuvosto, Oulun läänin Talousseuran ja Maatalouskeskusten liiton valtuuskunta, Oulun Maatalouskeskus (puheenjohtaja), Metsäliiton edustajisto, Merijärven metsänhoitoyhdistys, Merijärven Palovakuutusyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakunta. Hän oli Merijärven Kotiseutuyhdistyksen, Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan hoitokunnan puheenjohtaja. Haukipuro osallistui 1970- ja 1980-luvulla myös SPR:n toimintaan piiri- ja valtakunnan tasolla.
  • Erkki Antero Haukipuro
• Huhtamäki-Verronen, Adina (syntynyt 28.9.1905 Monäs, Munsala, kuollut 21.9.1993 Raahe). Adina Huhtamäki valittiin Raahen Fiiaksi vuonna 1978. Hänen nimeään kantava Adinanpolku löytyy Haaralan hautausmaan liepeiltä. Elämäkertaa: Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia, Naisten Ääni https://www.naistenaani.fi/adina-huhtamaki-auttoi-hadassa-olevia/
  • Adina Huhtamäki-Verronen (o.s. Huhtamäki)

I

• Impivaara, Heikki (s. 17.1.1876 Pyhäjoki, k. 16.1.1964 Turku). Lyseon lehtori, kirjailija ja suomentaja Heikki Impivaara (e. Imberg) oli kotoisin Pyhäjoelta. Impivaara toimi 1900-luvun alkupuolella Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opettajana Raahessa, jossa hän edisti ahkerasti Raahen kulttuurielämää ja teki myös mainion työn tutkimalla Raahen historiaa ja vanhoja porvarissukuja. Impivaara oli Suomen vanhimpana väitellyt tohtori.
  • Heikki Impivaara (e. Imberg)

J

• Jalander, Bruno Fredrik (s. 28.8.1872 Raahe, k. 14.12.1966 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi Uudenmaan läänin maaherrana sekä sota- ja puolustusministerinä. Jalanderin vanhemmat olivat lennätinpäällikkö, hovineuvos Fredrik Wilhelm Jalander ja Tekla Alexandra (o.s. Forsell).
  • Bruno Fredrik Jalander
• Jurvelius Mikael (1659-1722). Kauppias ja raatimies Raahessa. "Oulusta tuli porvarin poika Jurvelius jättäen jälkeensä monilukuisen raahelaisen Jurveliusten suvun", näin kerrotaan Samuli Paulaharjun teoksessa Wanha Raahe otsikolla Ensiwuosia ja alkuasukkaita. Selvää on, että kauppias Mikael Jurvelius kuului näihin varhaisiin Raahen Jurveliuksen suvun jäseniin. Jurvelius kuoli Ruotsissa pakomatkalla isonvihan aikaan, Raahen kuolleiden luettelon mukaan haudattiin 19.5.1722.
  • Mikael Jaakonpoika Jurvelius

K

• Kallio, Kyösti (1873-1940). Presidentti, ensimmäisen tasavallan keskeisin talonpoikaispoliitikko. Kyösti Kallio meni vuonna 1886 Raahen keskikouluun, josta jatkoi neljännelle luokalle Oulun lyseoon 1890-luvulla.
  • Kyösti Mikonpoika Kallio (Kalliokangas), Suomen 4. presidentti
• Kröger, Johan (s. 1661 Kokkola, k. 1699 Raahe). Raahen kaupungin porvari, kaupungin kassanhoitajana ja muissakin kaupunginhallinnon tehtävissä toiminut kauppias, laivanvarustaja ja laivuri. Puoliso Elisabet Mikontytär Sovio.
  • Johan Kristianinpoika Kröger

L

• Lepistö, Matti (s. 3.2.1948 Raahe, k.30.10.2020 Pattijoki). Taiteilija, veistosten tekijä, ite-taiteilija. Ite-taiteeksi sanotaan Suomessa tehtyä, kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta. Ite-lyhenne tulee sanoista itse tehty elämä. Raahessa 3.2.1948 syntynyt Lepistö asui koko ikänsä Pattijoella. Matti Lepistö oli toiseksi vanhin Lepistön viidestä veljeksestä. Hän työskenteli parikymmentä vuotta koneistajana Rautaruukilla. Veistosten tekemisen hän aloitti 1960-luvulla. Aluksi patsaat olivat puusta ja kooltaan pieniä. Myöhemmin taiteilija innostui betonista ja samalla veistosten koko kasvoi. Kymmenien vuosien aikana tehdyistä betoniveistoksista koostuva Lepistön veistospuisto sijaitsee Matti Lepistön kotipihassa Pattijoen Mansikkakarissa – metsän keskellä Patti­joella. Veljesten vaalima Pohjois-Suomen suurin veistospuisto innostaa myös elo­kuvan­tekijöitä, puistossa nimittäin kuvattiin Susikoira Roi -elokuvan kohtauksia.
  • Matti Lepistö
• Lybecker o.s. Franzén, Sofia (s. 27.12.1816 Raahe, k. 27.6.1847 Helsinki) oli raahelaisen kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär ja Raahessa yhä toimivan Lybeckerin koulun (nykyinen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto) perustaja. Sofia Frantzén oli sydämeltään sivistynyt porvarisnainen, joka oli päättänyt perustaa koulun. Päätöksensä hän toteutti käyttämällä äidiltään perimänsä rahat koulun perustamiseen Raahen köyhille tytöille.
  • Sofia Lybecker (o.s. Franzén)

M

• Martola, Ilmari Armas-Eino. Syntynyt 12.5.1896 Raahessa, kuollut 5.2.1986 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Kaartin hautausmaalle. Mannerheim-ristin ritari 130 (nimitetty 26.6.1944). Jalkaväenkenraali, yleisesikuntaupseeri, kenraalimajuri, divisioonankomentaja 2.D. Ylioppilas Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1914, opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa vuosina 1914-1915. Vanhemmat piirilääkäri Johan Martola ja Anna Maria Cecilia Simelius. Puoliso Aune Kyllikki Ignatius (k. 1988). Lapset Anneli Kyllikki Matilda Noschis (s. 1924), kotirouva, Monte Veccia Italia; Hellevi Aune Elisabeth Koistinen (s. 1932), valtiotieteen maisteri, Lohja; Inkeri Anna Kristiina Toikka (s. 1934) diplomikirjeenvaihtaja, Lohja.
  • Ilmari Armas-Eino Martola
• Myhrberg August Maksimilian (1797–1867). Raahessa syntynyt August Maksimilian seikkaili vapaustaistelijana ympäri Eurooppaa niin Espanjan ja Kreikan itsenäistymissodissa kuin Puolan kapinassakin. Etenkin Kreikassa hänet muistetaan edelleenkin sotasankarina. Perhe muutti Ouluun, kun Maksimilian oli kuusivuotias (v. 1804 alussa). Ylioppilaaksi päästyään Maksimilian aloitti isänsä määräyksestä opinnot Turun yliopistossa. Hän olisi itse halunnut antautua sotilasuralle, mutta isä halusi pojasta lakimiehen. "Augustin harrastukset kohdistukoot vain lakikirjoihin", oli isä-Myhrbergin yksiselitteinen määräys. Isänsä kuoltua Maksimilian toteutti aikeensa ja ryhtyi sotilaaksi. Hän osallistui mm. Espanjan sisällissotaan, Kreikan vapausso­taan ja Puolan kapinaan. Eniten mainetta hän saavutti taistellessaan Kreikassa filhelleenien rinnalla turkkilaisia vastaan. Hän vietti Kreikassa seitsemän vuotta. Maksimilianin kerrotaan käyneen Raahessa vuonna 1852 Johan Soveliuksen hautajaisissa. Suurimman osan elämästään hän eli Suomen rajojen ulkopuolella ja viimeiset vuotensa hän vietti Tukholmassa, jossa hän vuonna 1867 kuoli. Myhrberg on haudattu Tukholmaan. Sakari Topelius ikuisti hänen tarinansa teokseensa Lukemista lapsille. August Maksimilian Myhrberg on ainoana raahelaisena saanut patsaan ja puiston muistokseen. Kuvanveistäjä Evert Porilan veistämän patsaan hankki paikallinen kotiseutuyhdistys vuonna 1931.
  • August Maximilian Myhrberg

N

O

P

• Peitzius, Martinus (n. 1655-1726). Kälviällä syntynyt Raahen kirkkoherra aloitti ylioppilaana Uppsalassa 1671 ja Turussa 1676. Toimittuaan ensin Raahen kappalaisena ja koulunopettajana hänet valittiin Raahen kirkkoherraksi vuonna 1696 tai 1697 seurakunnan suureksi mielihyväksi. Alma Söderhjelmin mukaan "maistraatti todistaa hänestä, kun hän Weszynthiuksen kuoleman jälkeen haki kirkkoherraksi, että hän oli suorittanut niin suuren ja vaikean työn, että hän aikoja sitten olisi voinut saada suuremman kirkkoherrakunnan, jos kaupunki olisi tahtonut menettää hänet". Martinus Peitzius toimi kirkkoherrana yli 30 vuoden ajan, myös isonvihan aikana, jonka vietti pakolaisena Ruotsin Nordingråssa. Hän teki suuren osan Sursill-suvun selvityksistä keräten tietoja pohjalaisista pappissuvuista piispa Terseruksen muistiinpanojen pohjalta käyttäen myös tehtyjä vanhoja käsikirjoituksia. Hän keräsi lisäksi tietoja maakunnan historiasta, mutta tämä tieto on myöhemmin hävinnyt lukuunottamatta pojan Sursillianaan ottamia osia. Martinus kuoli ruttoon ja haudattiin hiljaisuudessa Raahen hautausmaalle. Peitziuksista on maalattu Raahessa ollut, sittemmin tulipalossa tuhoutunut taulu, jossa perheenjäsenet ovat rukouksessa Kristuksen ympärillä. Martinuksen puoliso oli Elsa Rothenius Kokkolasta.
  • Martinus Henrici Peitzius

R

S

• Sovelius, Fredrik (1822-1897). Johan Langin kauppahuoneen johtaja. Fredrik Sovelius nuorempi kirjoitti vapaa-aikoinaan luonnostelman Raahen historiasta. Isä, Fredrik Sovelius vanhempi oli kiinnostunut sukututkimuksesta. Hänen laatimaansa selvitystä Sovelius-suvusta ja Fredrik nuoremman historialuonnostelmaa säilytetään Oulun maakunta-arkiston Sovion arkistossa. Vuonna 1864 Fredrik nuorempi esitti ajatuksen pystyttää Pietari Brahen patsas Raaheen. Hanke sai myönteisen vastaanoton. Käytännön järjestelyjä ryhtyi ajamaan hänen poikansa Fredrik Oscar Sovelius vaimonsa Rosa Soveliuksen kanssa. Rahaa kerättiin illanvietoilla, ompeluseuroilla ja raatihuoneen tanssiaisilla. Koska turkulaiset pitivät Valter Runebergilta tilaamaansa patsasta liian pienenä heidän kaupunkiinsa, raahelaiset ostivat sen ja patsas pystytettiin syksyllä 1888 Isolle torille. Kaupunkilaiset alkoivat nimittää toria Pekkatoriksi, josta muodostui pitkäksi aikaa kaupunkilaisten yleinen tapaamispaikka.
  • Fredrik Fredrikinpoika Sovelius
• Sovelius, Henrik (1693-1745). Kauppias.
  • Henrik Hannunpoika Sovelius (Sovio)
• Sovelius, Henrik II (1772–1817). Kauppias, valtiopäivämies 1809.
  • Henrik Mattsinpoika Sovelius
• Sovelius, Johan I (1700-1765) oli menestyvä kauppias ja raatimies. Säilyneiden asiakirjojen nojalla voidaan hänen perustamansa kauppahuoneen toimintaa seurata useamman sukupolven ajan eteenpäin. Hän vakiinnutti Sovelius-nimen ja oli perustamassa yhdessä Freitagin veljesten kanssa uutta pikipolttimoa Raaheen vuonna 1759.
  • Johan Hannunpoika Sovelius (Sovio)
• Sovelius, Johan II (1770-1852) jatkoi isänsä Matts Soveliuksen liikettä menestyen niin hyvin, että jätti jälkeensä 134 000 hopearuplan omaisuuden. Vuonna 1800 hän oli toiseksi varakkain Raahen porvareista ja omaisuuden arvo 17 935 specietä. Tämän naimattomaksi jääneen miehen kaksi veljeä Henrik Sovelius II (1772-1817) ja Fredrik Sovelius vanhempi (1778-1837) olivat myös itsenäisiä kauppiaita ja laivureita. Edellisen ainoa eloon jäänyt lapsi oli Catharina Margareta Rådberg. Sukuhaara elää elinvoimaisena Ruotsissa.
  • Johan Mattsinpoika Sovelius
• Sovelius, Matts IV (13.12.1726-25.1.1795). Raahelainen kauppias ja laivanvarustaja. Nosti Soveliuksen suvun merkittävään asemaan ja loi sen varallisuuden. Raahen kauppahuoneista Soveliusten kauppahuone oli erikoistunein tervakauppaan. Nykyään Soveliuksen sukusäätiön omistama Soveliuksen talo on vanhin Raahessa säilynyt asuinrakennus. Se edustaa ainokaisena kaksikerroksista kaupunkirakentamista Raahessa, sillä vuoden 1810 kaupunkipalon jälkeen kaksikerroksisten talojen rakentaminen kiellettiin. Soveliuksen talo sijaitsee samalla tontilla kuin Raahen ensimmäisen pormestarin Henric Corten 1600-luvun puolenvälin jälkeen rakennuttama komea kaupunkipalatsi (Corte-suvun pormestareita oli kolmessa sukupolvessa, ja he kaikki asuivat samaa taloa). Tontti ja sen rakennukset olivat pormestareiden jälkeen eri omistajien hallussa, kunnes 5. toukokuuta vuonna 1777 kauppias Matts Sovelius osti sen. Kauppias Sovelius rakennutti tontille uuden komean päärakennuksen, joka on säilynyt meidän päiviimme lähes alkuperäisessä asussaan. Henkikirjojen asukastietojen mukaan tontille on muutettu asumaan 1780-luvun kuluessa. https://raahenmuseo.fi/soveliuksen-talo-raahen-vanhin-sailynyt-asui...
  • Matts Johaninpoika Sovelius
• Sovio, Hans (1663-1710). Kauppias.
  • Hannu Matinpoika Sovio
• Sovio, Matts I. Sovion tilan isäntä, Raahen kaupungin ensimmäisiä asukkaita 1600-luvulla.
  • Matti Bertilinpoika Sovio
• Sovio, Matts II (n. 1649-1715). Ensimmäisiä Sovion, myöhemmin Soveliuksen, suvun liiketoiminnan harjoittajia olivat ilmeisesti veljekset Michel ja Matts Sovio II. Matts harjoitti maakauppaa. Häntä syytettiin useita kertoja tullaamattomien tavaroiden tuonnista kaupunkiin, koska asui aivan tulliaidan ulkopuolella ja säilytti siellä maaseudulta tuotuja tuotteita. Lopulta kaupantarkastaja Hendrich Turdfiel haastoi hänet oikeuteen, minkä seurauksena Matts Sovio muutti talostaan ”Såwiå bondgårdista" kaupunkiin. Hänen tiedetään pitäneen krouvia ja jonkin aikaa kestikievaria 1680-luvulla. Kestikievarin pito oli rasittava tehtävä, jonka hoitajaa pyrittiin vaihtamaan riittävän usein. Kolme Mattsin pojista, Mickel (1660-1710), Hans (1663-1710) ja Matts III (k. 1715) olivat kaikki kauppiaita Raahessa.
  • Matts Mattsinpoika Sovio
• Sovio, Matts III (1680-1709) valittiin 1698 reimareiden huoltomiehen apulaiseksi. Raahen seurakunnan kuolleiden kirja kertoo näin: ”Kauppias, porvarin poika kuoli kotimatkalla Hämeestä Pyhäjoen pitäjän Porkkalan kylän kohdalla 21.3.1709 29 vuoden 7 kuukauden ikäisenä. Sisarenpojan Henrik Holmin mukaan hän oli varakas ”tuhannen taalarin kauppias, joka teki pitkiä kauppamatkoja. Kuollessaan hän oli palaamassa kauppamatkalta Nevanlinnasta. Raahelaisten kauppiaiden yhteydet ruotsalaisten hallitsemaan Nevanlinnaan olivat kiinteät kaupungin perustamisesta lähtien.
  • Matts Mattsinpoika Sovio
• Sovio, Michel (1600-luku). Thomas Stenbäckin antamien tietojen mukaan toimi verovoutina yhdessä Henric Forbuksen kanssa. Hän on ollut menestyvä mies, koska hänellä oli varaa kustantaa Raahen kirkkoon Michael Baltin veistämät ikkunakoristeet. Varallisuus saattoi olla osaksi peräisin vaimolta, turkulaisen kauppiaan, skotlantilaisen Auctor Duvallin (Duvel) tyttäreltä (Duvallin syntyperä on tosiasiassa tuntematon, skotlantilaisuudelle ei ole olemassa lähdetietoja).
  • Mikko Bertilinpoika Sovio
• Swanljung, Joyce Edna Anita eli Kuki (syntynyt 23.3.1910 Helsingissä, kuollut 2.9.1977 Ruotsin Brommassa) oli suomalais-ruotsalainen taidemaalari. Joyce Swanljungilla oli vahvat juuret Raahessa. Hän oli insinööri Harald Einar Swanljungin ja Emily Florence Hancockin tytär. Raahessa käydessään hän maalasi Swanljungin pihapiiriä ja Vanhaa Raahea. Vaikka Kuki asui vakituisesti Ruotsissa 1940-luvulta lähtien, hänen juurensa olivat Raahessa. Kesäisin juhannuksen tietämillä hän tuli Raaheen ja sai asua Brahenkadulla veljensä talossa, koska talonväki asui koko kesän Ruottalossa mökillä. Hänen maalaamiaan lasten kuvia on useissa raahelaisissa kodeissa. Elämäkertaa: Perheetön. Opiskeli balettia, joutui luopumaan tanssista jalkavamman takia. Opintoja taidemaalariksi Suomessa ja Ruotsissa. Opintomatkoja ulkomaille. Asui Ruotsissa 1940-luvulta alkaen pysyvästi. Puhui sujuvasti suomea, ruotsia ja englantia. Piti tiiviisti yhteyttä Raahen sukulaisiin ja vietti usein kesänsä Raahessa. Maalasi muotokuvia, maisemia ja kukka-asetelmia. Hänen töitään oli näyttelyssä Janssonin Galleriassa Raahessa. Sai Ruotsin valtion taiteilijaeläkkeen. Nukkuu ikiunta Haaralassa Raahessa.
  • Joyce Edna Anita Swanljung

T

• Tallgren o.s. Montin, Jenny Maria (s. 4.3.1852 Raahe - k. 1931 Maaria, haudattu Raahen Haaralan hautausmaalle). Vanhemmat kauppias, raatimies ja laivanvarustaja Johan Montin ja hänen toinen vaimonsa Kristina Margareta Durchman. Esikoisena syntyneen Jenny Marian oman kertoman mukaan hän oli heikko ihmistaimi, joka vain äärimmäisen hellällä hoidolla saatiin pysymään hengissä. Noin puolitoistavuotiaana Jenny Maria sairastui isorokkoon ja oli ”viikon päivät sokeana, ihan sokeana, se on kauhean totta!" Monet sairaudet kiusasivat Jenny Mariaa koko elämän ajan. Jenny Maria opiskeli raahelaisten porvaristyttöjen ”korkeakoulussa” eli Gustava Ekströmin mamsellikoulussa. Opintie päättyi jo 14-vuotiaana. Hän oli intomielinen idealisti ja lähipiirinsä ihailema. Täyttymätön haave opiskelusta ja kansakuntaa hyödyttävästä ammatista tekivät Jenny Mariasta aikuisena naisasianaisen ja koulutuksen puolustajan. Jenny Maria oli poikkeuksellinen porvarintytär, hänellä oli voimakas yhteiskunnallinen omatunto, jos niin voi sanoa ja palava innostus taiteeseen ja kulttuuriin. Vuonna 1870 Jenny Mariaa pyydettiin Suomen Taideyhdistyksen asiamieheksi Raahessa. Jenny Maria oli innokas kirjoittaja. Raahen tytöt perustivat Topeliuksen innoittamina Pikkulintujen suojelusyhdistyksen ja Jenny Marian johdolla, kuinkas muutenkaan, oman lukuseuransa, jossa luettiin Franzénia, Runebergiä, Topeliusta. Jenny Maria oli siinä kahdeksantoistakesäisenä mukana lastenkodin johtokunnassa ja ajoi kansakoulujen ja kirjastojen perustamista. Loppuvuodesta 1870 perustettiin Suomen Muinaismuistoyhdistys, jonka jäseneksi Jenny Mariakin halusi. Ja Jenny Marian epäilyistä huolimatta pappa-Montin antoi luvan jäseneksi liittymiselle. Kuinka ollakaan, kohta Jenny Maria sai kirjeen Muinaismuistoyhdistykseltä, josko hän rupeaisi yhdistyksen asiamieheksi kolmeksi vuodeksi. Jenny Mariahan pisti töpinäksi, hän kunnosti Flemingin haudan kirkkopuistossa, olihan vapaaherra Herman Fleming potenut Suomen sodassa saamiaan sotavammoja ja hyvästä hoidosta huolimatta kuollut Raahessa. Kun Raahen kirkkoa kesällä siivottiin, tutki innokas muinaistutkija sen perin pohjin. Hän ei tosin päässyt kirkon lattian alle, josta kirkonvartija Nissilän lapsuuden aikaan oli siirretty sadoittain vainajia hautausmaahan. Ivar Tallgren palkattiin kotiopettajaksi lukuvuodeksi 1870-1871. Hän ei asunut Montinilla, mutta pikkuhiljaa alkoi vierailla siellä ihan spontaanistikin, voi onnen aikaa! Jenny Maria lähti tammikuussa 1873 Helsinkiin muutamaksi kuukaudeksi, tutustumaan isoon maailmaan. Jenny Maria oli aikoinaan määrännyt, että hänet haudataan Raaheen, rakkaaseen Haaralan hautausmaahan, Durchmanin sukuhautaan, rakkaan muster Carinin (Carin Ståhlberg) viereen. Jenny Marialla oli tapana lähettää sukulaisten ja ystävien hautajaisiin tänne Raaheen seppeleitä, joissa oli rämpsy ”Det är ljuvigt att sova i Haarala trädgård” (on suloista levätä Haaralan puistossa). Kun Jenny Mariasta sitten aika jätti loppuvuodesta 1931, oli koko Koroisten väki palkollisia myöten saattamassa ruustinnaa tämän viimeiselle matkalle. Ruustinnan arkku kuljetettiin Raaheen junalla, omassa vaunussaan. Koroisten väki ja suuri joukko muita maarialaisia olivat Turun asemalla hyvästelemässä ruustinnaansa.
  • Jenny Maria Tallgren (o.s. Montin)

U

V

• Väänänen, Oskari (1908-1991). Raahen Lapaluodosta kotoisin ollut taitava kyläkuvaaja oli merkittävä Raahen alueen paikallishistorian, henkilöiden, miljöiden ja erityisesti teollisten ympäristöjen, kuten tehtaiden ja sataman kuvaaja. Kuvakokoelmaa voi ihailla Facebookin Oskari Väänänen Heritage -sivustolla ja kuvia julkaistaan myös Finnassa. Oskarin matkakamera on lahjoitettu Raahen museon kokoelmiin.
  • Oskari Aukusti Väänänen

W

• Westman, Adolf Fredrik (s. 2.5.1863, k. 28.4.1942). Puoliso Maria Aleksandra, 8 lasta. Seppä, valuri, kupariseppä, taidetakoja. Toimi yhteistyössä arkkitehti Josef Stenbäckin kanssa ja urakoi kirkkojen metallityöt. Westmanin töitä on 11 kirkossa Suomessa. Raahen 1912 valmistuneessa kirkossa Westmanin työtä ovat ovet, kukko, tornin katto, kaikki messinkikoristeet seinillä, kattokruunut sekä lampetit. Presidentinlinnassa on 2 Westmanin takomaa kynttilänjalkaa.
  • Adolf Fredrik Westman
• Wihuri, Antti Taavetti (1883-1962) oli suomalainen laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos. Vuonna 1942 hän perusti yhdessä ensimmäisen puolisonsa raahelaisen kauppiaantyttären Jenny Wihurin o.s. Mäkelän (1884-1943) kanssa Jenny ja Antti Wihurin rahaston, joka on merkittävä suomalainen taiteen ja tutkimuksen tukija. Wihuri perusti ensimmäisen varustamonsa Raaheen vuonna 1916.
  • Antti Taavetti Wihuri (s. Jansson)
  • Jenny Wihuri (s. Mäkelä)

Å

Tunnettuja raahelaisia

• Jenni Alexandrova – radiojuontaja
• Anna-Liisa Bergström – tanssija
• Olli Haapakangas – toimittaja
• Sanna Hirvaskari – tanssija, tanssinopettaja, juontaja
• Katja Hänninen – kansanedustaja
• Minna Jatkola – kuvataiteilija
• Lotta Jääskelä – muusikko
• Veeti Kallio – muusikko
• Inkeri Kerola – kansanedustaja
• Mervi Koponen – laulaja
• Heikki Kinnunen – näyttelijä
  • Heikki Kinnunen
• Juha-Pekka Leppäluoto – muusikko
• Tero Liete – toimittaja
  • Tero Liete
• Matti Lievonen – toimitusjohtaja
• Reijo Lumisalmi – säveltäjä
  • Reijo Johannes Lumisalmi
• Hanna-Leena Mattila – kansanedustaja
• Tapani Mattila – kaupunginjohtaja
• Martti Merenmaa – kirjailija
  • Martti Henrik Merenmaa
• Risto Mäkelä – näyttelijä
  • Risto Väinö Kalevi Mäkelä
• Reijo Norio – lääkäri
• Jere Pehkonen – radiojuontaja
• Ritva-Liisa Pohjalainen – muotoilija
• Samuli Putro – muusikko, lauluntekijä
• Yrjö Reinilä – pitkäaikainen kaupunginjohtaja
  • Yrjö Reinilä
• Pertti Salovaara – toimittaja, kansanedustaja
• Risto Sassali – runoilija
  • Risto Johannes Sassali
• Aku Sipola – näyttelijä
• Jussi Talvi – kirjailija

Urheilijoita

• Joonas Donskoi – jääkiekkoilija
• Jyri Junnila – jääkiekkoilija
• Petri Keskitalo – kymmenottelija
• Laura Kivistö – jalkapalloilija
• Hannu Lassila – jääkiekkoilija
• Janne Niinimaa – jääkiekkoilija
• Lasse Paakkonen – hiihtäjä
• Markus Poukkula – jääkiekkoilija
• Miikka Salomäki – jääkiekkoilija

Lähteet

• Geni-profiilit http://www.geni.com
• Luettelo Raahen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Raahen_julkisista_taideteoks...
• Naisten ääni - suomalaisten naisten elämäkertoja https://www.naistenaani.fi/lue_suomalaisten_naisten_elamakertoja/
• Raahen merkkihenkilöitä http://www.raahenmuseo.fi/tietolaari/merkkihenkiloita
• Raahen museo https://raahenmuseo.fi/
• Sovio-Sovelius-suvun historiaa https://sovio-sovelius.com/suvun-historia/
• Tunnettuja raahelaisia https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe
• Tunnettuja raahelaisia henkilöitä https://raaheguide.fi/tunnettuja-raahelaisia-henkiloita
• Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

Raahen projektit

• Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa
• Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Porvarit Raahe, kauppa ja käsityö Porvarit Raahe, kauppa ja käsityö
• Raahe, merkkihenkilöt Raahe, merkkihenkilöt
• Raahe-DNA Raahe-DNA
• Raahen ja Saloisten pappisluettelo Raahen ja Saloisten pappisluettelo
• Raahen kortteliprojektit
  • Raahe-Brahestad, Ensimmäinen kortteli-Första Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Toinen Kortteli-Andra Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Kolmas Kortteli-Tredje Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Neljäs kortteli-Fierde Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Viides kortteli-Femte Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Kuudes Kortteli-Sjätte Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Seitsemäs kortteli-Siunde Qvarteret
  • Raahe-Brahestad, Kahdeksas kortteli-Åttonde Qvarteret
• Siirtolaiset paikkakunnalta Raahe Siirtolaiset paikkakunnalta Raahe

  ---

Huom! Älä poista päivämäärää. Projekti aloitettu 14.1.2020.