Lauri Sipinpoika Lammi

Lauri Sipinpojan synnyinkotia ei tunneta.

Jalasjärven Lammin maat sijaitsivat nykyisen kirkonkylän tienoilla Hirvijärven ja Jalasjärven puolivälissä. Vanhoissa asiakirjoissa talon nimeksi kirjattiin Raholampi, Rahkolampi tai Rahalampi. Rippikirjoissa talon nimi oli Lambi vuoteen 1756 saakka, sitten Lammi. Eräässä kartassa vuodelta 1679 alueelle oli piirretty lampi ja sen rannalle Raholammin talo. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Kartta 1679, Tapio Piirron tiedonanto 2019: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24616/mh%20110%2056m%...

Lauri Sipinpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärven Hirvijärvellä vuosina 1549-1586. Tapani Sipinpoika merkittiin isännäksi kymmenysveroluettelossa vuonna 1560. Sitten tilan isännäksi merkittiin Tuomas Laurinpoika vuosina 1587-1595. Hänet merkittiin kymmenysveroluettelossa vielä vuonna 1598. Sitten tila autioitui. Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika viljeli maita. Hän oli Jokipiistä. Esko Jaakonpoika oli tilan isäntä vuosina 1619-1634. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, s.17)

Ilmajoen talvikäräjillä vuonna 1662 tuli ilmi, että Jalasjärven Lammin talon maiden raja alkoi Tarpistenlahdelta, jatkui siitä Raholamminvuorelle, Synkeliäänsalonlammille, sitten Isiänojanmaalle, missä oli ollut saunatupa ojan varrella. Siitä Ilveksenojalle, joka sijaitsi lähellä Raholammin taloa joen eteläpuolella. Jalasjärven isännät olivat muinoin lunastaneet hämäläisiltä takamaat ja kalavedet, jotka olivat Rummukkajärvi ja Madesjärvi metsineen ja takamaineen. Aikoinaan Jalasjärven viisi isäntää olivat kukin nauttineet viidesosaa näistä maista. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)