Viktor Karl Emil Wichmann

Viktor Karl Emil Wichmann, kirjailijanimi Gånge Rolf, S 24.8.1856 Lumijoki, K 21.1.1938 Helsinki.
Syntynyt Lumijoella. Tällöin hänen isänsä oli Lumijoen kappalaisen apulainen (1854-58).
Emil Wichmann: Kansanedustajana 01.08.1908–31.05.1909. Ammatti / arvo: filosofian maisteri, seminaarinjohtaja

Viktor Karl Emil Wichmann syntyi Lumijoella kappalaisen poikana. Hän kävi koulunsa Kokkolassa ja Oulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1877. Samana vuonna hän siirtyi Helsinkiin ja kirjoittautui yliopisto-opiskelijaksi. Yliopistovuosinaan Wichmann oli monessa mukana. Hän opiskeli menestyksellisesti ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1882. Pohjalaisen osakunnan jäsenenä hän osallistui viriävään kielitaisteluun ja oli yksi niistä harvoista ruotsinmielisistä, jotka kuuluivat suomalaisuusmies G. Z. Yrjö-Koskisen kannattajien hallitsemaan osakuntaan. 1870- ja 1880-luvulla leimuavan kielitaistelun aikana Wichmann oli A. O. Freudenthalin ohella akateemisen ruotsinmielisyyden koossapitävä hahmo. Hän oli synnynnäinen johtaja: peloton, mukaansatempaava ja sujuva esiintyjä. Hänen aloitteestaan perustettiin keväällä 1881 vapaa ylioppilasyhdistys U. V., jonka nimi tulee sanoista Uleåborgare, Vasaiter (oululaiset, vaasalaiset). Sen pyrkimyksenä oli saada osakunnassa ruotsin kieli tasa-arvoiseksi suomen rinnalle.

Wichmann esiintyi opiskeluaikanaan myös ensimmäisen kerran runoilijana. Hän julkaisi salanimellä Gånge Rolf runokokoelmat På fria banor (1880) ja Dikt och drapa (1881), jotka oli tarkoitettu herätyskutsuksi ruotsinkieliselle akateemiselle nuorisolle. Wichmannin "viikinkirunoudelle" oli ominaista gööttiläinen henki ja germaanisen perinnön palvonta. Niistä useita julkaistiin Pohjalaisen osakunnan nimestään huolimatta ruotsinkielisessä lehdessä Sampsa Pellervoinen.

Wichmann toimi aktiivisesti ylioppilaiden Verdandi-kirjallisuusyhdistyksessä. Yhdistyksen albumissa 1883 hän kritisoi poleemisen runon muodossa Z. Topeliuksen suomalaiskansallista ja lojaalia historiannäkemystä. Eräässä Verdandin kokouksessa syntyi ajatus ruotsinkielisen kirjallisuusseuran perustamisesta, ja tämä toteutui muutamaa vuotta myöhemmin 1885.

Opiskeluaikanaan Wichmann työskenteli 1880-luvun alussa opettajan sijaisena, ja alasta tuli sittemmin hänen omansa. Hän opetti muun muassa Viipurin ruotsalaisessa lyseossa ja reaalikoulussa, Kuopion reaalilyseossa, Tavaststjernan tyttökoulussa Helsingissä sekä Haminan kadettikoulussa. Vastavalmistunut Wichmann määrättiin vuoden 1882 lopulla hoitamaan historian, maantiedon ja kasvatusopin va. lehtorinvirkaa Uudenkaarlepyyn kansakoulunopettajaseminaariin, mistä alkoi hänen yli 30-vuotinen toimintansa kaupungissa.

Lehtorin viran ohella Wichmann toimi seminaarin varajohtajana ja sen jälkeen johtajana 1912–1916. Lisäksi hän opetti Uudenkaarlepyyn alemmassa käsityökoulussa ja kaupungin ruotsalaisessa tyttökoulussa sekä osallistui 1902 kaupungin yksityisen poikakoulun perustamiseen. Wichmann teki valtionstipendin turvin useita opintomatkoja, muun muassa 1886 Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan sekä 1909 Italiaan ja Saksaan, missä hän kävi katsomassa pääsiäisen kärsimysnäytelmän Oberammergaussa.

Wichmann oli vähän aikaa 1883 lehtori Max Strömbergin alun perin julkaiseman ääriruotsalaiskansallisen Norra Postenin vastaavana toimittajana. Nimimerkillä Gånge Rolf Wichmann muokkasi lehden kielipoliittista linjaa kansanomaisemmaksi ja paremmin talonpoikaiselle Pohjanmaalle soveltuvaksi kuin aristokraattisemmat Uudenmaan ruotsalaismieliset äänenkannattajat, esimerkiksi Loviisan Östra Nyland. Myöhemmin Gånge Rolf avusti useita muita ruotsinkielisiä lehtiä, kuten Vasabladetia, Ålandia, Österbottenia ja Wasa-Postenia. Hänet valittiin 1885 myös Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustoon, missä hän istui usean vuoden ajan ja oli sen sekä varapuheenjohtajana että sihteerinä.

Routavuosina Wichmann karkotettiin ruotsinkielisten perustuslaillisten piirien edustajana maasta. Hänet pakotettiin ottamaan virkavapaata ja lähtemään Suomesta syyskuussa 1903. Wichmann siirtyi Ruotsiin, missä hän toimi historian ja maantiedon lehtorina Tukholman Palmgrenska skolanissa, kasvatusopin ja filosofian lehtorina Åhlinska flickskolanissa sekä uskonnon lehtorina Stockholms elementarläroverkissä. Palattuaan kotimaahan kesällä 1905 hän osallistui aktiivisesti valtiopolitiikkaan, ja hänet valittiin Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustajaksi 1908–1909. Hän toimi myöhemmin 1918–1919 myös suomenruotsalaisilla kansankäräjillä.

Wichmann jäi eläkkeelle seminaarinjohtajan virastaan 1916 mutta ei jäänyt lepäämään laakereille vaan oli kolme vuotta Oulunkylän ruotsalaisen yhteiskoulun opettajana Helsingin maalaiskunnassa, vuodet 1919–1923 vt. arkistonhoitajana Merenkulkuhallituksessa ja vielä 1927–1929 Ahvenanmaan lyseossa vt. vanhempana lehtorina.

Wichmann oli ahkera ja arvostettu luennoitsija. Hän luennoi sotahistoriasta maan ruotsinkielisille joukko-osastoille vuodesta 1919 ja teki 73-vuotiaana 1929 Gerda-tyttärensä kanssa neljä kuukautta kestävän luentomatkan Yhdysvaltoihin paikallisten suomenruotsalaisten piirien kutsusta. Hän kirjoitti myös kirjan vaikutelmista, joita oli saanut Yhdysvaltojen suomenruotsalaisista. Wichmann palkattiin 1930 Uudenmaan eteläisen suojeluskuntapiirin apulaispropagandistiksi.

Wichmann jatkoi Gånge Rolfina ruotsinmielisten runojen kirjoittamista ja julkaisi useita uusia runokokoelmia, joista viimeinen, Svenskhets-sånger, ilmestyi 1919. Hänen kirjailijantyönsä ei rajoittunut kuitenkaan vain runouteen. Hän kirjoitti 1920-luvulla useita historiallisia tutkimuksia, kuten Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Tenholan kunnan historiat. Hän kirjoitti myös rykmenttien historiikkeja, kuten Uudenmaan ja Vaasan rykmenteistä. Erityisesti hän kunnostautui kuitenkin oppikirjojen kirjoittajana. Muun muassa Allmän historia: läro- och läsebok för folkskolor (1900, suomeksi 1901) ilmestyi kaikkiaan kymmenenä painoksena.

V. K. E. Wichmann oli "rauhaton sielu", jonka kiinnostus jakaantui monelle eri taholle. Hän oli kiinnostunut vapaaehtoisesta palokunta- ja säästöpankkiliikkeestä ja oli muun muassa Uudenkaarlepyyn säästöpankin hallituksen jäsen ja isännistön puheenjohtaja. Lisäksi hän oli kiinnostunut urheilusta, ja hänellä oli nuorena sekä oma purjevene että ratsastushevonen. Wichmann kutsuttiin myös monien eri seurojen ja yhdistysten, kuten Vasa Nationin, Helsingin Arbetets Vännerin, Yhdysvalloissa toimivan Runebergs Ordenin ja Stockholms lärarföreningin kunniajäseneksi.

Viktor Karl Emil Wichmann, kirjailijanimi Gånge Rolf, S 24.8.1856 Lumijoki, K 21.1.1938 Helsinki. V Kuusamon kirkkoherra Viktor Vilhelm Wichmann ja Emilie Augusta Ophelia Bergstedt. P1 1887– Katarina (Karin) Julin K 1919, P1 V maanviljelijä Johan Julin ja Katarina Elisabet Ranck; P2 1921– Alfhild Maria Brunell S 1891, K 1967, P2 V ylirakennusmestari Anders Brunell ja Maria Wefvar. Lapset: Gerda Emilia S 1889, K 1949; Rolf Karl Viktor S 1890, K 1938; Elsa Katarina Ofelia S 1891, K 1967; Gertrud Gustava Augusta S 1893; Hjalmar Emil Ragnar S 1895, K 1967; Käthe Alfsol Maria S 1922; Anders Hans Henning S 1925; Alfhild Margareta Ester Eufrosyne S 1928.

URA. Ylioppilas, Svenska lyceet i Uleåborg 1877; filosofian kandidaatti, maisteri 1882. Opintomatka Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan 1886, Italiaan, Saksaan 1909.

Uudenkaarlepyyn kansakoulunopettajaseminaarin historian, maantiedon ja kasvatusopin lehtori 1883–1916, varajohtaja 1905–1912, johtaja 1912–1916; karkotettu maasta 1903; opettaja Tukholmassa 1903–1905; Oulunkylän yhteiskoulun opettaja 1916–1919; merenkulkuhallituksen vt. arkistonhoitaja 1919–1923; vt. vanhempi lehtori Ahvenanmaan lyseossa 1927–1929.

Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustaja (Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri) 1908–1909; Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuuston jäsen 1885–, varapuheenjohtaja, sihteeri; Suomen ruotsalaisen kansakäräjien valtuutettu 1918–1919.

Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun K II; P. Stanislauksen R 2. Riemumaisteri 1932. Kunniajäsen: Arbetets Vänner, Vasa Nation, Runebergs Orden (Yhdysvallat), Stockholms lärarförening.

TUOTANTO. Allmän historia: läro- och läsebok för folkskolor. 1900 (10. uudistettu painos 1941; suomeksi 1901); Grunddragen till Finlands elementarundervisnings- och uppfostringsväsendes historia. 1902; Grunddragen till Finlands uppfostrings- och undervisningväsendes historia. 1903 (myös suomeksi); Folkskolans geografi och kartbok. 1903 (4. painos 1907); Pedagogisk läsebok för skola och hem. 1904; Gamla tidens historia. Stockholm 1905; Medeltidens historia. Stockholm 1906, Finlands historia jämte kort sammandrag af Finlands statskunskap. 1908; Nykarleby stad 1620–1920. 1920; Historik över Tenala socken. 1928; Resa bland finlandssvenskarna i Amerika. 1929; Historiska anteckningar om Finlands forna lotsverk och fyrinrättning till år 1917//Suomen merenkulku 1931–1932; Svenskt studentliv i Finland för 50 år sedan. 1932; Hågkomster från min Nykarleby-tid 1883–1916. 1933. Runokokoelmia nimellä Gånge Rolf: På fria banor. 1880; Dikt och drapa. 1881; Bilder och ballader. 1886; Maning och minne. 1910; Svenskhets-sånger. 1919.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. H. Gummerus, Studentföreningen U.V:s historia. 1933; A. Hultin, Studier bland inhemska lyriker: v. Qvanten, Malmström, Topelius, Hertzberg, Gånge Rolf. 1881; M. Juva, Valtiokirkosta kansankirkoksi: Suomen kirkon vastaus kahdeksankymmentäluvun haasteeseen. 1960; A. Lille, Den svenska nationalitetens i Finland samlingsrörelse. 1921; Suomen lehdistön historia 1. 1988: L.-F. Landgrén, Kieli ja aate: politisoituva sanomalehdistö 1860–1889; K. V. Åkerblom, V. K. E. Wichmanns – Gånge Rolfs lektorsår i Nykarleby//Skolhistoriskt arkiv 1. 1952.

Wichmann, Viktor Karl Emil (V.K.E.) (f. 24/8 1856 Brahestad, d. 21/1 1938 Hfrs), pedagog och författare, fil.kand. 1882. W. verkade 1883-1916 som lektor i historia, pedagogik och geografi vid Nykarleby seminarium, där han var direktor 1912-16. Han var under den uppblossande språkstriden på 1870- o. 80-t. en förgrundsgestalt bland de svensksinnade. Sina upplevelser från denna tid skildrade han senare i boken Svenskt studentliv i Finland för femtio år sedan (1932).

W. väckte redan i unga år uppmärksamhet med sin litterära produktion, som omfattar bl.a. de i götisk stil hållna diktsamlingarna På fria banor (1880), Dikt och drapa (1881), Bilder och ballader (1886), Maning och minne (1910) och Svenskhetssånger (1919); han gav ut dem under pseudonymen Gånge Rolf. I kampen mot den framträngande fennomanin manade han Finlands svenskar att som germaner hävda sitt kynne och sin kultur. W. var lantdagsman 1908 och 1909. På äldre dagar ägnade han sig åt pedagogiskt och historiskt författarskap; bl.a. skrev han läroböcker samt Nykarleby stads (1920) och Tenala sockens (1928) historia.

https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-WichmannVKE
https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/wichmann-viktor-...
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176008609259
https://fi.wikipedia.org/wiki/V._K._E._Wichmann
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2975
https://akatemiasampo.fi/fi/people/page/p20274/table
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911728.aspx
Kansallisbiografia
http://runeberg.org/authors/wichmemi.html

Wichmann, Viktor Karl Emil, f. i Brahestad 24. 8. 1856. Fdr: Kyrkoh. Viktor Wilhelm W. o. Emilie Augusta Ophelia Bergstedt. Sv. Samsk. 1917-20 religion o. filosofi. Stud. 1871, FK 1881, FM 1882, ped.ex. 1887, jubelmagister 1932. Studieresor med statsstip. till Danmark. Norge, Tyskland, Schweiz, Österrike, Italien o. Sverige 1886, 1900 o. 1909. Under ofärdsåren landsförvisad, varunder lär. i Stockholm 1904-06. Lektor vid Nykarleby sem. 1883-1916, prodirektor 1905-12, direktor 1912-16, varit lär. vid olika skolor i Helsingfors o. landsorten. Föreläst i Finlands krigshist. för sv.spr. soldater vid olika truppförband 1919-27, bitr. propagandatal. vid Nyl. Södra skyddsk.distr. stab 1930. T. f. arkivarie vid sjöfartsstyrelsen 191923. Lantdagsman 1908-09, folktingsman 1918-19, stadsfullm. o. flera andra förtroendeuppdr. i Nykarleby. Publ. diktsaml., noveller o. folkskådespel under sign. Gånge Rolf, läroböcker för folksk., lyc. o. sem. i Sverige o. Finland, hist, ant. om olika truppförband o. sammanslutningar m.m., medarb. i flera tidningar. Företog 1 929 på kallelse av Finlands svenskar i Amerika en 4 mån. föredragsresa i U. S. A. RRStO. 3, K. FVR. 2. G. 1) 1887 m. Karin Julin, d. 1919; 2) 1921 m. Alfhild Brunell. — D. i Helsingfors 21. I. 1938.

• http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/pers/wichmanvu.htm
• http://www.blf.fi/artikel.php?id=2975
• http://fi.wikipedia.org/wiki/V._K._E._Wichmann
• http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...
• http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?%7Bhnro%7D=911728&%7...

Raahen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1854-1863 (IA:16, Palvelusväki), jakso 120, sivu 119: Fjerde Qv. no 168 Skolhuset Rector Nils Gustaf Emeleus, Elementar Läraren Wilhelm Wictor Wichman,nro169 Sjömannen Henric Johansson Mattila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5798829 / Viitattu 31.10.2021

Raahen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1865-1874 (IA:18), jakso 177, sivu 175: Fjerde Qv. no 168 skolhuset elementar läraren Wilhelm Victor Wichmann, N169 sjöman Henrik Mattila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30975240 / Viitattu 31.10.2021

Uusikaarlepyyn kaupunki- ja maasrk kaupunkiseurakunta rippikirja 1890-1900 (MKO108-117) Sivu 242 W ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2852... / Viitattu 01.11.2021 Vihitty 16.8.1888

Uusikaarlepyyn kaupunki- ja maasrk kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (MKO118-126) Sivu 161 Norra tullen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2852... / Viitattu 01.11.2021

Där forsen sjunger. Barndomsminnen 1893—1907 av Gertrud Wichmann http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/wichmang/06forord.html
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/backmanw/nsp/05nspsb...