Is your surname Donner?

Research the Donner family

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Jörn Johan Donner

Finnish: Jörn Donner
Birthdate:
Birthplace: Helsinki, Finland
Death: January 30, 2020 (86)
Helsinki, Finland
Immediate Family:

Son of Kai Donner and Greta Donner
Husband of Bitte Westerlund
Ex-husband of Inga-Britt Amnell and Jeanette Bonnier
Ex-partner of Private and Private
Father of Susanna Donner; Private; Private and Private
Brother of Kristina Margareta Donner; Birgitta Margareta von Bonsdorff; Kai Otto Donner and Private

Occupation: kirjailija, elokuvaohjaaja, poliitikko ja diplomaatti
Managed by: Private User
Last Updated:
view all 18

Immediate Family

About Jörn Donner

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%B6rn_Donner

Jörn Donner (1933-2020) was a Finnish writer, film director, actor, producer, politician and founder of the Finnish Film Archive. His mother tongue was Finnish Swedish.

Jörn Donner lived and worked long periods in Sweden, and also served as director of the Swedish Film Institute. In 1979, he was a jury member at the 29th Berlin International Film Festival.

Internationally Jörn Donner was best known as the producer of Ingmar Bergman's film Fanny and Alexander (Fanny och Alexander, 1982). In 1984 the movie won a total of four U.S. Academy Awards including the award for best foreign language film, making Donner to date the only Finn to receive an Oscar.
His novel Far och son (Father and son) won the literary Finlandia Prize in 1985.

Donner was associated with a few political parties, and was a member of both of the Finnish Parliament and the European Parliament. As of 2007 he was again shortly a MP in the Finnish Parliament in place of Eva Biaudet who resigned to take a position at the OSCE.

Donner's Filmography

About Jörn Donner (suomi)

Jörn Donner

Jörn Johan Donner oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, poliitikko ja diplomaatti.

Kulttuurin moniottelijana tunnettu Donner julkaisi esikoiskirjansa jo 18-vuotiaana, ohjasi ensimmäisen lyhytelokuvansa 21-vuotiaana, perusti Suomen elokuva-arkistoa 24-vuotiaana, pääsi Pohjolan suurimman päivälehden Dagens Nyheterin elokuvakriitikoksi 27-vuotiaana ja palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla parhaasta esikoisohjauksesta 30-vuotiaana. Hän on ainoa suomalainen, joka on noutanut Oscar-palkinnon.

Suomen pääkonsulina Los Angelesissa Donner palveli vuosina 1995-1996. Kansanedustajana (RKP) hän oli 1987-1995-2007 ja 2013-2015 ja Euroopan parlamentin jäsenenä (SDP) 1996-1999.

Tasavallan presidentti myönsi Donnerille professorin arvonimen vuonna 2003.

Sukujuuriltaan saksalaisen Donnerin äidinkieli oli ruotsi, mutta hän ei määritellyt itseään suomenruotsalaiseksi vaan terveellä tavalla ruotsinkieliseksi suomalaiseksi.

Tausta

Jörn Donner oli tunnetun saksalaistaustaisen, suomalaisen Donnerin kulttuuri- ja taloussuvun jäsen. Hänen isänsä Kai Donner oli suomalaisuusaktivisti ja suomalais-ugrilaisen kielitieteen tutkija. Donnerin äiti oli Margareta ”Greta” von Bonsdorff. Hänen veljiään ovat eläintieteen professori Kai Otto Donner ja geologian professori Joakim Donner. Jörn Donner itse valmistui vuonna 1958 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineinaan yleinen valtio-oppi ja pohjoismainen kirjallisuus ja sivuaineina psykologia ja filosofia. Hän ei kuitenkaan harkinnut tieteellistä uraa.

Poliittinen toiminta

Donner toimi kansanedustajana (RKP) 1987-1995 ja 2007 sekä 2013-2015 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä (SDP) 1996-1999. Helsingin kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1968 kunnallisvaaleissa SKDL:n edustajana. Donner luopui valtuustopaikastaan 1976, mutta palasi kaksi kautta myöhemmin vuoden 1984 kunnallisvaaleissa valtuustoon RKP:n edustajana. Donner istui valtuustossa jälleen kaksi kautta vuoteen 1992, jolloin hän ei asettunut enää ehdolle. Tammisaaren valtuustoon Donner valittiin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa sitoutumattomien riveistä. Tammisaaren kunnallispolitiikassa Donner vaikutti muun muassa kaupunginhallituksessa vuoteen 2003, jolloin hän muutti takaisin Helsinkiin. Helsingin kaupunginvaltuustoon Donner nousi jo kolmannen kerran vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, nyt SDP:n edustajana. Donner toimi mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana vuoteen 2008, jolloin hän ei ollut enää ehdolla vaaleissa.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Donner valittiin eduskunnan varasijalle sitoutumattomana RKP:n ehdokkaana. Pian sen jälkeen hän kuitenkin liittyi Suomen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Donner nousi uudelleen eduskuntaan Eva Biaudet’n siirtyessä kansainvälisiin tehtäviin vuoden 2007 alussa. Noustessaan varasijalta eduskuntaan Donner erosi SDP:n jäsenyydestä voidakseen liittyä RKP:n eduskuntaryhmään. Kevään 2007 eduskuntavaaleissa Donner ei enää ollut ehdolla, joten hänen toinen visiittinsä eduskuntaan jäi muutaman kuukauden mittaiseksi.

Donner asettui ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sitoutumattomana RKP:n listalle Helsingissä. Tärkeimpänä syynä ehdokkuuteensa Donner ilmoitti perussuomalaisten kannatuksen nousun. Perussuomalaisille on luotava hänen mukaansa ”enemmän vastavoimia”. Donner jäi kuitenkin varasijalle, kun Astrid Thors ohitti hänet 129 äänellä ja sai RKP:n ainoan paikan kyseisestä vaalipiiristä. Donner kuitenkin nousi jälleen varapaikalta eduskuntaan syyskuussa 2013, kun Astrid Thors astui uuteen virkaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutetuksi. Vuoden 2014 valtiopäivien avajaisissa 81-vuotias Donner saikin toimia eduskunnan ikäpuhemiehenä.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Donner tuki kokoomuksen Sauli Niinistöä. Donner oli RKP:n sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 2014 eurovaaleissa. Donner oli sitoutumattomana RKP:n ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingistä. Hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 980 äänellä. Samalla hänestä tuli koko Suomen vanhin kunnanvaltuutettu. Donner erosi Helsingin kaupunginvaltuustosta terveydellisistä syistä 24.4.2019.

Elokuvavaikuttaminen

Donner on yksi Suomen elokuva-arkiston perustajajäsenistä. Hän on ohjannut elokuvia myös itse. Aamua kaupungissa (1954) oli taiteellinen kokeilu. Ohjaajanuransa hän aloitti Ruotsissa, mutta siirtyi sieltä muutaman elokuvan jälkeen Suomeen ja teki rohkean, eroottissävytteisen elokuvan Mustaa valkoisella (1968), jota useassa suhteessa on pidetty hänen parhaimpanaan. Tämän jälkeen rohkeiden seksielokuvien sarja jatkui elokuvilla Sixtynine 69 (1969), Naisenkuvia (1970) ja Hellyys (1972). Näistä ansioista Donner on jäänyt elämään myös suomen toiseksi kauneimmaksi sanaksi äänestetyssä verbissä "jörniä", jonka saattoi lanseerata suuren yleisön tietoisuuteen Gösta Sundqvist.

Donner on tehnyt myös vakavampia elokuvia, muiden muassa bergmanilais-antonionilaisvaikutteisen elokuvan Anna (1970), joka on uuden aallon piirteitä sisältävä tutkielma keski-ikää lähestyvän naisen tyhjyyden tunnoista. Siinä pääosaa näytteli yksi Ingmar Bergmanin vakionäyttelijöistä, Harriet Andersson. Viimeiset pitkät näytelmäelokuvansa 1900-luvulla Donner teki jälleen ruotsiksi. Miestä ei voi raiskata (Män kan inte våldtas) vuodelta 1978 oli feministinen trilleri Märta Tikkasen samannimisestä, omintakeisesta kirjasta. Dirty Story (1984) perustuu Donnerin omaan romaaniin Gabriels dag. Siinäkin pääosassa nähtiin Bergmanin luottonäyttelijä Erland Josephson. Pitkähkön tauon jälkeen vuonna 2009 valmistui Donnerin ohjaama suomenkielinen historiallinen draama Kuulustelu, joka kertoo jatkosodan desantista Kerttu Nuortevasta. Donner on laatinut itse käsikirjoitukset jokaiseen elokuvaansa.

Donner vastaanotti vuonna 1984 Fanny ja Alexander-elokuvan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Virallisesti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin voittajaksi merkitään tuotantomaa, mutta usein palkinnon vastaanottaa elokuvan ohjaaja. Donner kävi tuottajana hakemassa palkinnon, kun Bergman itse ei päässyt paikalle. Tuottajana Donner järjesti Bergmanille mm. rahoituksen Fannyyn ja Alexanderiin, eikä elokuvaa olisi tehty ilman häntä.

Nykypäivän Suomea muistuttavassa, henkisesti lähes yhtä ummehtuneessa 1970-luvun alun Suomessa, Donner yritti saada 1970-luvun alussa saada Aleksandr Solženitsynin romaaniin perustuvaa Casper Wreden elokuvaa Ivan Denisovitshin päivä esitettäväksi Suomeen, mutta täysin puolueeton Valtion elokuvatarkastamo kielsi sen esittämisen. Päätöksen vahvisti Donnerin valituksen jälkeen täysin riippumaton korkein hallinto-oikeus vuonna 1972. Päätös syntyi äänestyksen 5-4 tuloksena 28. helmikuuta 1972, ja se säilyi muuttumattomana valituksessa sekä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä. Elokuva esitettiin Ruotsin televisiossa vuosina 1972 ja 1974, mutta Suomessa vasta vuonna 1996.

Donner toimi Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtajana 1981-1983, 1986-1989 ja 1991-1995 sekä Svenska Filminstitutetin toimitusjohtajana 1978-1982.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006407829.html

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006389686.html

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006389735.html

Om Jörn Johan Donner (svenska)

Jörn Donner

Var en svenskspråkig, finländsk författare, filmregissör, filmproducent, journalist, kritiker och politiker.

Länk:

view all 11

Jörn Donner's Timeline

1933
February 5, 1933
Helsinki, Finland
1981
1981