Carl Henrik Wolter Ramsay

http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=2...

http://www.blf.fi/artikel.php?id=958

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ramsay_nr_215#TAB_27

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Ramsay

http://runeberg.org/aikalais/1934/0536.html

RAMSAY. Carl Henrik Wolter, fil. dr, utomordentligt sändebud och befullmäktigad minister, Helsingfors. * Helsingfors 31. 3. 86. Föräldrar: verkl. statsrådet August R. o. Julia (Jully) Maria Ekström. Gift 09 med Karin Maria Nybergh. — Stud. 03, fil.kand. vid H:fors univ. 06, fil. lic. o. dr 09, studerat i Berlin 06 —09. — Bitr. dir. vid Tölö Sockerfabrik 11—14, dir. för kammarherre Hjalmar Linders affärsföretag 14— 16, verkst. dir. för Sandvikens sockerfabrik 16—19, dir. för Utr.min. handelspolit. avd. 18, bitr. dir. för Finska Ångfartygs Ab 19—20, verkst. dir. sedan 20. — Ordf. för H:fors livsmedelskomm. 17—21, stadsfull-mäkt. 19—43, medlem av förv.rådet för Finlands Socker Ab (19), medlem av Suomi-yhtiös förv.råd (28) m.fl. Medlem av Finlands Regering såsom folkför-sörjningsminister 41—43 och utrikesminister 43—44. Ordf. i Finlands Seglarförbund 18^3. Ordf. i Skand. Seglarförbundet 27—30 och 39—46. Medlem av TFiF (11). — Publicerat »Zur Kenntnis der Guanidosäuren» (akad. avhandl. 09), »Huvudlinjerna i den finska indu¬strins utveckling» (15), »Justus Liebig» (18), »Som¬mar och Segel» (46), »I kamp med Östersjöns isar» (47). — Fr. K l m.kr., FVR st.k., Knight C. of O.o. British Empire, Ung.fk. stk., Rum. Kr. stk., K. Sv. VaO l, KNOO l, K. Grek. Ph l, ST. officer It Kr, K. DDO. 2.

Henrik Ramsay (1886 - 1951), utrikesminister, skeppsredare, kemist och seglare "Sir Henrik" var en av Finlands och t.o.m. Nordens mest framträdande seglargestalter. Inom Nyländska jaktklubben blev han vicekommodor 1920 och var kommodor 1929-46 samt 1948-51. R. var den självskrivne ordföranden i Finlands seglarförbund 1919-45 och var även ordförande för Skandinaviska seglarförbundet de år Finland anförtrotts presidiet. Han var en skicklig kappseglare och tog med den av Gösta Kyntzell ritade sexmetersyachten "Inga-Lill XXVI" två delsegrar i seglingarna om Guldpokalen i Long Island 1937. R. ägde under sin levnad inte färre än 13 båtar, kulminerande i Lindblom-ritade racerlustjakten "Regina", lyriskt beskriven i Björn Landströms bok Regina och Gullkronan. (Uppslagsverket Finland)

https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-RamsayHenrik

Carl Henrik Wolter Ramsay (31. maaliskuuta 1886 Helsinki – 25. heinäkuuta 1951 Visby) oli Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko ja talousmies. Hän kuului Suomeen asettuneeseen ja kansalaisuuden saaneeseen skotlantilaiseen aatelissukuun ja oli oikeutettu – yhtenä harvoista Suomessa – brittiläiseen arvonimeen Sir, joskaan hän ei käyttänyt sitä.

Henrik Ramsayn vanhemmat olivat todellinen valtioneuvos August Ramsay ja tämän ensimmäinen puoliso suku- ja historiantutkija Julia (Jully) Maria Ekström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1906 opiskellen sitten Berliinissä 1906 ja 1907–1909. Ramsay suoritti filosofian tohtorin tutkinnon kemian alalta vuonna 1909 Helsingin yliopistossa ja toimi valmistuttuaan muun muassa sokeritehtaan kemistinä Venäjällä ja sen jälkeen Töölön sokeritehtaan apulaisjohtajana 1911–1914, kamariherra Hjalmar Linderin liikeyritysten johtajana 1914–1916 ja Hietalahden sokeritehdas Oy:n toimitusjohtajana 1916-1919.

Suomen itsenäisyyden alkuvuosina Ramsay oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön toimitusjohtaja vuosina 1920–1946 ja 1948–1951 sekä myös sen hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodet 1934–1946. Hän oli J.W. Rangellin hallituksessa kansanhuoltoministerinä ja Edwin Linkomiehen hallituksen ulkoasiainministeri jatkosodan aikana vuosina 1943–1944.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä hänet tuomittiin vankeuteen 2,5 vuodeksi (1946–1947).

Ministeri Ramsay oli monipuolinen vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa 1910-luvulta lähtien. Ramsay toimi ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen jäsenenä vuosina 1917–1935, joista vuosina 1922–1935 hän oli puolueen varapuheenjohtaja. Kuitenkin hän on suhteellisen tuntematon vaikka toimikin Suomen ulkoministerinä vuosina 1943–1944. Ramsay muistetaan useimmiten siitä, että hänet tuomittiin ns. sotasyyllisenä vuonna 1946. Vapauduttuaan vankeudesta hän ei juurikaan esiintynyt enää julkisuudessa.

Ramsayn asenteet ja mielipiteet kävivät erinomaisen usein yhteen Mannerheimin kanssa. Se johtui siitä, että Ramsayn ja marsalkan välillä vallitsi läheinen suhde. Molemmilla oli samanlaiset käsitykset tilanteesta ja sen vaatimuksista, ja luonteittensakin puolesta molemmat sopivat yhteistyöhön erittäin hyvin. Välirauhan jälkeen Mannerheim halusi presidenttinä ollessaan juuri Ramsayn pääministerikseen. RKP kuitenkin esti hänen pääministeriytensä. Diplomaattisena luonnonlahjakkuutena Ramsay osasi suhtautua oikealla tavalla sodanaikaiseen ylipäällikköön ja tämän puolustusministeriin sekä lähimpään mieheen Waldeniin. Tämän johdosta Ramsayn näkökannoilla ja asenteilla oli suurempi merkitys kuin valtiojohdon sisäisen konstellaation perusteella olettaisi.

Saksan luhistumisen ollessa näköpiirissä ja hallituksen joutuessa kääntämään katseensa kohti liittoutuneita antoi ulkoministerin laaja suhdeverkosto Ramsayn esittämille käsityksille painoarvoa. Ryti on sanonut, että Ramsay oli ulkoministerinä liian referoiva, mikä kai tarkoitti, ettei Ramsaylla ollut riittävästi aloitekykyä ja aktiivisuutta. Rytin arvioinnissa on otettava huomioon hänen oma turhautuneisuutensa siitä syystä, ettei hän enää itsekään pystynyt löytämään mitään käyttökelpoisia aloitteita. Ramsaylla näyttää olleen mielessään paljon erilaisia ratkaisumalleja Suomen sodasta irrottamiseksi, mutta vallinneissa oloissa aloitteista ei ollut paljoakaan hyötyä. Saksa kavensi Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa.

Ramsaylla oli mahdollisuus saada luottamuksellista tietoa tuntemiltaan amerikkalaisilta ja ruotsalaisilta päättäjiltä. Hyvät suhteet Suomessa toimiviin diplomaatteihin paransivat hänen mahdollisuuksiaan seurata ulkopolitiikkaan vaikuttavia kannanmäärittelyjä. Saksan yhteysupseeri Waldemar Erfurth moitti Ramsayta huonoista suhteista Saksaan. Saksan lähettiläs Wipert von Blücher piti tiivistä yhteyttä ulkoministeriin, mutta omatoiminen yhteydenpito Saksan suuntaan takkuili ns. ribbentropiadin jälkeen koko ulkoministerikauden ajan. Ramsay yritti vaistomaisesti pitää etäisyyttä kolmannen valtakunnan edustajiin, koska he olivat rauhanteon esteenä. Elintarvikkeiden saannista hän kantoi kuitenkin suurta huolta, sillä hän oli entinen kansanhuoltoministeri ja huolissaan ruoan riittävyydestä.

Ulkoministerillä ei ollut pienintäkään vaikeutta seurustella USA:n asiainhoitajien kanssa. Samoin yhteys Ruotsiin oli monipuolista ja monitasoista. Ramsaylla oli käytännöllisesti katsoen käytössään koko Ruotsin lähettiläiden verkosto Suomea koskevissa asioissa. Ruotsin diplomaattikunta teki suuria palveluksia Ramsayn ajan tasalla pitämisessä.

Ison-Britannian yhteydet olivat maiden välillä toki sotatilan vallitessa poikki, mutta siitäkin huolimatta hän pystyi välittämään Suomen kantoja Lontooseen henkilökohtaisten kontaktiensa avulla. Näillä kontakteilla Isoon-Britanniaan ei kuitenkaan ollut käytännön merkitystä.

Saksan vaatima valtiosopimus saatiin Ramsayn sinnikkyydellä ja pitkien neuvottelujen avulla käännettyä Rytin kirjeeksi Hitlerille. Saksa oli vihdoinkin saanut vaatimansa Erklärungin mutta vain Rytiä sitovassa muodossa. Tästä ansio kuuluu idean isälle Kivimäelle ja sen toteuttajalle Ramsaylle. Joka tapauksessa sopimus tehtiin sotilaallisessa pakkotilassa.

Henrik Ramsay oli myös järjestöihminen ja purjehtija. Hän toimi kuolemaansa asti Suomen Purjehtijaliiton luottamustehtävissä. Ramsay mm. johti lähetystöä, joka keväällä 1917 kävi kysymässä venäläiseltä vallankumousamiraalilta luvan kumota liitossa ja pursilipussa tehdyt venäläistämismuutokset.

Hän jopa menehtyi sairauskohtaukseen oman purjeveneensä kajuutassa Visbyn satamassa erään matkapurjehduksen aikana.

Teoksia

• Zur Kenntnis der Guanidosäuren, väitöskirja. Helsingfors 1909
• Huvudlinjerna i den finska industrins utveckling. Handelsgillets i Helsingfors bibliotek IV. Frenckellska Tryckeri-Aktiebolaget, Helsingfors 1915, ilmestynyt suomeksi nimellä Suomen teollisuuden kehityksen pääpiirteet ; suomentanut Kaarlo Metsävainio. WSOY 1919
• Liebig. Biografier 4. Schildt, Borgå 1918, ilmestynyt suomeksi nimellä Justus Liebig ; suomentanut K. Metsävainio. Merkkimiehiä n:o 7. WSOY 1917
• Yhdeksännentoista vuosisadan tekniikan ja tieteiden kehitys : tekniikka ja yleiset luonnontieteet. Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys 2. Tietosanakirja, Helsinki 1921
• Vuoksen : ett föredrag. Statsrådet, Helsingfors 1942
• Sommar och segel : minnen. Schildt, Helsingfors 1946, 2. painos 1947, 2. painoksen näköispainokset 1993 ja 2005, ilmestynyt Martti Jukolan ja J. W. Rangellin suomentamana nimellä Purjehtijan muistelmia. WSOY 1947
• I kamp med Östersjöns isar : en bok om Finlands vintersjöfart. Schildt, Helsingfors 1947, ilmestynyt J. W. Rangellin suomentamana nimellä Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa. WSOY 1949
• Namn från svunna tider. Författaren, Helsingfors 1947
• Uttalanden inför krigsansvaringhetsdomstolen i december 1945 och januari 1946. Författaren, Helsingfors 1948
• K. von Hertzen : Ömsesidiga försäkringsbolaget Industri-Brand 1902-1952 ; specialartiklar Henrik Ramsay et.al. Ömsesidiga försäkringsbolaget Industri-Brand, Helsingfors 1952, ilmestynyt suomeksi nimellä Keskinäinen vakuutusyhtiö Teollisuus-Palo 1902-1952 ; erikoiskirjoituksia Henrik Ramsay ym. ; suom. R. Bergman. Keskinäinen vakuutusyhtiö Teollisuus-Palo, Helsinki 1952
• Nordenskiöld, sjöfararen. Schildt, Helsingfors 1950, ilmestynyt Lauri Hirvensalon suomentamana nimellä Nordenskiöld, merenkulkija. WSOY 1953

Toimitustöitä

Finska ångfartygs aktiebolaget 1883-1933 ; toimittajat Lars Krogius, Henrik Ramsay, Herbert Andersson, Finska ångfartygs aktiebolaget, Helsingfors 1933, ilmestynyt suomeksi nimellä Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö 1883-1933. Suomen Höyrylaiva, Helsinki 1933

/////////////

Ramsay, Carl Henrik Wolter, fil. tohtori, Hki.

Synt. Hki 31. III. 86; vanht tod. valtioneuvos August R. ja 1. vaimo Julia (Jully) Maria Ekström. Puol. vista 09 Karin Maria Nybergh; vanht presid. August N. ja Aina Sofia Augusta Schybergson.

Yliopp. 03, fil. kand. 06, fil. lis. ja toht. 09, opisk. Berliinissä 06, 07-09.

Töölön sokeriteht. apul. joht. 11-14, kamarih. Hjalmar Linderin liikeyrit. joht. 14-16, Hietalahden sokeritehdas oy:n toimitusjoht. 16-19, ulkoas. minist, kauppapoliitt. os. joht. 18, S. höyrylaiva oy:n apul. joht. v:sta 19, toimitusjoht. v:sta 20.

Hgin elintarvekomission puheenj. 17-21, Hgin kaup. valt. jäsen v:sta 19, Hgin satamahallit. jäsen v:sta 21, Hgin mus. lautak. jäsen v:sta 19, Hgin kauppakam. puheenj. v:sta 29, Keskuskauppakam. v:sta 19, ruots. kansanp. keskushallit. jäsen v:sta 18, keskushallit. varapuheenj. v:sta 22, kauppasopimuskomit. jäsen v:sta 20, Suomen ja Englannin kauppasopim. neuvott. valt. asiam. 23 ja 33, taloudell. neuvotteluk. ja taloudell. puolustusneuv. (pj.) jäsen v:sta 29, rautatiehallit. neuvotteluk. jäsen v:sta 22, S. purjeht. liiton puheenj. v:sta 18, Skandinavian purjeht. liiton hallit, jäsen vi:ta 21, puheenj. 27-30, S. sokeri oy:n hallintoneuv. jäsen perust:sta 19, Suomi-yhtiön hallintoneuv. jäsen v:sta 28.

Julk: Zur Kenntnis der Guanidosäuren (väitösk.), 09; Huvudlinjerna i den finska industrins utveckling, 15; Justus Liebig, 18; kirjoit, sanomalehd. ja aikakauskirj. - K. SVR 2, K. Ruotsin Vaasan R. 2, Tanskan Dannebr.-R. 2, Ital. Kruunu-R.

/////////////

http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=2...

http://www.blf.fi/artikel.php?id=958

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ramsay_nr_215#TAB_27

RAMSAY. Carl Henrik Wolter, fil. dr, utomordentligt sändebud och befullmäktigad minister, Helsingfors. * Helsingfors 31. 3. 86. Föräldrar: verkl. statsrådet August R. o. Julia (Jully) Maria Ekström. Gift 09 med Karin Maria Nybergh. — Stud. 03, fil.kand. vid H:fors univ. 06, fil. lic. o. dr 09, studerat i Berlin 06 —09. — Bitr. dir. vid Tölö Sockerfabrik 11—14, dir. för kammarherre Hjalmar Linders affärsföretag 14— 16, verkst. dir. för Sandvikens sockerfabrik 16—19, dir. för Utr.min. handelspolit. avd. 18, bitr. dir. för Finska Ångfartygs Ab 19—20, verkst. dir. sedan 20. — Ordf. för H:fors livsmedelskomm. 17—21, stadsfull-mäkt. 19—43, medlem av förv.rådet för Finlands Socker Ab (19), medlem av Suomi-yhtiös förv.råd (28) m.fl. Medlem av Finlands Regering såsom folkför-sörjningsminister 41—43 och utrikesminister 43—44. Ordf. i Finlands Seglarförbund 18^3. Ordf. i Skand. Seglarförbundet 27—30 och 39—46. Medlem av TFiF (11). — Publicerat »Zur Kenntnis der Guanidosäuren» (akad. avhandl. 09), »Huvudlinjerna i den finska indu¬strins utveckling» (15), »Justus Liebig» (18), »Som¬mar och Segel» (46), »I kamp med Östersjöns isar» (47). — Fr. K l m.kr., FVR st.k., Knight C. of O.o. British Empire, Ung.fk. stk., Rum. Kr. stk., K. Sv. VaO l, KNOO l, K. Grek. Ph l, ST. officer It Kr, K. DDO. 2.

Henrik Ramsay (1886 - 1951), utrikesminister, skeppsredare, kemist och seglare "Sir Henrik" var en av Finlands och t.o.m. Nordens mest framträdande seglargestalter. Inom Nyländska jaktklubben blev han vicekommodor 1920 och var kommodor 1929-46 samt 1948-51. R. var den självskrivne ordföranden i Finlands seglarförbund 1919-45 och var även ordförande för Skandinaviska seglarförbundet de år Finland anförtrotts presidiet. Han var en skicklig kappseglare och tog med den av Gösta Kyntzell ritade sexmetersyachten "Inga-Lill XXVI" två delsegrar i seglingarna om Guldpokalen i Long Island 1937. R. ägde under sin levnad inte färre än 13 båtar, kulminerande i Lindblom-ritade racerlustjakten "Regina", lyriskt beskriven i Björn Landströms bok Regina och Gullkronan. (Uppslagsverket Finland)

https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-RamsayHenrik