Anders Eriksson Frosterus

Frosterus, Andreas Erici (K 1627)

Anders Eriksson

S ilmeisesti Pohjanmaa, kenties Kalajoki. V Kalajoen kappalainen, myöhemmin Hailuodon kirkkoherra Ericus Henrici Frosterus ja Katarina N.N.

Todennäköisesti ylioppilas (Andreas Erici Bothniensis) Uppsalassa 1607.

Mustasaaren kappalainen, mainitaan 1610 ja vielä 1616; Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra appensa jälkeen kuningas Kustaa II Aadolfin kollaatiokirjeellä 23 (=13).2.1617.

Mustasaaren pitäjäläiset ja erityisesti Vaasan kaupungin porvarit olivat anoneet Frosterusta kirkkoherrakseen ja korostaneet voimakkaasti hänen ansioitaan ja sopivaisuuttaan virkaan. Frosterus säilytti pitäjäläistensä suosion myös kirkkoherrana. Pitäjäläiset suostuivat muun muassa syksyllä 1626 tekemään päivätöitä pappilan viljelysten kuntoonpanemiseksi. Kirkkoherra ei itse kuitenkaan asunut pappilassa, vaan Vaasan kaupungissa apeltaan perimässään kaupunkitalossa, josta ilmeisesti oli paremmat liikenneyhteydet seurakunnan eri puolille.

Pappissäädyn valtiopäivämies Tukholmassa ainakin 1621 ja 1627.

Frosterus osti vuonna 1620 Vaasan kaupungin koilliskulmalta manttaalin suuruisen Stor-Kråklundin tilan.

K Tukholma valtiopäivillä ollessaan loppuvuodesta 1627.

P Margareta Henriksdotter Brenner, eli leskenä miehensä jälkeen ja hänelle myönnettiin kaksi armovuotta 31.12.1627, PV Vaasan ja Mustasaaren edellinen kirkkoherra Henricus Martini Brennerus ja Margareta Knutsdotter Porschank.