Anders Nilsson Stålhane

http://www.adelsvapen.com/genealogi/St%C3%A5lhane_nr_292#TAB_4

Anders Nilsson Stålhane.

Anders (son af Nils Larsson, Nobil. Stålhana), till Gammalby; Ryttmästare; † 23.11.1673 — Gift med Brita Elisabeth Pistolhjelm, i hennes 1:a gifte; dotter af Öfversten Eric Pehrsson, Nobil Pistolhjelm, N:o 492, till Haudois, Wesunda och Tolfvilla, samt om gift 1674 med ÖfversteLöjtnanten Johan Bäck i Finland, N:o 193, till Pelvis. Barn:

- Eric; Löjtnant vid Savolax’ infant.; † barnlös 29.6.1693. — Gift med Anna Hästesko-Fortuna; dotter af Majoren Lars Hästesko-Fortuna, N:o 286, till Kuorla, med Ingeborg Margaretha Körning, N:o 67.

- Johan; Löjtnant; † 1674. Se Tab. 5.

- Anders, † barn.

- Elisabeth. Gift med sin kusin, Ryttmästaren Ger- hard Fredric Kuhlman, N:o 467. (Anrep s. 281)

--------------------------------------

Ratsumestari, kuollut 23.11.1672 paluumatkalla valtiopäiviltä Tukholmasta. Peri Vanhankylän ja Kotkaniemen. Lähteiden kertoman mukaan Anders Stålhane oli hyvissä varoissa ja hän jatkoi hyvin isänsä perinteitä. Ratsumestari esiintyi nimittäin eräänlaisena hyväntekijänä lainaamalla ympäristön talonpojille katovuosina viljaa ja rahaa. Lainojen takaisinsaanti oli noina vaikeina aikoina epävarmaa. Vuoden 1672 kesäkäräjillä suuri velallisten joukko tunnusti saaneensa lainaa Stålhanelta hartaasta pyynnöstä. Lainansaajia oli yhteensä 23 - talonpoikia Rusutjärveltä, Tuomalasta, Järvenpäästä, Paijalasta, Nahkelasta, Siippoosta, Palojoelta, Pakilasta ja Veromiehenkylästä. Joukossa olivat myös Pengerkosken majatalonpitäjä Erkki Nukari ja Raalan majuri Jören Berg. Yhteensä käsittivät maksamattomat lainat rukiita 26 t 25 1/3 kp, kauroja 9 t 1 kp, ohria 4 t 19 1/2 kp, herneitä 1 t 21 kp, rahaa 63 tal. 6 äyriä kup. ja 1 riikintalarin sekä 70 kpl tiiliä.

Lähde: Suur-Tuusulan historia Kansallisarkisto, Helsingin pitäjän ja Sipoon kk. 1672

Anders Stålhane kuoli v:n 1673 lopulla paluumatkallaan valtiopäiviltä Tukholmasta. Hänet haudattiin Tuusulan kirkkoon. Kartano joutui sen jälkeen perikunnan omistukseen - johdossa leskirouva Brita, eversti Erik Pistolhjelmin tytär. Hän solmi v. 1674 toisen avioliiton everstiluutnantti Johan Backin kanssa. Mies kuoli jo v. 1678. Brita Pistolhjelmin kolmanneksi aviomieheksi tuli v. 1682 majuri Henrik Kuhlman. Tämä oli v. 1678 eronnut armeijan palveluksesta vanhuuden vuoksi. Kuhlman omisti Mälkiäisten kartanon Tyrvännön kappeliseurakunnassa. Hänen ilmoitetaan kuolleen v. 1692 Mälkiäisissä, mutta tulleen haudatuksi v. 1694 Tuusulan kirkkoon. Kuhlmanin vaakunakilpi ripustettiin Tuusulan kirkon seinälle ja se on siellä nykyäänkin.

Lähde: Jully Ramsay s. 242-243, 454

Ratsumestari Stålhanen perikuntaa kohtasi v. 1689 ikävä yllätys, joka ei anna mairittelevaa kuvaa ajan verohallinnosta. Viranomaiset havaitsivat nimittäin, että kruunu ei ollut saanut v:sta 1631 lähtien lainkaan osuuksiaan Vanhankylän ratsutilan kymmenyksistä. Maanmittauskomissaari oli v. 1633 mitannut kartanon vuotuiseksi kylvöksi 7 1/2 tynnyriä, josta kymmenysten osuus oli 1 t 10 kp. Maaherra vaati päätöksessään 27. 11. 1689 Vanhankylän omistajia maksamaan kymmenykset kultakin vuodelta 1631 - 89. Kysymyksessä oli siis mahtava viljamäärä. Anders Stålhanen perilliset väittivät maksaneensa kymmenykset kirkkoherroille yhdessä näiden osuuden kanssa. Kirkkoherrat olivat siinä tapauksessa pitäneet kruunun osuuden itsellään. Tuusulan ensimmäisen kirkkoherran Johannes Lupeuksen perilliset haastettiin oikeuteen. Vastaamassa olivat Lupeuksen vävyt, kirkkoherra Johan Cramerus, kihlakunnankirjuri Juho Matinpoika ja kihlakunnankirjuri Simon Wijkman. Jälkimmäisen laatimassa selityksessä kiistettiin, että kymmenykset olisi otettu vastaan. Joka tapauksessa oikeus tuomitsi Lupeuksen perikunnan maksamaan kymmenykset hänen kirkkoherrakaudeltaan.

Lähde: Suur-Tuusulan historia Kansallisarkisto, Sipoon talvikäräjät. kirkonkylä 1690, talvikäräjät. 1691.