Antti Tuisku, Antila

Suur-Ilmajoen Tuiskun sukua

Kurikassa kirjattiin 1500-luvulla kolme taloa, joiden isännille merkittiin lisänimi Tuisku.
- Sipi Tuisku merkittiin tilansa isännäksi Tuiskulan kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1554. Tilan nimi oli myöhemmin Vähä-Tuisku. Martti Sipinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1556-1557. Erkki Sipinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1558-1582 ja 1584.
- Esko Heikinpoika Tuisku merkittiin tilansa isännäksi Tuiskulan kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1566. Tilan nimi oli myöhemmin Iso-Tuisku. Marit-leski isännöi tilaa vuosina 1567-1569.
- Kettil Antinpoika Tuisku oli tilansa isäntä Tuiskulan kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1554. Tila tunnettiin myöhemmin nimellä Yli-Antila.
- Matti Ollinpoika Tuisku merkittiin tilansa isännäksi Nenättömän kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1589. Tilan nimi oli myöhemmin Panttila.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, Ilmajoki 2007, ss.23,24,25)

Jalasjärvellä kirjattiin 1500-luvulla kaksi uudistaloa, joiden isännille merkittiin lisänimi Tuisku. Talot eivät jatkuneet.
- Sipi Tuisku merkittiin vuotuisveroluettelossa vuonna 1556. Tilan kymmenysveron maksoi samana vuonna Erkki Sipinpoika.
- Erkki Joupinpoika Tuisku isännöi taloansa vuosina 1556-1571. Erkich Iopersson alasjerffei sai sakon Kyrön talvikäräjillä vuonna 1568.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, Ilmajoki 2007, s.19)

Päntäneen kylässä merkittiin Markus Erkinpoika Tuiskun autiotalo vuoden 1598 kymmenysveroluettelossa.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, Ilmajoki 2007, s.8)

Tuiskujen keskinäisestä sukulaisuudesta

Tuiskulan kylän Sipi Tuisku ja hänen poikansa Erkki Sipinpoika saattoivat nimiensä perusteella olla samoja, jotka yrittivät uudistilaa Jalasjärvellä. Erkki Sipinpoika olisi palannut takaisin kotitaloonsa isännäksi.
Tuiskulan kylän Sipi, Esko Heikinpoika ja Kettil Antinpoika, Nenättömän kylän Matti Ollinpoika, sekä Jalasjärven Erkki Joupinpojan isä olisivat olleet samaa ikäluokkaa, syntyneet mahdollisesti 1500-luvun alussa. Heidän keskinäisestä sukulaisuudesta ei ole tietoa.

Tuiskun suvun tulosuunnasta

Tuisku on luontonimi, eikä sen perusteella voisi tehdä päätelmiä Tuiskun suvun tulosta Suur-Ilmajoen alueelle. Kurikan Tuiskulan kylän taloilla oli kuitenkin ikivanhaa nautintaa ainakin Kauhajoen rajaseuduilla. Tuli tuli ilmi vuoden 1685 käräjillä, missä esiintyivät mm. Antti Vähä-Tuisku ja Paavo Iso-Tuisku.

Vuonna 1685 Ilmajoen syyskäräjillä olivat asialla Tuiskulan kylästä Antti Matinpoika, Paavo Matinpoika ja Lauri Erkinpoika. Kurikan kylästä asialla olivat Heikki Simunanpoika, Taneli Tuomaanpoika ja Matti Erkinpoika. Luovasta asialla oli Yrjänä Matinpoika. He kaikki esittivät, että Juho Franssinpoika Lahdesta (Rahnasto) oli valloittanut omavaltaisesti heidän takametsänsä. Juho Franssinpoika kuitenkin esitti kuitenkin tuomiokirjan vuodelta 1547, jonka mukaan ilmajokinen Heikki Laurinpoika oli ostanut Heikki Siponpojalta Isonkyrön Kaukolan kylästä metsän kahdella markalla. Se sijaitsi Ponsijärvellä (Ponsin Jerfwi). Heikki Siponpoika oli käyttänyt metsää metsästykseen ja kalastukseen. Kyseessä oli Ylistaron Kaukosen talon ikimuistoinen erämaa, jonka nimi on edelleen Kaukolanmaa.
(Matti Lehtiö: Kurikan ja Laihian yläosan eräalueiden omistajat. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2005, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2005, ss.12-17)

Kurikan Yli-Antilan talolla oli ikivanha kalastusoikeus Kurikan ja Laihian rajalla sijaitsevalla Tainusjärvellä. Matka eränautinnalle kulki Nenättömänluomaa yläjuoksuun kohti pohjoista, sitten Kalajaisjärven kautta Tainusjärvelle. Asia tuli esiin vuoden 1652 käräjillä.

Vuonna 1652 Olli Matinpoika Tuiskulasta kanteli Taneli Kreonpojasta Nenättömästä siitä, että tämä halusi syrjäyttää Ollin hänen oikeudestaan kalastaa Tainusjärvellä. Hän oli jonkin aikaa ollut käyttämättä oikeuttansa tilattomuutensa vuoksi. Hän oli ikuisesti kalastanut yhdessä Tanelin vanhempien kanssa järvellä. Oikeus päätti, että Ollin tuli saada nauttia vanhaa oikeuttaan.
Olli Matinpoika oli Ala-Antilan isäntä, Taneli Kreonpoika oli Hirvelän isäntä.
(Jari Viitala: Tainusjärvi eräalueena. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2008, Ilmajoen kirjapaino IL-MO 2008, ss.50-53)