Antti Vainio

Antin persoonassa yhdistyi opettajuus ja taiteilijuus. Hän koki itsensä opettajaksi, vaikka tekikin suurimman elämäntyönsä Seinäjoen musiikkielämän kehittäjänä, organisaattorina, järjestäjänä ja väsymättömänä työntekijänä. Antti itse ei korostanut omaa rooliaan, hän puhui itsestään ”Vainion akan poikana”. Taiteilijuus, opettajuus ja myös maanpuolustushenki olivat Antille hyvin tärkeitä minuuden osia. Antti syntyi Mäntsälässä perheen kuopuksena. Opettajaopinnot ja koulutyö veivät hänet Heinolaan, sitten taas Mäntsälään, josta Antti pyydettiin Seinäjoelle musiikkiopiston rehtoriksi. Antti itse puhui tästä lähtevänsä Seinäjoelle ”lähetyssaarnaajaksi”. Kun ajattelee Antin kädenjälkeä Seinäjoen musiikkielämässä, kaikkea sitä, mitä se sai aikaan, voi sanoa, että saarnaajalle oli tilaus ja suuri tehtävä. Saamme olla paljosta kiitollisia Antin elämäntyölle, hänen työlleen opetuksen ja musiikin parissa, unohtamatta Antille rakasta maanpuolustushenkeä ja isänmaallisuutta. Perheestään ja läheisistään Antti huolehti kuitenkin kovan työtahdin keskelläkin humaanilla tavalla.