Christer Larsson Carpelan

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Carpelan_nr_38#TAB_16

Fänrik vid lifgardet 8.6.1658, löjtnant 1.6.1656, kapten 18.9.1658. Erhöll fullmakt att till förstärkning af kongl. majestäts lifgarde anställa värfvingar i Västmanland och Salabergs län samt i Nerike. Afsked 1662. Lärde Karl XI, då han var helt ung, ”de smärre militärexercitierna” [Ridderstad, Gula Gardewt]. Bosatte sig i Finland på sin hustrus arfgods Kärknäs i Sagu, egde Kettarsund i Töfsala, Tårböle, Ristiniemi, Kopholm, Finskilä och Päistärpää i Sagu sn, förutom enstaka frälsehemman i flere socknar. Tillhandlade sig Odensaari i Masku sn af sin brorson Karl Carpelan. Erhöll majors rang 22.4.1675. Bevistade riksdagen i Stockholm 1686.

Pakinaisten piippu on saarella muinoin sijainneen tiilitehtaan jäänne, joka on seissyt raunioituvana muistomerkkinä kallion laella jo yli sadan vuoden ajan.

Pakinaisten saaren osti 1703 majuri Krister Carpelan. Saari periytyi suvussa polvelta toiselle, kunnes Karl Efraim Carpelan asettui asumaan saarelle 1781. Hän teki saaresta pitäjän arvokkaimman tilan, jossa oli komeita rakennuksia, yhdeksän torppaa, kalkki- ja tiilitehtaat ja omia laivoja.

Tiilitehtaan varhaisista vuosista on vain vähän tietoa. Saarella kerrotaan nykyisin, että noina varhaisina vuosina Venäjän vallan aikana tiilitehtaan työvoimana olisi käytetty orjia. Kirjoista tästä ei kuitenkaan löydy todistusaineistoa.

Carpelanin aika Pakinaisissa jatkui enää vain muutamia kymmeniä vuosia. Sen jälkeen saaren isännyys vaihtui tiuhaan, kunnes vuonna 1940 Kaarlo Pulli osti kartanon suvulleen ja naapureilleen. Se jaettiin kymmenelle perheelle.

Tiilitehtaan omistajaksi tuli vuonna 1892 Johan Wikström. Kaikki tehtiin käsityönä. Savi kärrättiin pelloilta, hiekkaa tuotiin kauempaa laivalla. Tehdas työllisti aktiivivuosina 3-5 työmiestä, ja se tuotti 150-200 tuhatta tiiltä vuosittain. Sota-aikana työssä oli sotavankeja.

Tietoja tehtaasta löytyy vuoteen 1918 asti, jolloin tehtaan toiminta ilmeisesti lopetettiin.

Nykyisin vanha tiilitehtaan piippu on Pakinaisten maamerkki, jonka avulla suunnistustaidottomatkin löytävät saarelle. Viime vuosina piippu on antanut elonmerkkejä ainoastaan muutamina kertoina Pakinaisten yhteysaluslaiturilla järjestettyjen tanssien aikaan, kun vitsiniekoilla on ollut tapana tanssien kunniaksi polttaa piipussa autonrenkaita. Piipusta nouseva musta savu mainostaa tansseja kymmenien kilometrien päähän!

[https://www.geocaching.com/geocache/GC5XY4C_pakinaisten-kartano?gui...]