Clas Alfred Stjernvall

(I.) Kuva: Ylöjärvi, 13.8.2022
______________________

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stjernvall_nr_1810#TAB_14

http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=418

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12985

Lielahden kartano on perustettu vuonna 1682 liittämällä yhteen autioksi jääneitä tiloja. Alunperin kartano oli ratsutila ja sillä on ollut lukuisia omistajia muun muassa kenraalimajuri Claes Alfred Stjernvall. Stjervallin kuoleman jälkeen Leilahden tilan omisti kolme vuotta hänen leskensä Selma Aurora.

Vuonna 1872 Wilhelm von Nottbeck osti kartanon Stjernvallin perikunnalta. Wilhelm von Nottbeckin kuoltua 1890 kartano siirtyi veljeksistä Wilhelm Fredrik von Nottbeckille.

Lähde: http://valiaikainenhiedanranta.fi/hiedanrantaomat/lielahden-kartano...

Clas Alfred Sjernvall lastenkirjassa

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Lastenkirjat > Lastenkirja 1798-1809 (I Ab:3) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5707758

vanhemmat

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1800-1810 (I Aa:6) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5706219

Ylöjärvi > rippikirja, 1867-1876 > 125: Lielahti http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1175...

Ylöjärvi > kuolleet, 1868-1885 > 6: 1869, 1870 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1175...

------------------------------------------------------------------------

Jaana Härmän facebook päivitys 22.7.2021 https://www.facebook.com/photo?fbid=2999965246958888&set=a.17083941... :

22.7.1869 KUOLI YLÖJÄRVEN LIELAHDEN KARTANOSSA CLAS ALFRED STJERNVALL

Hopea-, ellei peräti kultalusikka suussaan sanoisi joku Clas Alfred Stjernvallin syntyneen vanhempiensa, Hans Henrik Stjernvallin (s.9.8.1769) ja Anna Lovisa Larsdotterin (o.s. Ekblad, s.1769) toisena lapsena ja heidän myötään vapaaherralliseen sukuun, joulukuun 29. päivänä vuonna 1803, Linnaisten kartanossa Mäntsälässä. Jälkeensä syntyi vielä kaksi veljeä, ja sen perästä olikin lapsiluku perheessä jo täyteensä buukattu. Viisivuotissyntymäpäivänsä alla Clas menetti äitinsä, kun tämä kuoli joulukuussa 1808. Isä Hansin vuoro siirtyä ajasta iäisyyteen, tuli reilut 11 vuotta myöhemmin, huhtikuussa 1820.

Nuorukaiseksi varttunut Clas oli jo aiemmin pakertanut ylioppilaaksi Turussa, mutta teki saman vielä toistamisiin Uppsalassa kolme vuotta isänsä kuoleman jälkeen. Seuraavana vuonna, eli 1824 Clas pestautui vapaaehtoisena Venäjän tie- ja vesikulkulaitosten insinöörijoukkoihin, jossa hänelle seuraavana vuonna, noin niin kuin alkusysäykseksi, heltisi vänrikin natsat. Viisitoista vuotta nousujohteista uraa ja vuoden 1840 elokuussa oltiinkin sitten jo everstiluutnantteja.

Noiden vuosien tuoksinassa Clas Stjernvallin tuli perustettua myös perhe. Ensimmäisen kerran hänestä leipoutui isä, kun Karolina Charlotta Nyman (myöh. Schleussner) joulukuun 4. päivänä vuonna 1831 pyöräytti maailmaan poikalapsen, Johan Richard Alfredin (myöh. Schleussner). Seuraavan vuoden tapaninpäivänä juhlittiin Linnaisten kartanossa häitä, mutta morsiamen jakkaralla ei paistatellutkaan Nymanin Karoliina, vaan majuri Casper Henrik von Kraemerin (s.11.11.1764) ja vaimonsa Eva Christina Charpentierin (s.9.2.1781) tytär, Selma Aurora von Kraemer (s.22.1.1814). Lapsia tuosta liitosta syntyi ajan saatossa seitsemän. Muiden sisarusten elämä tultiin mittaamaan kymmenissä vuosissa, mutta kahden heistä se ei saanut jatkua edes toiselle vuodelle.

Ura eteni tuossa sivussa kuin juna. Vuonna 1847 tuli eteen siirto Suomen tie- ja vesikulkulaitoksen johtokunnan alaisiin insinöörijoukkoihin, samantien niiden päälliköksi ja muutamaa kuukautta myöhemmin rätkäytettiin vielä ylennys everstiksi. Seuraavaan ja viimeiseen ylennykseen vierähti aikaa vajaat seitsemän vuotta. Silloin Stjernvallista tuli kenraalimajuri ja armeijauran loppukoitos odotti noukan edessä.

Jo 1500-luvulla hinguttiin sutjakampia kulkuväyliä Saimaan ja Viipurin välille ja seuranneina vuosisatoina pariinkin otteeseen oli yritetty kanavan kaivuuta, vaan ei siitä mitään valmista ollut tullut. Milloin urakan torppasi kallio, milloin työnjohdon äkkilähtö tuonpuoleisiin. Mutta kun halu yhdistää sisävesireitit rannikon tienooseen oli kova, lähdettiin 1840-luvulla yhäkin yrittämään. Kesällä 1846 pantiin hihat heilumaan ja kaivuut alulle. Räknättiin, että 15 vuoden päästä alkaisi olla valmista…

Clas Alfred Stjernvallin elämän mittaiseen ansioluetteloon raapustettiin elokuussa 1854 Saimaan kanavatyömaan ylijohtajan pesti. Tuolloin kaivuuta oli takana kahdeksan vuotta ja sen verran alkuarviota ripeämpiä oli oltu, että urakka oli jo loppupuolellansa. Vajaat kaksi vuotta ja Saimaan kanava avattiin etuajassa vuonna 1856. Kymmenien kilometrien rakennusurakka oli niin massiivinen ja kunnioitusta herättävä, että monella osallisella tuppasi vetämään suun tyytyväisyydestä muikuralle ja ryhdin pari pykälää suoremmaksi. Eikä lainkaan syyttä!

Puolitoista vuotta kanavan avaamisen jälkeen Clas Stjernvall sai eron sotapalveluksesta ja otti prenikkoineen lopullisesti suunnakseen Tampereen kupeessa, tuolloin vielä Ylöjärven pitäjässä sijainneen Lielahden ratsutilan, jonka oli vuonna 1850 itselleen hankkinut. Siellä hän sitten asusteli loppuelämänsä kartanonherrana kera Selma-rouvansa. Ajan kerrotaan kuluneen ’uutterana ja ymmärtäväisenä maanviljelijänä’, sekä ’rehellisenä’ ja ’armeliaana’ köyhien auttajana. Näin kertoi sivuillaan Tampereen Sanomat, 27.7.1869.

Tohlopin kylään, entisen Harjun kirkon kupeeseen, olivat ylöjärviläiset saaneet monien harmien jälkeen aikaiseksi koulutalonsa, joka lopullisesti valmistui vuonna 1862. Edellä kerrotun yhteydessä, ei voida jättää mainitsematta, että Lielahden kartanon omistaja, C. A. Stjernvall kustansi omasta lompookistaan koulutalon viereen toisen rakennuksen varattomista perheistä tulevia oppilaita varten. Se käsitti lasten asuntosalin, koulusalin alkeisopetusta varten, kuin myös asunnon apuopettajalle. Koulurauha laskeutui, kalenterin sivut kahisivat ja vuodet vierivät…

Torstaina, heinäkuun 22. päivänä vuonna 1869, Lielahden kartanolla käyskenteli pihatienoita silmäillen 65-vuotias, elämäntyönsä tehnyt Clas Alfred Stjernvall. Puolenpäivän aikoihin sisälle astuessaan, hän kertoi olevansa niin uupunut, ettei jaksaisi edes päivällispöytään käydä. Hän pani pitkäkseen sohvalle, sulki silmänsä, eikä niitä enää avannut.

Isännättömäksi jääneen Lielahden kartanon myi leskirouva Selma Aurora Stjernvall, 31.10.1872 päivätyllä kauppakirjalla, Tampereen Finlaysonin patruuna Wilhelm von Nottbeckille. Mutta se on jo toinen tarina se.

Teksti: Jaana Härmä

Lähteet: Kansallisbiografia. ’Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809-1917’ / Stjernvall Clas Alfred. Ylioppilasmatrikkeli. / Claes Alfred Stjernvall. Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot. Geni. Vanhan Pirkkalan historia. Juhani Saarenheimo. 1974. www.navisaimaa.fi / Saimaan kanavan historia. Wilhelm von Nottbeck ja Finlayson. Kyllikki Helenius. 2004. Wikipedia.