Gregorius Martini Teit

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2453

Teet, Gregorius Martini (noin 1560 - 1615). Teit / Teitt / Teitti / Teittus, Grels / Greger, Grels Mårtensson. S Pernaja noin 1560. V Pernajan nimismies, rälssimies Martti Laurinpoika / Mårten Larsson Teet (Teit) ja Anna Perttelintytär / Anna Bertilsdotter. Kävi Turun katedraalikoulua. Ylioppilas (Gregorius Teittus ex Perno Nylandiae) Wittenbergissä 24.10.1586; filosofian maisteri 19.9.1588. Teet sai opiskeluunsa tuntuvasti avustusta sekä Turun tuomiokirkon että valtion varoista. Turun katedraalikoulun apuopettaja (hypodidascalus) 1580-luvulla ennen Saksaan lähtöään; kotimaahan palattuaan Turun katedraalikoulun rehtori (koulumestari) 31.10.1588; Turun tuomiokapitulin jäsen 1588; kouluviran ohessa Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra 25.5.1589 (kuolemaansa asti); Turun ruotsalaisen ja suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Kaarle-herttuan nimittämänä 22.10.1595; tuomiorovastin viran tultua 1604 lakkautetuksi hoiti käytännössä tuomiorovastille kuuluneita tehtäviä ja Turun hiippakunnan piispan virkatehtäviä nähtävästi ainakin 1606. Osallistui Uppsalan kokoukseen helmi-maaliskuussa 1593, kuului Turun hiippakunnan edustajana kokouksen puheenjohtajistoon ja allekirjoitti (”Ex diocesi Aboensi. – – M. Gregorius Martini, rector Scholae.”) kokouksen alkuperäisen päätösasiakirjan 20.3.1593; pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1605. Oltuaan kuningas Juhana III:n hallitessa tämän käyttöönottaman liturgian kannattaja Teet siirtyi kuninkaan kuoltua paavilliseksi leimatun liturgian vastustajaksi. Puhdasoppisen luterilaisuuden edustajana hän toimi tarmokkaasti vanhojen seremonioiden poistamiseksi. Teet oli Kaarle-herttuan suosiossa ja herttua ehdotti häntä kahteen kertaan Turun piispaksi, ensin valtionhoitajana 20.5.1600 ja sitten ”valittuna kuninkaana” toistamiseen 28.5.1606. Kaarle-herttuan asettaman raamatunsuomennoskomitean jäsen 4.7.1602. Teet oli koulumiesvuosinaan ”hankkinut ulkomailta kirjallisuutta arvatenkin opetustarkoituksia palvelemaan” (Paarma). Omisti Paijulan tilan Maarian Paattisilla 1590–1595. Varakkaana miehenä Teet varusti 1609 kaksi ratsumiestä hevosineen kuninkaallisen armeijan tarpeisiin ja sai kuningas Kustaa II Aadolfilta 1614 kuninkaallisen kirjeen voidakseen periä velallisilta saataviaan. K alkuvuodesta 1615.

P1 huhtikuu 1590 Margareta Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K 1605, P1 V Turun kaupungin porvari Henrik Myllar ja Agnes N.N.; P2 1610 Margareta Tomasdotter hänen 2. avioliitossaan, K 1625, P2 V Sääksmäen kihlakunnan voudin kirjuri Tuomas Perttelinpoika / Tomas Bertilsson ja Valpuri Henrikintytär / Valborg Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan.

Margareta Henriksdotterin P1 Teetin edeltäjä Turun katedraalikoulun rehtorina ja Maarian kirkkoherrana Jacobus Petri Finno, K Turku syyskuu 1588.

Margareta Tomasdotterin P1 lainlukija, alilaamanni Henrik Jaakonpoika / Jakobsson, K 1606.

Julkaistu 19.1.2011.

http://teittinet.suntuubi.com/?cat=20

Oli piispa Sorolaisen raamatunsuomentamiskomitean jäsen.