Henriette Pauline Rotermann

• Tallinna Niguliste Koguduse I pihtkonna personaalraamat; 1912-1928 Saaga TLA.31.2.24:439
• https://dokumente.ios-regensburg.de/amburger/index.php?id=14957
• Pohja - asiakirjoja, 1836-1974 (AP I Jg:1) > 110: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=346...

Kunta Pohja. Kylä Brödtorp. Tilan nimi Brödtorp. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Ernst ja Henriette Roterman Lisätietoja BRÖDTROP, allodisäteri, 6 km Pohjankurun asemalta ja 15 km Karjaalta. Omistajat v:sta 1916 insin. Ernst Roterman ja puolisonsa Henriette. Brödtorp mainitaan todennäköisesti, vaikka Brådtorp-nimisenä, jo 1400 -luvun puolivälissä, jolloin sen omisti Raaseporin käskynhaltija Filip Iivarinpoika. Se kuului 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin Uggla suvulle. Tämän jälkeen omisti sen vähän aikaa v. Glan suku, mutta siirtyi sittemmin Hisingereille. Paroni Edv. Hisinger myi tilan v. 1900 insin. R. Frankille ja tämä v. 1910 johtaja A. Björkenheimille. V. 1912 osti tilan parooni A. Standerskjöld, joka myi sen v. 1916 nykyiselle omistajalle. Pinta-ala 2 300 ha, josta puutarhaa 2, peltoa 240, luonnonniittyä 13, viljeltyä laidunta 45 ja metsämaata 2 000 ha, josta viimemainitusta 187 ha on joutomaata. Pellot epätasaista savi-, hiekka- ja multamaata. Ne on kokonaan salaojitettu. Rakennukset viljelysmaiden keskustassa. Päärakennus on 2-kerroksinen, puinen ja rakennettu v. 1810, mutta uusittu v. 1910. Navetta on tehty v. 1901 tiilistä, mutta suurennettu v. 1914, niin että siinä nyt on tilaa 150:lle lehmälle. Talli kivestä, tehty 1780-luvulla. Sikala tiilistä, v:lta 1901, mutta uusittu v. 1920, puinen 140 kanan kanala on rakennettu v. 1920. Eläinsuojiin on johdettu painovesi. V. 1917 rakennettiin suuri, uudenaikainen puima- ja rehulato, joka on varustettu rehuhissillä sekä höyrykoneella ja sisältää myöskin kivisen kuivausriihen. Myöhemmin on rakennettu lantasuoja, työväenrakennuksia sekä työkalu- ja vaunuvajoja. Kaikkiaan on tilalla 45 eri rakennusta. Viljelysjärjestys: 1. kesanto ja kaura, 2. syysvilja ja kesanto, 3. juurikasvit ja syysvilja, 4. kaura ja ohra, 5 - 7. heinä, 8. kevätvilja. Peltoalasta oli v. 1929 27 ha kesantona, 6 vehnän, 21 rukiin, 54 kauran, 5 ohran, 3 herneen, 6 perunan, 9 rehujuurikasvien ja 96 ha heinän viljelyksessä sekä 13 ha muussa käytössä. Kotieläimiä: 40 hevosta, 100 lehmää, 10 sikaa, 140 kanaa ja 2 mehiläisyhteiskuntaa. Karja on Ay-, siat SY- ja kanat leghornrotua. Suurta huomiota on kiinnitetty karjan jalostukseen. On ostettu ensiluokkaisia sonneja ja lehmiä ja saatu siten sekä maidon tuotanto että maidon rasvapitoisuus huomattavasti kohoamaan. Toiselta puolen on ruokintakustannukset saatu huomattavasti laskemaan perustamalla laitumia. Maidon laatu ja käsittely on siksi ensiluokkaista, että tilalta voidaan myydä kontrollimaitoa. Sen lisäksi ovat kaupallisia tuotteita heinän ja viljan siemenet, munat, vihannekset ja puutarhan antimet. Markkinapaikkana Helsinki. Metsä on suunnitelman mukaan hoidettua havumetsää. Sähkövalo ja -voima Pohjanpitäjän Sähkö-yhtiöltä. Sitäpaitsi on tilalla voimakoneina höyrykone ja naftamoottori. Niitä tarvitaan käyttämään raamisahaa, katkaisusirkkeliä, pärehöylää ja pehkunrepijää sekä Alfa-Laval-lypsykoneita. Viimemainitut ovat olleet tilalla käytännössä v:sta 1929 alkaen. Tila on maatalouden harjoittelutila.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa