Isak Mikaelsson Lithovius

Lapuan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1750-1769 (IAa:3), jakso 66: Sirilä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5860057 / Viitattu 9.3.2022

http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=246

Yhden seurakunnan paimen

Isak Lithovius polveutui yhdestä Pohjanmaan mahtavimmista pappissuvuista. Suvun perinteiden mukaisesti hän lähti opiskelemaan pappisuralle ilmoittautuen Turun yliopistoon vuonna 1728 ja Uppsalan yliopistoon vuonna 1732.[1]

Tuomikapituli myönsi nuorelle Lithoviukselle saarnaluvan vuonna 1734. Virkauran auttoi alkuun kirkkoherra-isä, joka vanhan kiistakumppaninsa Lapuan kappalaisen Johan Bäckmanin kuoltua joulukuussa 1734 pani toimeksi. Vuonna 1735 isä hoiti ensin poikansa pikavauhtia Lapuan pitäjänapulaiseksi ja vielä samana vuonna kappalaiseksi.[2]

Perhekiistat Bäckmanien kanssa raukesivat paitsi kappalasen kuolemaan myös nuoreen rakkauteen, kun Isak Lithovius meni naimisiin Bäckmanin tyttären Katarinan kanssa.[3]

Oman isänsä kuoleman jälkeen 1738 Lithovius jatkoi uuden kirkkoherran Johannes Asprothin kappalaisena ja nimitettiin tämän ikäännyttyä varapastoriksi vuonna 1750. Asprothin sairastumisen aikana kirkkoherran tehtävät jäivät paljolti Lithoviukselle. Tämän kuoltua Lithovius siirtyi kirkkoherraksi vuonna 1757.[4]

Ennen kuolemaansa 1788 Isak Lithovius ehti olla Lapuan kirkkoherrana yli 30 vuotta ja palvella seurakunnan paimenena kaikkiaan peräti 53 vuotta. Vuonna 1776 hän sai rovastin arvon.[5] Lapuan ensimmäinen kirjailija

Lithovius oli Lapuan ensimmäinen varsinainen kirjailija. Jo nuorukaisena hän kirjoitti sisarensa Katarinan vihkiäisiin häärunon ja julkaisi vuonna 1735 tulevan appensa ruumissaarnan.[6]

Nuorella Lithoviuksella näyttäisi olleen myös akateemisia intohimoja. Hän puolusti vuonna 1729 yhtä väitöskirjaa ja vuonna 1736 kahta. Jälkimmäiset suuntautuivat ulkonaisen kirkon hylkäämistä vaatinutta eriuskoisuutta vastaan.[7]

Lithovius oli myös kastetta käsittelevän, Limingan kirkkoherran Esaias Fellmanin kirjoittaman synodaaliväitöksen respondenttina Kokkolan pappeinkokouksessa vuonna 1751.[8]

Valtakunnallista julkisuutta Lapuan kirkkoherra sai vuonna 1765 ilmestyneellä teoksellaan. Se oli rippikoululaisten ja kinkereille osallistuvien katekismustaidon kuulustelemiseen tarkoitettu kysymyskirja. Vuonna 1778 Lithovius julkaisi vielä toisen kysymyskirjan.[9]

Lithoviuksen kysymyskirjat eivät olleet ainutlaatuisia, sillä samantyyppisiä teoksia ilmestyi samoihin aikoihin muitakin. Alueellisesti niillä oli kuitenkin suuri merkitys. Molemmat teokset ylsivät kolmeen painokseen. Varhaisemmasta teoksesta otettiin painos vielä lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1833.[10] Kansanopetuksen käytännöllinen edistäjä

Kirkollisesti Lithovius edusti jo parhaat päivänsä nähnyttä puhdasoppisuutta. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli puhdasoppisuuden korostama kansanopetuksen edistäminen.[11]

Lithovius toteutti kansanopetuksen edistämistä myös käytännön toimissaan. Hänen kappalaisaikanaan 1740-luvulla Lapualla aloitettiin rippikoulun ja kinkerien pitäminen. Kirkkoherra-aikana vuonna 1773 otettiin käyttöön katekismussaarnat ja kuulustelut.[12]

Vuonna 1780 Lithovius teki vielä tarkastuskierroksen emäseurakunnan kaikille kirkoille. Käynneillä pyrittiin edistämään sekä lasten että aikuisten opetusta. Lastenkoulu ja rippikoulu erotettiin nyt selvästi toisistaan, ja niiden käymisestä annettiin yksityiskohtaisia ohjeita.[13]

Lithoviuksen sydämellä oli muutenkin tilaa heikoimman kansanosan asialle. Syksyllä 1772 hän ilmoitti maaherralle köyhien määrän nousseen ja esitti pitäjään uutta ruodutusta, jotta heidät kaikki voitaisiin hoitaa. Suurin osa pitäjänmiehistä ei kirkkoherran ehdotukselle lämmennyt. Maaherra päätti riidan kompromissiin marraskuussa 1773.[14]

Virkansa puolesta kirkkoherra Lithovius toimi itseoikeutetusti pitäjänkokouksen puheenjohtajana. Hänen johdollaan sorvattiin myös vuosina 1769–1770 Lapuan ensimmäinen kyläasetus, joka koski Alakylän, Liuhtarin ja Alanurmon kyliä.[15] Omapäinen etujensa valvoja

Lithovius oli kahdesti naimisissa ja jäi molemmista avioistaan leskeksi. Perhe-elämää varjostivat lasten kuolemat. Aikuiseksi eli 16 lapsesta vain 4.[16]

Puitteiltaan pappilan elämänmeno oli selvästi herraskaisempaa kuin ympäröivissä talonpoikaistaloissa. Vuonna 1782 Lithoviuksen jouluostoksiin kuului mm. sokeria, ranskalaista viiniä, tattari-, riisi-, kaura- ja ”kokoryynejä”, rusinoita, viskunoita eli luumuja, kahdenlaisia manteleita, anista, kiulukoita eli ruusunmarjoja, puuteria, valkoista tärkkiä, sinistä tärkkiä, sinappia, valkoista inkivääriä, voimakasta pippuria, maustepippuria, saksankuminaa eli fenkolia, sahramia, muskottia, muskottikukkaa, kanelia, kardemummaa, pomeranssinkuoria, sitruunoita, piparjuurta, punasipulia, paksua tupakkaa ja huikeat yli 50 kiloa ruskeaa siirappia.[17]

Isak Lithoviuksessa näyttäisi olleen aimo annos samanlaista yksipäätyisyyttä kuin isässään. Siinä missä isän perivihollinen oli kappalainen Johannes Bäckman, pojalla se oli komissiomaanmittari Hans Löfvendahl. Hänen kanssaan Lithovius riiteli sekä henkilökohtaisesti että maanjako-oikeuden kautta milloin isojaosta, milloin Vaasan-Kuopion maantien paikasta.[18]

Vanhentunut Lithovius teki 1780-luvun alussa kovasti töitä saadakseen poikansa Samuelin pitäjänapulaisekseen ja sitä kautta mahdollisesti seuraajakseen. Samaan tapaan oli Isak itsekin tullut aikanaan kotiseurakuntaan. Kirkonkokouksen tekemiä anomuksia ei kuitenkaan otettu huomioon.[19] Julkaisut[20]

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:

sl. 1728 Isak Lithovius 5635. * 1.1709.

Vht: Lapuan kirkkoherra, FM Mikael Lithovius 3887 (yo 1692, † 1738) ja Klara Lithovius.

Ylioppilas Turussa sl. 1728 [Lithovius] Isaac. [Ostrob _ 321]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1728] Isaacus Lithovius. d. 16. Septembr. Postqvam sacros adiisset ordines, edidit Anno post geminas dissertationes Theologicas de Separatismo et pro virili defendebat. 1736. Sacellanus in Lappo. 1751. Vicarius Pastor. 1757. Ordinarius. | Præpositus 1776. Obiit 1788. Respondentti 20.12.1729, pr. Esaias Fellman 5634. Ylioppilas Uppsalassa 14.10.1732 Isaac Lithovius [Ostro-Bothnienses]. Respondentti 27.3.1736, pr. Anders Bergius 5267. Respondentti 3.4.1736, pr. Isak Björklund U586.

— Lapuan pitäjänapulainen 1735, kappalainen s.v. Varapastori 1751. Lapuan kirkkoherra 1757. Rovasti 1776. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1751. 

‡ Lapualla 2.10.1788.

Pso: 1:o 1737 Katarina Bäckman († 1765);

Pso: 2:o 1766 Klara Maria Aejmelaeus tämän 3. avioliitossa († 1772).

sl. 1728 Isak Lithovius 5635. * 1.1709. Vht: Lapuan kirkkoherra, FM Mikael Lithovius 3887 (yo 1692, † 1738) ja Klara Lithovius. Ylioppilas Turussa sl. 1728 [Lithovius] Isaac. [Ostrob _ 321]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1728] Isaacus Lithovius. d. 16. Septembr. Postqvam sacros adiisset ordines, edidit Anno post geminas dissertationes Theologicas de Separatismo et pro virili defendebat. 1736. Sacellanus in Lappo. 1751. Vicarius Pastor. 1757. Ordinarius. | Præpositus 1776. Obiit 1788. Respondentti 20.12.1729, pr. Esaias Fellman 5634. Ylioppilas Uppsalassa 14.10.1732 Isaac Lithovius [Ostro-Bothnienses]. Respondentti 27.3.1736, pr. Anders Bergius 5267. Respondentti 3.4.1736, pr. Isak Björklund U586. — Lapuan pitäjänapulainen 1735, kappalainen s.v. Varapastori 1751. Lapuan kirkkoherra 1757. Rovasti 1776. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1751. ‡ Lapualla 2.10.1788.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5635