Johan Henrik Simelius

http://hiski.genealogia.fi/hiski/7qbln2?fi+0488+vihityt+81

Johan Henrich Simelius. Syntynyt 06.11.1712 Ylivieska. Kuollut 27.10.1791 Saloinen. Haudattu Raahen kirkkomaahan, isiensä Simi-porvareiden viereen. Raahen-Saloisten kirkkoherra. Suuressa Pohjansodassa oli menetetty Häme ja Satakunta. Tsaari oli käskenyt hävittämään Pohjanmaan. Tämä julma käsky ajoi kansan metsäpirtteihin piiloon. Johanin äiti Margaretha kuoli 1714 ja isä Hendrich 1716. Johan jäi siis orvoksi pakomatkalla 3-vuotiaana. Hyväsydämiset palvelijat ja sukulaiset auttoivat nuoren lapsen elämän alkuun ja myöhemmin opintielle. Tästä pienestä elämän suomasta mahdollisuudesta on sukumme tämä haara ollut riipuvainen, sillä Johanilla oli vain yksi sisko ja hänkin kuoli 2-vuotiaana.

Ylioppilas 1732. Vihittiin papiksi 1734 Siikajoen kappalaisen apulaiseksi. Pitäjän apulainen Siikajoella Paavolassa 1739. Rantsilan kappalainen 1745-1774. Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1774.

Rantsilan kirkon "toisen kellon" kyljessä on ristiinnaulitun kuva ja toisella puolella latinankielinen teksti, joka suomennettuna kuuluu: "Tämän kellon on uudelleen valannut Gerhard Mayer v.1770, Jumalan ja kuningas Adolf Fredrikin ollessa maan korkeimpina johtajina, Laurentius Johannes Göösin maaherrana, Carolus Fredricus Menanderin piispana ...... ja Johannes Simeliuksen toisten joukossa sangen uskollisen ja ansioituneen miehen ollessa tämän Rantsilan seurakunnan vanhimpana,....."

Suvun kertomaa:

Kerrotaan, että raahelaiset olisivat toivoneet toista pappia itselleen, mutta Turun tuomiokapituli perustelee nimitystään näin: "Simeliuksella Frantsilan kappalaisena on hyvin vaivalloinen virka, koska sairaskäyntejä useinkaan ei voinut tehdä muuten kuin jalkaisin, toisinaan penikulma jopa kaksikin poikki soiden ja rämeittein huonoja ja liukkaita polkuja ja teitä pitkin." Raahelaiset kyllä myöhemmin valittivat, että Simelius oli vanha eikä voinut hoitaa virkaansa kunnolla. Hän näyttää kuitenkin olleen rauhan mies, joka ei riidellyt seurakuntansa kanssa, vaan koetti voimiensa mukaan olla heidän paimenenaan. Johanista on sanonta "Simeliuksen siivot miehet".

Siikajoen, Paavolan ja Rantsilan pienissä, vaatimattomissa pappiloissa Johan Simelius eli liki 40 vuotta. Hyvin olivat hänelle tutut Siikajoen rannat. Pienten kappeliseurakuntien pappiloissa oli elämä tähän aikaan sangen vaatimatonta, jopa aivan köyhääkin. Mutta näyttää, että Simeliuksen pappilassa koetettiin ylläpitää sivistyneen kodin leimaa ja vaatimuksia. Olihan Anna-rouva raahelaisen kauppiaan tytär, ehkä jonkin verran varakaskin, jos nyt kenelläkään mitään erikoista varallisuutta oli Isonvihan äskettäin kuljettua hävittäen maan yli.

Source:

Katy Hedman Brännland; "Till minne av Maria Kristina Kraemer -en krönika över 500 år med släkten", Stockholm 2003, p. 31.

---

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1732 Johan Simelius 5985. * Ylivieskassa 6.11.1712. Vht: Ylivieskan vt. kappalainen Henrik Simelius U595 († 1716) ja Margareta Salingius. Ylioppilas Turussa sl. 1732 Simelius Joh. Ostrob _ 342. Pohjalaisen osakunnan jäsen 1732 [1732] Joannes Simelius. 1734 Adjunctus Sacellani in Sijkajoki. 1739 Adj: Ministerii ib. 1745 Sacellanus in Frantzila. | 1775 Pastor in Brahestad. | Obiit 1794. Vihitty papiksi 1734. — Siikajoen kappalaisen apulainen 1734. Paavolan pitäjänapulainen 1739. Rantsilan kappalainen 1745. Raahen ja Saloisten kirkkoherra 1774. † Saloisissa 27.10.1791. Pso: 1:o 1736 Anna Randström († 1770); 2:o Hedvig Eleonora Lindegren tämän 2. avioliitossa († 1785); 3:o 1787 Maria Sofia Granberg (entinen Gumse) († 1837).