Johannes Ursinus

Ursinus haplogroup:

R1b-M269>L23>L51>U106>Z2265>BY30097>Z381>Z301>L48>S23189>FT6679>L200>S9355> S21607>A762>FT29673>BY151343(NV)>A5318>A5317>A5322>A5326

Päivitetty: 200809/Petrus Ursinus: Täydennetty haploketjua lisäämällä eräitä tärkeitä SNP- tunnisteita, kuten FT29673 ja A5318 sekä NV BY151343. Kangasniemen ja Valkealan Ursinus- sukujen SNP tunniste on A5326. Lisätestaukset saattavat aiheuttaa muutoksia.

Petrus Ursinus 200115 kirjoitti seuraavaa:

Ursinus- suku on hyvinkin Viipurin suunnalta, mutta tullut Viipuriin joko Baltia-Saksa- reittiä tai Ruotsi-Tanska-Saksa- reittiä. Ursinus- suvun haploryhmätutkimus ei tue, että suku olisi "paikallista" Viipurilaista tai Karjalaista alkuperää. Joten tässä yhteydessä myös Muolaan Karhut voidaan unohtaa Ursinuksien esi-isinä. Se, että Viipurin Siikaniemällä on mainittu laivamies Möllö eläneeksi, ei riitä todisteeksi, että tämä laivamies olisi Kangasniemen, Valkealan ja/tai Leppävirran pappien isä, joten tältä osin viittaukset laivamies Möllöön Ursinus- pappien isänä voidaan jo tänä päivänä unohtaa (Genos 20 (1949), s. 73-77?.

Täytyy muistaa, että Kangasniemen ja Leppävirran Ursinus- haarat kuuluvat samaan Y-DNA haploryhmään, R1b-U106>A5317>A5322. Tämä vaatii edelleen tarkempaa tutkimista, jotta voidaan selvittää Ursinus- pappien alkuperä.

Ennen Kangasniemelle tuloaan kappalaiseksi Georgius Johannis Ursinus (Sikaniemensis) toimi eversti Georg von Schwengelnin rakuunarykmentin saarnaajana ainakin vuodesta 1657 sen lopettamiseen saakka 1660. Sotilasrullissa Georgius Johanniksen sukunimenä esiintyy rinnakkain Ursinus ja sen lyhyempi muoto Ursus, joka oli tyypillistä sotilaskomentoketjuissa.

Lisäksi on hyvä mainita, että Kangasniemen kirkkoherra Georgius Johannis Ursinus tunnettiin myös nimellä Ursenius, Ursus palvellessaan eversti Georg Schwengellin Rakuunarykmentin saarnaajana ainakin vuodet 1657-1660 ja todennäköisesti oli hänen palveluksessaan kenraalin (Georg von Schwengelm) kuolemaan (n1664) saakka. Vuonna 1660 kenraalin Rakuunarykmentti lakkautettiin Tanskan sotien jälkeen. Georg von Schewengelm oli todennäköisesti syntyisin liiviläinen. Aatelointiin 1.8.1631 Ruotsissa von Schwengelm (Scwengell)- nimellä. Vuonna 1642 hänestä tuli kenttämajoitusmestari (fältkvartermästare) kautta Eestin, Liivinmaan ja Inkerin. Kenraalimajuriksi hänet nimitettiin vuonna 1658. Marsalkka De La Gardie lähetti hänet huomioitsijaksi Puolaan "Polish Diet", koska osasi puolaa ja latinaa ja hänellä oli sukulaisia ja ystäviä Puolan Courtissa.

Aika pian kenraalin kuoleman jälkeen Georgius Johannis Ursinus (Sikaniemensis) ilmaantuu kappalaiseksi Kangasniemelle ja kansan suussa mahdollisesti häntä alettiin kutsua myös "möllöksi". Oman käsitykseni mukaan Leppävirran kappalainen Johannes Canuti Ursinus voisi olla Kangasniemen ja Valkealan pappien isän veljen poika.

Valkealan kappalainen Johannes Johannis Ursinus taasen ainakin patronyymin perusteella Kangasniemen kirkkoherran veli.

Viite: Studia Historica Jyväskyläensia - Numerot 11-13 - Sivu 193 Ursinus (Ursenius, Ursus) Georgius Johannis. Schwengell RakR saarnaaja 1657-1660.

Joten tieto siinä, että Ursinus- pappien isä olisi "Möllö" ei voine pitää uskottavana. Todennäköisemmin "Möllö" on sen ajan rahvaan keksimä/käyttämä nimitys vaikeahkolle Ursinus- nimelle. Josta nimestä on myös muita väännöksiä, kuten Ursinius, Ursenius.