Liisa Hannuntytär Logrén

Liimattalassa äitineen ja veljineen. S. 1753. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/ripp...

---

http://www.konginkangas.fi/uploads/pdf/Kömin%20Kilta/Liimattalan%20talon%20historiikki.pdf, Hannu Pekanpoika Liimatainen, Matola Hannu avioitui nimismies Lauri Erikinpoika Kauton ja Esteri Ristontytär Palkenin Elisabeth/Liisa- tyttären kanssa. Hannu isännöi Liimattalaa/Matolaa vuosina 1743-64. Hannu mainitaan kirkkoväärttinä vuonna 1753. Matolan tila lohkottiin Liimattalasta virallisesti vasta vuonna 1776. Pekkolaan jäi Hannun setä Pekka Liimatainen isännäksi. Talon nimi muuttui samalla Pekkolaksi. Liimattala talon nimenä jäi pois käytöstä. Valtiopäivämies Pekka Kallenpoika ryhtyi rakentamaan Liimattalan uudistaloa, Matolaa, poikansa Hannu Pekanpojan kanssa, houkutellen Matoniemelle myös renkinsä Lasse Turpeisen, jolle Matoniemi annettiin Niemelän torpan paikaksi. Hannun poika Juho meni naimisiin Lasse Turpeisen tyttären Liisan kanssa. Juho oli Iitsalon torppari, samoin heidän Juho-poika. Liisa Turpeisen veli Heikki asui Niemelän torpassa. Talollista Hannu Liimataista ja torppari Lasse Turpeista yhdisti siten appivanhemmuus. Hannu Pekanpoika meni naimisiin nimismies Lauri Kauton tyttären, pikkuserkkunsa, Liisan kanssa. jatkaen isänsä jälkeen Matolan isännyyttä. Hannun ja Liisan lapset olivat lapset Kalle, Liisa, Pekka, Hannu, Juho ja Erik. Kalle jatkoi Matolan isännyyttä. Liimattalan kantatalo lohkaistiin Matolaksi ja Hannulaksi vuonna 1790. Liimattala-nimi jäi sen jälkeen kyläkunnan nimeksi. Liisa-tytär avioitui Fredrik Mikonpoika Logrenin kanssa. Fredrik oli ratsumestari ja maanmittari. Saarijärven käräjät määrättiin pidettäväksi Kantalassa vuonna 1777. Käräjätalo oli ilmeisesti Kantalasta vasta halottu Kolkanlahden talo.Vääpeli Mikko Logren omisti osan Kantalaa huolehtien huonosti sen kunnossapidosta. Käräjät siirrettiinkin sen takia muualle ja Logren myi osuutensa Kantalasta. Fredrik ja Liisa Logren saivat Kantalasta lohkotun Kolkanlahden tilan vuonna 1784.