Marcus Henriksson Pahlman

Sotilasrullan mukaan Henrikin poika Marcus oli kotoisin Kokemäeltä. http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pn...

Professori Seppo Suvannon eri lähteistä kokoaman Satakunnan henkilötiedoston mukaan vuoden 1554 tileissä on merkintä siitä, kuinka Palhus by on siirretty Huittisten pitäjästä Kokemäen pitäjään. Se tapahtui valitun kuninkaan, herttua Eerikin käskystä paluslaisten käännyttyä asiassa hänen puoleensa. Syynä oli liian pitkä matka Huittisiin vuotuisten verojen viennissä. VA 1968 f. 3v. Paluksen tiedot ovat ennen vuotta 1554 Huittisten kansiossa II s. 177-183. Palhus mk 1554- , kym 1558, Palhus kym 1560- . Maksoi ruokalisän voina. http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf sivu 1480

Kopoja on Paluksella ollut jo 1500-luvun puolivälissä: ”Sak tk 22.3.1555 Marcus Kopoÿ ja Oloff Kopoÿ vetäneet luvatta nuottaa Kokemäenkartanon kalavesillä, kk 1556 Levanpellon Tuomas Heikinpoika (talo IV) t > Marchus Palhuxen. Ulvilan stk 31.1.1559 neljä Palhus bönder sai sakkoja vaimoväen lammasvarkauksista Ulvilan kuninkaankartanossa, mm. Marcus Matzsons miniä.” Lähde http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf sivu 1482

Asutuksen yleisluettelo Kokemäki Sonnila Isoperhe (Isopärä) Rustholli on vuonna 1697-1700 merkitty Länsman Henrik Jöranssonille Markus niminen poika http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259679

Ryttmästaren Ensköldz säteri Saari (Holmagård media Koivisto holm) vuonna 1709 herrasväen tiskin hoitaa Marcus renki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585618

Markus Henriksson Pahlman Sotilasrullista (Kokemäen komppania ruotu nro 15 Kullaa Palus) vuosina 1710-1719

tämän mukaan Markus selvisi Norjan sotareissusta hengissä, toisin kuin muut onnettomat jotka paleltuivat Armfeltin vetäytyessä ”karoliinien kuolonmarssilta” vuodenvaihteessa 1718-1719. Oli tällöin 31 vuotias ja naimisissa. Tästä myös Idmanin saarna: Folcketz roop på norska fiällerne/ under Kongl. jämtelandska armeens åhr 1719 in Jan. fullfölgde campagne til Norje. https://www.doria.fi/handle/10024/144407 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144407/Folcketz_roop_pa...

Lisää tästä Armfeltin Norjan ”matkasta” http://forsvaretsmuseer.no/Rustkammeret/Militaerhistorie/Tidligmode... Axel Messman ”Deltog i Armfelts fälttåg mot Norge och överlevde marschen i snöstormen över jämtlandsfjällen” Axel Messman eli oli Marcuksen kanssa niitä harvoja jotka selvisivät hengissä. Messman omisti Kollasen Painonmaan jonne Marcus muutti sodan jälkeen ensin torppariksi ja myöhemmin omistajaksi, josta omistusoikeudesta käytiin oikeutta 1700-luvun lopulla seuraavan sukupolven aikana. ”Axel Messman ägde Kollanen rusthåll i Karkku 1742-1756 och bodde i Karkku till 1770. Död hos sin son Berndt Fredrik i Kumo 1773. ”Axel Messman Karkun Kollanen, Axel Messman: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=198...

Lisäksi sotilasrullat Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1712-1712 (WA1210) 11-15 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1845... / Viitattu 29.11.2020

ja Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1716-1720 (WA1210) ; SSHY http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pn... / Viitattu 29.11.2020

jolloin vuonna 1716 oli 30 vuotias ja naimisissa maaseudulla.

sekä vielä Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1716-1720 (WA1210) - Soldater ; SSHY http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18458&pn... / Viitattu 29.11.2020

Edellinen vaimo lienee kuollut tai kadonnut sota-aikana sillä Marcus meni uuteen avioliittoon Paluksen Kopon tyttären kanssa ja asuivat siellä Marian kotipaikalta (velipuolen tontilla) sijaitsevassa talossa muutaman vuoden ennen Kairilaan muuttoa.

Vihitty Soldat Marcus Palman & pigan Maria Mårtensdotter i samma byn med crona 6.11.1726 Palus http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=103... Onko tämä Maria jonka merkinnät päättyvät samaan aikaan kuin alkavat 1726 Marcuksen vaimona: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=277...

Marcus on Walborg Kopon kummi 1729 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=146...

Markus ja Maria olivat Grels Wallin kummeina 1733 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=146...

Palus ägor Ulvilan ripppikirjassa 1725-1731 Sotilas Marcus Henriksson ja vaimo Maria Mårtensdotter (Marian merkinnät vasta 1726 alkaen) https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7998667&aytun=32... Sama sivu: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=277...

Palus ägor Ulvilan rippikirjassa 1744-50 (ei kuitenkaan merkintöjä näinä vuosina) Marcus Henriksson, Maria Mårtensdotter ja poika Johan Marcusson https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=23712634&aytun=3...

Veljekset Marcus ja Matts v. 1731 Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat > Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Ilmoitusasioiden pöytäkirjat > Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1704-1745 (KO b:1) JAKSO 150

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24747991

Antero Perttulan tekstiä:

KA Vehmaan ja Ala-Satakunnan renovoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1731 – 1731 (II KO a:38), Ulvilan pitäjän ja Merikarvian kirkkoherrakunnan syyskäräjät 20., 22., 23. ja 24.9.1731, sivut 502–554+, jaksot 516–569. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26732940

sivut 513 – 513v., jaksot 527 – 528 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26733000

Angående ett Räfskin, har drengen Anders Michelβon ifrån Palus, låtit instämma förafskedade Såldaten, Markus Hendrichβon Pahlman, som …

sivut 530v.–532v., jaksot 545–547 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26733090

Länsman Mathias Hökert, framhade Indehlnings Bönderne Börde Jacob Thomaβon och Crono Johan Hendrichβon, afskiedade Såldaten Markus Pahlman, och drengen Anders Michelβon ifrån Palus by, …

KA Vehmaan ja Ala-Satakunnan renovoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1736–1736 (II KO a:43), Ulvilan pitäjän ja Merikarvian kirkkoherrakunnan talvikäräjät 22., 23., 24., ja 26.3.1736, sivut 195–231, jaksot 201–237 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26828964

sivut 205–209v., jaksot 211–216 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26828974

Gamle förafskiedade Såldaten Markus Henrichβon ifrån Palus, har låtit til detta Ting inkalla sin hustrus half Broder (= vaimonsa velipuolen) Krono auguments Bonden Thomas Thomaβon (Kopo, vihitty Karin Eriksdotterin Koskelta kanssa 31.1.1731) tillika med des Swärfader (= appi) förafskiedade Såldaten Erich Grelβon (Koskella gl. Fs? Erich Grelβon, vaimo Maria Larsdr, theβ dr Carin Erichsdr) dersammastädes för slagsmål, som Thomas jemte Swärfadren skola i förledne Höst tre dagar för Michelsmäβo dagen på Markus Henrichβons Hustru Maria Mårtens dotter föröfwar; hwarföre war Markus Henrichβons anhållan at the nu måtte med laga plicht anses, samt hans Hustrus utståendne (kärsimästä) sweda (kivusta) och wärksamt anwända omkåstningar betala och ersättia.

Thomas Thomaβon samt Erich Grelβon hafwa, theremot wice wersa (päinvastoin, tehdä vastakanne) låtit instämma Markus Henrichβons Hustru Maria Mårtens dotter, för det hon them med hugg och slag öfwerfallit, hwilket de nu ock lämnade til Rättens ransakning och dom, med begiäran, at blifwa förhulpne til then rätt, som lag them tillägger.

Giörandes Markus Henrichβon med sin Hustru en sådan brättelse om slagsmålets början och tilgång, at enär Markuβes Hustru den 26. förledne September sutit i hans Pörte, som är upsatt på Thomas Thomaβons tompt och spunnit (oli kehrännyt), har Thomas med sin Swärfader tijt kommit, at upsäija och udrifwa henne ifrån Huset, wid …

Kopoilla 1698 Thomas Mattson, Lijsa Anders dr, Margareta dr Maria Khust (= nihdin vaimo) Kopolla 1704 Thåmas Kåpåla, Lisa Hust, Anders S., Maria dr, inh Maria KEnkia (= nihdin leski) Kopolla 1709 Thåmas Kåpåla, Sophia Ho, Maria dottr Kopolla 1710 Thåmas Kåpåla, Sopjhia Hust, Maria dotter Kopolla 1723 And Kåpåla, Sophia Mr Anna Shn Kopolla 1724 Mats Kåpola, Sophia Hust, Anna Khn Kopolla 1725 Mats Kåpola, Sophia hust, Maria d Kopolla 1727 Erich Kåpola, Sophia Hustro, Sophia Mor, Maria inhs

sivut 220v.–221, jakso 227 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26828990

Uti then til detta Ting af Krono Bonden Thomas Thomaβon ifrån Palus ↔ StiufSwåger (lankopuoli) gamle förafskiedade Såldaten och Inhysingen Marcus Henrichβon …

sivu 224v.–225, jakso 231 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26828994

Efter föregången stämning fordrade fuller gamle förafskiedade Såldaten och Inhysingen Markus Henrichβon ifrån Palus ↔ sin StiufSwåger (lankopuoli) Krono Bonden Thomas Thomaβon …

KA Vehmaan ja Ala-Satakunnan renovoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1736–1736 (II KO a:43), Ulvilan pitäjän ja Merikarvian kirkkoherrakunnan Kesä- ja syyskäräjät 11., 12., 13., 14. ja 15.10.1736, sivut 459–501, jaksot 469–513 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26829232

sivu 499, jakso 510 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26829273

Crono Bonden Thomas Thomaβon ifrån Palus, beswärade sig efter föregående stämning öfwer des Swåger Jnhysingen Markus Hendersson dersammastädes, …

KA Vehmaan ja Ala-Satakunnan renovoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1737–1737 (II KO a:44), Ulvilan pitäjän ja Merikarvian kirkkoherrakunnan Talvikäräjät 14., 15., 16., ja 17.2.1737, sivut 38v.–96, jaksot 41–98 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26827990

sivu 83v.–84, jakso 86 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26828035

Som gamle förafskiedade Såldaten Markus Henrichβon ifrån Palus här in för Rätta icke neka kunnat, at han på Krono auguments Bondens Thomas Thomaβons dersammastädes afskifte skog brutit Fyra bördor Löf, som Nämdemännerne Simon Henrichβon i Norrmark och Johan Anderβon i Lefwänpeldo, efter denne Rätts förordnande …

sivut 84–84v., jaksot 86–87 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26828035

Aldenstund gamle förafskiedade Såldaten Markus Henridhβon ifrån Palus icke neka kan, det de Tre daler …

Kairilan rippikirjassa 1737 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=89&p...

Entinen sotilas, isäntä Painon talossa 1738? lähtien

Kairila on henkikirjoissa ensi kerran vuonna 1745: vasemmalla kolmas ylhäältä Cäijrilä, Marcus, Maria H (vaimo), Walb. d (tytär) Henkikirjassa Kairilassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12732205

KA Vehmaan tuomiokunta (konseptituomiokirja) Caa:38 Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1759–1759 Ulvilan pitäjän, Merikarvian pastoraatin sekä Noormarkun ja Ahlaisten kappelikuntien yhdessä Porin kirkkokunnan kanssa syyskäräjät 25., 26., 27. ja 28.9.1759 alkaen sivulta 59

sivu 109 ”5to är husesyn hållen uppå Kairla Nybygge i Ulfsby Socken, som Bonden Markus Henrichβon åhr 1747: uptagit sedan en wid namn Simon Simonβon, hwilken i tre åhrs tid nybygget innehaft, thet öfwergifwit, hwarefter Markus åhr 1750: afstått Hemman et till thes Son Johan. Jemte en tunna 10: kappors upbrukad åker, och 11 ½ åhms Höbohl finnes här widare lägenhet till uprödlingar och Hemmanet tämmeligen när fullbygdt; men emedan Johan Marckuβon icke finnes hafwa haft någon synnerlig förmohn af Simon Simonβons arbete, så at honom eij kan till godo räcknas? mera än the Tolf år som han och hans Fader besutit Hemmanet; ty anser Härads Rätten för sin del, billigt wara, at honom änn skulle förunnas the wid husesyn projecterade 7? åhr, så at han åhr 1769: skulle erlägga ränta för hemmanet.”

KA Turun ja Porin läänin tilejä, Tositekirja 1750–1750 (7564a) sivu 1048 (1776), jakso 365: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11096811

Vptagne och Oskattlagde Nybyggen:

Vlfsby Sochn:

Kairla: Marcus: Maakirjan sivu 354, oskattlagde och borde skattläggas efter the hafwa Åkerbruk

KA Turun ja Porin läänin tilejä, Maakirja 1750–1750 (7562) sivu 354, jakso 359:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23807900

Kairla 1. Marckus: Oskattlagde Nybyggen

Markus Henriksson puuttuu välillä Kairilan Henkikirjoista ja palaa takaisin yli 63-vuotiaiden sarakkeeseen. Esim. vuonna 1776 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10782337

Markuksen Marja vaimo menehtyy 18.4.1753 (lyhennysluettelo) ja uusi Marja astuu kuvaan 1757 St: moor F: inhs = äitipuoli köyhä itsellinen – tämän uuden naisen ja hänen mahdollisten jälkeläistensä takia oli Markuksen testamentti välttämätön.

Testamentti pojalleen Johanille 1776 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24816865 jossa puumerkki O

Painonmaa kuului Kollasen ratsutilaan. Tilan jaon yhteydessä Painonmaata nimitettiin kruununmaaksi. Kruunulle pidätetty, Verolle pantu 1777, Johanin poika Matts Johansson osti perintömaaksi 8.6.1802. 1845 jaettu Painon yhteismaata muille kylän torpille. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22816562

Ratsutila eli rustholli (ruots. rusthåll) oli maatila, jonka tehtävänä oli lähes koko ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka, varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Ratsutilan isäntää kutsuttiin ratsutilalliseksi eli rusthollariksi.

Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi torppa elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 taaleria. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä aputila eli augmentti, joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.

Ruotuväkiarmeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa. Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle, ja ne muodostivat eräänlaisen talonpoikaisen eliitin.

Lähteet Suomen historia 1–8, Weilin+Göös. Nenonen & Teerijoki; Historian suursanakirja, WSOY 1998. Aarre Läntinen: Suomen ratsastalo- ja rusthollilaitoksen kehityspiirteitä. Genos, 1991, nro 62, s. 123–134, 169. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.11.2009.

Upseerit ja reservi Upseerit saivat entisiä kruununtiloja virkataloina asuttavakseen ja viljeltäväkseen. Talo muodosti osan upseerin palkasta ja loput maksettiin niin että jotkut lähitalojen talonpojat maksoivat veronsa heille veropalkkalaitosjärjestelmän mukaisesti. Samoihin joukko-osastoihin kuuluvat upseerit ja miehistö asuivat myös samalla seudulla ja kokoontuivat aika ajoin yhteisiin harjoituksiin.

Kustaa III:n aikana määrättiin että ruotujen ja ratsutilojen tuli ylläpitää varaväkeä vakinaisten sotilaiden lisäksi. Tämä noin 4 000 miehen vahvuinen varaväki toimi ruotuarmeijan reservinä. Ks. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/602/

Kornetti on käytöstä poistunut ratsuväen ja rakuunoiden sotilasarvo, joka vastasi muiden aselajien vänrikkiä. Vänrikki ja kornetti olivat alimpia varsinaisia upseerinarvoja, luutnantin alapuolella. Esimerkiksi Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim valmistui kornetiksi vuonna 1889 Nikolain ratsuväkikoulusta Pietarista. Merkintä Karkun Kollasen rippikirjassa v. 1750 syntyneen pojan Johan kohdalla: korn kgenn Horanus MDCDEH 1767 Hem http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=198...

Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763. Espanja ja Portugali vedettiin myöhemmin mukaan sotaan.

Pommerin sota Ruotsin osallistumista seitsenvuotiseen sotaan kutsutaan Pommerin sodaksi. Ruotsi osallistui Preussin vastaiseen liittokuntaan vuodesta 1757 lähtien. Ruotsalaisten sotatoimet menestyivät kuitenkin huonosti ja ylipäällikköä vaihdettiin neljästi sodan aikana. Pommerin sota päättyi vuonna 1762, kun Ruotsi ja Preussi solmivat rauhan kuningatar Loviisa Ulriikan välityksellä, joka oli Fredrikin (Preussin kuningas Fredrik II Suuri) sisar. Ruotsissa oltiin tyytyväisiä, kun huonosti menneestä sodasta selvittiin ilman aluemenetyksiä. Pommerin sodan tuntuvin seuraus Ruotsin valtakunnassa oli perunan viljelyn yleistyminen.[1] https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Seitsenvuotinen_sota [1] Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen uudistusarkisto > Noormarkku > Kairiala; Kairialan eli Painon kruununmaa: tiluskartta ja asiakirjat jaosta Kairilan kylän ja Karkunkylän Kollasen talon N:o 1 ulkopalstan (nykyisin RN:o 1:10) välillä 1786-1794 (A73:4/1-6) http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=214771 http://digi.narc.fi/digi/fetch_hqjpg.ka?kuid=24098125 http://digi.narc.fi/digi/fetch_hqjpg.ka?kuid=24098126 http://digi.narc.fi/digi/fetch_hqjpg.ka?kuid=24098127 http://digi.narc.fi/digi/fetch_hqjpg.ka?kuid=24098128 http://digi.narc.fi/digi/fetch_hqjpg.ka?kuid=24098129

Kairilan Painonmaan historiaa

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU...

KAIRILA Kaijriala mk 1540-42, 1546, 1552, 1554-55, Kairiala mk 1544, 1553, kym 1561, Kairela mk 1558-59, kym 1559, Kairela by kym 1558, Kaerila mk 1562, kym 1568. Maksoi ruokalisän voina. I Arkkila ERKKI 1540-43, äv 1540: 21⁄2, 1541: 3. Karja 1540: hev 2, le 4, nk 2, la 11, ny 10.375.

MARTTI ERKINPOIKA 1544- , äv 1544: 3, 1546: 2, 1553: 31⁄2, 1558: 4, 1564: 31⁄2. Kym (panneja) 1558 ruis 1/6, ohra 1⁄2 ja 1/6, pavut 1/6; 1559 ruis 1⁄2, ohra 1⁄2. Lv 1558: 5. Morten Ericsson mk 1546, 1552, Morthen Erichsson mk 1553-59, Mortten Ericsson mk 1564, 1566, Morthin Erichsson mk 1569-70. Ek 1554 Morthen Kairilan, samoin Ek 1555, maksoi vuodessa eräkalastuksesta veroa leiviskän haukia, VA 1972, 1978. Eom 1552 Morthen Kaijrilan & talon II Perttu, Urmian talon I Paavo ja talon III Martti Karhiajärvellä 8 peninkulman päässä kotoa. Siellä oli vain kalastamo, mutta ei viljelyskelpoista paikkaa. VA J.O. Ranckenin kok. n:o 128. Sak tk 1561 Lavian Tuomas (talo VI) repi rikki Morten Kairialas sarkamekon. Hv 1571 Kairila: Mortin Ersson ku 10, hev 2, le 6, nk 4-2-2-0, la 8, oa 118:6, ny 15.

                            II liitetty edelliseen HEIKKI  1540-52, äv 1540: 21⁄2, 1541: 3, 1544: 4. Karja 1540: hev 2, le 4, nk 3, la 5, ny 10.125. PERTTU HEIKINPOIKA  1553-    , äv 1553: 21⁄2, 1559: 2, 1560: 21⁄2, 1564: 2. Kym (panneja) 1558 ruis 1/6, ohra 1⁄2; 1559 ruis 1⁄2, ohra 1/6. Lv 1558: 1. Bertil Hándhersson mk 1553, Bertil Henrichsson mk 1554-59, 1564, Bertill Hendersson mk 1569-70. Sak sk 1554 Bertill Kairialan rikkoi Ryömälän Jaakon (talo I) verkot ja löi Jaakkoa. Hv 1571 Kairila: Bertill Hinrichsson ku 5, hev 1, le 3, nk -, la 2, oa 41:7, ny 5.25. Eom 1552 Bertill ibm (Kaijrilan) & talon I Martti sekä Urmian isännät Karhijärvellä, VA 30a f. 12v. Bertill Karrilan Ek 1553, VA 130a f. 20, maksoi eräkalastuksesta leiviskän haukia. Hv 1571 Kairila: Bertil Henrichsson ku 5, hev 1, le 3, nk -, la 2, oa 41:7, ny 5.25.

                            III  Horola OLAVI  1540-56, äv 1540: 2. Karja 1540: hev 2, le 3, nk 1, la 4, ny 8. ERKKI MATINPOIKA  1558-    , äv 1558: 21⁄2. Kym (panneja) 1558 ruis 1⁄2, ohra 1⁄2; 1559 ruis 1⁄2, ohra 1⁄2. Lv 1558: 4. Erich Madzsson mk 1558-59, 1564, 1569-71, Erich Horoi kym 1571. Ek 1553 Erich ibm (Karrilan) maksoi eräkalastuksesta 1⁄2 leiviskää haukia, VA 130a f. 20, Erich Horoi Ek 1554 maksoi nyt koko leiviskän haukia, VA 1972. Hv 1571 Kairila: Erich Horoi ku 20, hev 2, le 10, nk 0-2-2-4, la 10, oa 196: 2, ny 19.25. kylässä asui ehkä kaksi Heikki Erkinpoikaa, mutta koska ei voi tietää, kumpi kulloinkin on kyseessä, niin seuraavassa tiedot ovat erittele- mättä: HEIKKI ERKINPOIKA  lm Hen. Kairilan tk 1560, Hen. Kairelan tk 1564, kk 1564, Hen. Erichsson Kaierilan sk 25.1.1565, Hen. Horoinen lk 21.2. 1565, Hendrich Erichsson Kaerilan kk 1565, sk 1565, Hen. Erichsson Ka- erilan sk 1566, Hen. Erichsson Aerickilän lk 9.3.1567, Hen. Erichsson Kaerilan kk 1567, Hen. Erichsson Kaierilan sk 19.3.1568, Hen. Ericsson Kaerilan lk 13.4.1568, kk 1568, Hin. Erichsson Kairilan sk 1568, Hen. Ersson Kairilan tk 1569, kk 1569, Hin. Ersson Kaijrilan sk 6.1.1570. Sak sk 1568 Hin. Ersson Kairilan huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa. Karkun käräjillä 24.10.1631 Kairialan ja Urmian talolliset syyttivät Esko Olavinpoikaa Karhijärven Huidalta kaskeamisesta heidän metsäsa- rallaan, jonka nimi oli Painonmaa. He voittivat jutun. VA Ylä-Satakun- ta KOa 3 f. 391v. Tämä Painojärven ympärillä oleva maa Noormarkun Las- silassa on 1963 julkaistun taloudellisen kartan lehti 57:n mukaan ol- lut edelleen Kairilalla.

vrt. seuraava:

http://digi.narc.fi/digi//view.ka?kuid=3852416 Karkun käräjät 24.10.1631, VA n 3:391v Karkun käräjillä v. 1631 syytti kaksi Mouhijärven Kairilan ja kolme Suoniemen Urmian miestä Lavian Huidan isäntää tämän heille tekemästä vääryydestä. Se oli tapahtunut heidän kuuden yhdessä nykyisen Noormarkun Lassilan Painonmaalle raivaamallaan yhtiöhuhdalla, jonne oli linnuntietäkin viisi peninkulmaa. Painonmaan yhtiömiehet: Kaksi Mouhijärven Kairilasta: 217 554 1635-51 po Matts Joacimss Horola 452 557 1635-44 po Sigfrid Escilss Arkkila http://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm Kolme Urmiasta: 412 517 Mårten Jöranss Klöf ja kaksi muutakin http://users.utu.fi/isoi/talot/suoniemi.htm Laviasta: 471 801 1611-xx Olof Huida

16xx- Escil Olofss http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm

Jokipii, Mauno Satakunnan historia IV s. s. 124, 126 Kaukana sijaitseville erämaille raivattiin suuria huhtia (swedie kuten kaskikin) koskemattomaan hongikkoon. Huhta kaadettiin pitkään kantoon, suurimmat puut vain karsittiin ja jätettiin kuivumaan tuulen kaadettaviksi. Vasta kaksi vuotta seisottuaan huhta poltettiin.