Maria Henriksdotter Sandman

Kaste: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799341

Raahen RK 1799-1805 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7631687

Hautaus: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5549659

GEDCOM Source

Bita Annele Snellman-Palmberg Snellman Web Site <p>MyHeritage sukupuissa</p><p>Perhesivusto: Snellman Web Site</p>Sukupuu: 278816521-1 Smart Matching 278816521-1 MH:S500059

GEDCOM Source

https://www.myheritage.fi/person-1754948_312546201_312546201/maria-... 3 Henkilö lisätty vahvistamalla Smart Match

GEDCOM Source

Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915 MyHeritage Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilan ja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiinusein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>). Collection 10509 MH:S500050

GEDCOM Source

https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip... 4 Maria NordbergSyntymäpäivä: 8. Heinä 1767Asuinpaikka: päivämäärien 1832 ja 1838 välissä - No. 111, Raahe (Brahestad), Oulu (Uleåborg), FinlandPuoliso: Jonas SandmanKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1832 - 1838säilytyspaikka:Oulun maakunta-arkisto Piirikunta:Oulu (Uleåborg)Maatila:No. 111 Hallintoalue:Raahe (Brahestad)Sivu:55 Katso talouden jäseniä<a id='household'></a>TalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPerheenpää; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Jonas Sandman</a>; 5. Heinä 1766Vaimo; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Maria Nordberg</a>; 8. Heinä 1767

GEDCOM Source

Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915 MyHeritage Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilan ja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiinusein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>). Collection 10509 MH:S500050

GEDCOM Source

https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip... 4 Maria NordbergSyntymäpäivä: 5. Syys 1767Asuinpaikka: päivämäärien 1825 ja 1831 välissä - No. 111, Raahe (Brahestad), Oulu (Uleåborg), FinlandPuoliso: Jonas SandmanKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1825 - 1831säilytyspaikka:Oulun maakunta-arkisto Piirikunta:Oulu (Uleåborg)Maatila:No. 111 Hallintoalue:Raahe (Brahestad)Sivu:53 Katso talouden jäseniä<a id='household'></a>TalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPerheenpää; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Jonas Sandman</a>; 5. Syys 1766Vaimo; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Maria Nordberg</a>; 5. Syys 1767