Matti Matinpoika Saastamoinen

Laurin oletettu isä - mahdollisesti ei edes Matti, vaan sekaantunut toiseen Lauri Matinpoikaan

asui Vieki 10.ssä vuosina 1654 - 1696, talollinen, teki mm. matkan Tukholmaan kansan lähettämänä, valitti veroista ja kohtelusta kuninkaan luona.

(Raili Jääskeläinen 2018:)

Matti eli Viekissä 1600-luvulla ja hänestä on paljon viitteitä esim. Pielisjärven historiassa I (Kilpeläinen yms. 1954) (PHI). Olen tässä olettanut Matin Laurin ja muiden isäksi vaikka tästä ei suoraa todistetta löytynytkään. Viitteitä Matista: PHI s. 134: Viekin Matti Saastamoinen yritti vuonna 1687 vallata Pekka Vartiaiselta Mämmisuon kaskimaan. PHI s. 158: Parhaat maapaikat olivat haluttujja ja kilpailunkin kohteita. Vuonna 1682 annettiin Viekin Hannu ja Lauri Kärkkäiselle oikeus raivata niittyä aivan Matti Saastamoisen ja Esko Lemetinpojan aidan vierestäkin. Pellon aidan vierestä ei kuitenkaan saanut enää vallata maata, sillä silloin olisi Kärkkäisen karjalta tukkeutunut pääsy kylästä laitumelle. PHI s. 268 - 271: Lieksan kirkolla v. 1686 toisena joulupäivänä pidettiin kokous ja päätettiin lähettää "mieromiehiä" kenraalikuvernöörin luo tekemään valituksen veroistaan. Mieromiehiksi ilmoittautui Matti Kotilaisen lisäksi Antti Hietanen (kirkonisäntä ja kauppias) ja Viekin Matti Saastamoinen. Valituskirjassa anottiin että pitäjässä pysytettäisiin vuodesta 1667 voimassa ollut vakinainen verotus ja pitäjä vapautetttaisiin hovileirin päivätöistä ja luutnantin sekä profossin kapoista. PHI s. 349: Viekin Matti Saastamoinen näyttää pitäneen 1650-luvulla kylän kuulua ja suosittua kapakkaa. Siellä oli kerrankin lähes kymmenkunta vierasta, kun Hilippa ja Ulassia Hilonen ottivat hengen Iivana Hökkäseltä juovuspäissään syntyneessä puukkotappelussa. Etenkin Hilippa oli muutenkin tunnettu tappelija, sillä hänen äitinsäkin toivoi pojan kiinnijoutumista ja veljekset olivat vastustaneet pidättäjiä keihäin ja kirvein sekä panneet sitten Venäjälle. Todistajiksi haastetut sanoivat olleensa tappelun tapahtuessa niin juovuksessa etteivät muistaneet mitään.

Laurin oletettu isä - mahdollisesti ei edes Matti, vaan sekaantunut toiseen Lauri Matinpoikaan

asui Vieki 10.ssä vuosina 1654 - 1696, talollinen, teki mm. matkan Tukholmaan kansan lähettämänä, valitti veroista ja kohtelusta kuninkaan luona.

(Raili Jääskeläinen 2018:)

Matti eli Viekissä 1600-luvulla ja hänestä on paljon viitteitä esim. Pielisjärven historiassa I (Kilpeläinen yms. 1954) (PHI). Olen tässä olettanut Matin Laurin ja muiden isäksi vaikka tästä ei suoraa todistetta löytynytkään. Viitteitä Matista: PHI s. 134: Viekin Matti Saastamoinen yritti vuonna 1687 vallata Pekka Vartiaiselta Mämmisuon kaskimaan. PHI s. 158: Parhaat maapaikat olivat haluttujja ja kilpailunkin kohteita. Vuonna 1682 annettiin Viekin Hannu ja Lauri Kärkkäiselle oikeus raivata niittyä aivan Matti Saastamoisen ja Esko Lemetinpojan aidan vierestäkin. Pellon aidan vierestä ei kuitenkaan saanut enää vallata maata, sillä silloin olisi Kärkkäisen karjalta tukkeutunut pääsy kylästä laitumelle. PHI s. 268 - 271: Lieksan kirkolla v. 1686 toisena joulupäivänä pidettiin kokous ja päätettiin lähettää "mieromiehiä" kenraalikuvernöörin luo tekemään valituksen veroistaan. Mieromiehiksi ilmoittautui Matti Kotilaisen lisäksi Antti Hietanen (kirkonisäntä ja kauppias) ja Viekin Matti Saastamoinen. Valituskirjassa anottiin että pitäjässä pysytettäisiin vuodesta 1667 voimassa ollut vakinainen verotus ja pitäjä vapautetttaisiin hovileirin päivätöistä ja luutnantin sekä profossin kapoista. PHI s. 349: Viekin Matti Saastamoinen näyttää pitäneen 1650-luvulla kylän kuulua ja suosittua kapakkaa. Siellä oli kerrankin lähes kymmenkunta vierasta, kun Hilippa ja Ulassia Hilonen ottivat hengen Iivana Hökkäseltä juovuspäissään syntyneessä puukkotappelussa. Etenkin Hilippa oli muutenkin tunnettu tappelija, sillä hänen äitinsäkin toivoi pojan kiinnijoutumista ja veljekset olivat vastustaneet pidättäjiä keihäin ja kirvein sekä panneet sitten Venäjälle. Todistajiksi haastetut sanoivat olleensa tappelun tapahtuessa niin juovuksessa etteivät muistaneet mitään.