Matts Eliasson

GEDCOM Note

Language: Finnish

GEDCOM Source

MV, FamilySearch sukupuu, MyHeritage, MyHeritage julkaisee FamilySearch Internationalin, joka on maailman suurin sukututkimusorganisaatio, lisenssillä FamilySearch sukupuun. FamilySearch on voittoa tavoittelematon organisatio, jota sponsoroi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (Mormonikirkko)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 40001, https://www.myheritage.fi/research/collection-40001/familysearch-su..., Matts ErikssonSukupuoli: MiesVaimo: Anna Eriksson (o.s. Henricsdr)Lapset: Matts Mattsson, Greta Lena Mattsson, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., 29 NOV 2016, MattsSyntymäpäivä: 11. Maalis 1792Asuinpaikka: päivämäärien 1799 ja 1804 välissä - Savasjärvi Jönkårvi, Kankaanpää, Turku-Pori (Åbo och Björneborg), FinlandVanhemmat: Elias Henricsson, Lisa Henricsdr.Sisar: MariaKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1799 - 1804säilytyspaikka:Turun maakunta-arkisto Piirikunta:Turku-Pori (Åbo och Björneborg)Maatila:Savasjärvi Jönkårvi Hallintoalue:KankaanpääSivu:106 Katso talouden jäseniä<a id='household'></a>TalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPerheenpää; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Elias Henricsson</a>; 22. Marras 1766Vaimo; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Lisa Henricsdr.</a>; 12. Elo 1767Poika; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Matts</a>; 11. Maalis 1792Tytär; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Maria</a>; 1. Tammi 1796, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., Matts EliassonSyntymäpäivä: 11. Maalis 1792Asuinpaikka: päivämäärien 1859 ja 1865 välissä - Korpela Rajala Kalliomäki, Samminmaja, Kankaanpää, Turku-Pori (Åbo och Björneborg), FinlandSuhde: Widowed fatherKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1859 - 1865 Piirikunta:Turku-Pori (Åbo och Björneborg)Maatila:Korpela Rajala Kalliomäki Hallintoalue:KankaanpääSivu:674 Kylä:Samminmajasäilytyspaikka:Turun maakunta-arkisto, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., MattsSyntymäpäivä: 11. Maalis 1792Asuinpaikka: päivämäärien 1805 ja 1810 välissä - Lavasjerwi Jönkäri, Kankaanpää, Turku-Pori (Åbo och Björneborg), FinlandVanhemmat: Elias Henricsson, Lisa Henricsdr.Sisar: MariaKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1805 - 1810 Piirikunta:Turku-Pori (Åbo och Björneborg)Sivu:120 Hallintoalue:Kankaanpääsäilytyspaikka:Turun maakunta-arkisto Kylä:Lavasjerwi Jönkäri Katso talouden jäseniä<a id='household'></a>TalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPoika; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Elias Henricsson</a>; 22. Marras 1766Vaimo; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Lisa Henricsdr.</a>; 12. Elo 1767Poika; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Matts</a>; 11. Maalis 1792Tytär; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Maria</a>; 1. Tammi 1796, MV, FamilySearch sukupuu, MyHeritage, MyHeritage julkaisee FamilySearch Internationalin, joka on maailman suurin sukututkimusorganisaatio, lisenssillä FamilySearch sukupuun. FamilySearch on voittoa tavoittelematon organisatio, jota sponsoroi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (Mormonikirkko)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 40001, https://www.myheritage.fi/research/collection-40001/familysearch-su..., Matts ErikssonSukupuoli: MiesVaimo: Anna Eriksson (o.s. Henricsdr)Lapset: Matts Mattsson, Greta Lena Mattsson, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., 29 NOV 2016, MattsSyntymäpäivä: 11. Maalis 1792Asuinpaikka: päivämäärien 1799 ja 1804 välissä - Savasjärvi Jönkårvi, Kankaanpää, Turku-Pori (Åbo och Björneborg), FinlandVanhemmat: Elias Henricsson, Lisa Henricsdr.Sisar: MariaKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1799 - 1804säilytyspaikka:Turun maakunta-arkisto Piirikunta:Turku-Pori (Åbo och Björneborg)Maatila:Savasjärvi Jönkårvi Hallintoalue:KankaanpääSivu:106 Katso talouden jäseniä<a id='household'></a>TalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPerheenpää; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Elias Henricsson</a>; 22. Marras 1766Vaimo; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Lisa Henricsdr.</a>; 12. Elo 1767Poika; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Matts</a>; 11. Maalis 1792Tytär; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Maria</a>; 1. Tammi 1796, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., Matts EliassonSyntymäpäivä: 11. Maalis 1792Asuinpaikka: päivämäärien 1859 ja 1865 välissä - Korpela Rajala Kalliomäki, Samminmaja, Kankaanpää, Turku-Pori (Åbo och Björneborg), FinlandSuhde: Widowed fatherKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1859 - 1865 Piirikunta:Turku-Pori (Åbo och Björneborg)Maatila:Korpela Rajala Kalliomäki Hallintoalue:KankaanpääSivu:674 Kylä:Samminmajasäilytyspaikka:Turun maakunta-arkisto, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., MattsSyntymäpäivä: 11. Maalis 1792Asuinpaikka: päivämäärien 1805 ja 1810 välissä - Lavasjerwi Jönkäri, Kankaanpää, Turku-Pori (Åbo och Björneborg), FinlandVanhemmat: Elias Henricsson, Lisa Henricsdr.Sisar: MariaKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1805 - 1810 Piirikunta:Turku-Pori (Åbo och Björneborg)Sivu:120 Hallintoalue:Kankaanpääsäilytyspaikka:Turun maakunta-arkisto Kylä:Lavasjerwi Jönkäri Katso talouden jäseniä<a id='household'></a>TalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPoika; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Elias Henricsson</a>; 22. Marras 1766Vaimo; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Lisa Henricsdr.</a>; 12. Elo 1767Poika; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Matts</a>; 11. Maalis 1792Tytär; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip...">Maria</a>; 1. Tammi 1796