Maunu Laitinen

MIstä tulee patronyymi Pekanpoika? Jos ei mistään, niin parasta ottaa pois sotkemasta.

Maunon isä oli Laitisen suvun kantaisä

TAULU 15 LAITISEN SUKUHAARA Yleistä: Nimen Laitinen nimistötutkijat ovat katsoneet pohjautuvan germaanisperäiseen miehennimeen, jonka yläsaksalaisina muotoina ens immäisen vuosituhannen lopulta tunnetaan asut Laitha, Laitu, Lethu, Leda ja Ledi sekä ruotsalaisina Ledhe ja Lete, alasaksalaisena (siis pohjoissaksalaisena) Ladicke. Vakkasuomalaisen Laitilan pitäjän jo keskiajalla tunnettu (v. 1430) ruotsinkielinen nimi Letala tukee tätä selitystä. Kaarinassa on puolestaan kirjattu v. 1437 Mattis Leasson (= Matti Laitinpoika?). Nimi ilmeisesti lainautui saksalaisten kauppiaiden mukana sekä Suomen
-
että Pohjanlahden perukoille asti, ja siitä tuli ehkä molemmilla tahoilla n ykyisen sukunimistömme aineosa. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet). Virunmaalla esiintyy talojen nimet Laidu ja Laido sekä isäntien nimet Laid ja Laidoner. Inkerissä on kylä Laitisi. Nimen varhainen ja runsas esiintyminen paikanniminä Varsinais
-
Suomen rannikolla, juuri siellä mihin virolaiset Suomenlahden yli soudettuaan asettuivat, tukee vahvasti käsitystä siitä, että Laitiset tulivat Virosta Varsinais
-
Suomeen. Sieltä he siirtyivät ehkä jo noin v. 1000 Etelä
-
Savon Pellosniemelle ja samoihin aiko ihin Jääksen seuduille. Luultavasti jo näihin aikoihin alkoi Laitisia siirtyä Varsinais
-
Suomesta myös pohjoiseen, Kokemäenjoen alajuoksulle Nakkilaan ja Pomarkkuun sekä Hämeenkyröön, josta jokunen ruokakunta lienee siirtynyt pohjoisemmaksi. pääosa siirtyi kuitenkin järvien rannoille Vesilahdelle, Lempäälään ja Pälkäneelle. Pälkäneeltä Laitisia siirtyi Keski
-
Savon erämaille, josta heitä hajaantui Kangasniemelle, Pieksämäelle, Leppävirralle, Suonenjoelle, Jäppilään ja Joroisiin. Joko Pälkäneeltä tai muista Su ur
-
Sääksmäen pitäjistä Laitisia siirtyi Asikkalaan ja Hollolaan. On todennäköistä, että sieltä heitä siirtyi edelleen esimerkiksi Lahisten kartanon erämaille Etelä
-
Savoon. Kartanolla oli jo varhain erämaita mm. Rantasalmella. Laitisten suvun huomattavimpia asuinpaikkoja ovat olleet Laitisista nimensä saaneet Varsinais
-
Suomen kylät: Laitilan pitäjä (entinen Untamala), Hämeenkyrön Laitila (suuri yksittäistila), Pälkäneen Laitikkala (neljänneskunta, kylä ja jakokunta) ja siellä Kokkosten kärjen Kokkola ja Holl olassa Laitialan kylä ja kartano. Vaikka nimet Pälkäneenkin isäntäluetteloissa esiintyvät patronyymeinä, ovat sukunimet säilyneet ja olleet kansan keskuudessa koko ajan käytössä. Tätä osoittaa mm. se, että Savossa esimerkiksi Pälkäneeltä tulleilla ne on ot ettu kirjoitettunakin käyttöön. (Eino E. Laitisen artikkeli Laitisten sukuseuran lehdessä 2/1999 "Laitiset ovat lähtöisin Varsinais
-
Suomesta"). Lähde: s. 330...331 Sukupuuni (Tommy Koukka). Kirjoittaja on myös Laitisen suvun jälkeläisiä. Laitisten suvulla on oma sukuseura: Laitisten sukuseura ry , kts .: www.laitistensukuseura.fi (tai http://suvut.genealogia.fi/laitinen/ ). Seura julkaisee omaa sukulehteään: L aitiset. Laitisen suvusta on kirjoitettu useampi kin kirja, mm.: Jarmo Ahlstrand: Kagasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukupuu (v. 1994), sekä: Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I (v. 2003). Laitisten suvun esi
-
isä on mahdollisesti ollut 1300
-
luvulla elänyt Laiti . Lähde: Jarmo Ahlstrand; Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I, sivu 4 ja 8. Taulu 15. 1
N.N. Laitinen Syntyi n. v. 1490. Nimeltä tuntematon Kangasniemen Laitisen suvun kantaisä, jonka etunimi ei ole säilynyt tiedossa. Om isti mahdollisesti Kangasniemeltä Laitiala n:o 1
-
3:n, Synsiö n:o 7
-
8:n, Koittila n:o 3:n ja Kaihlamäki n:o 10 Puntan. Kangasniemelle Laitiset lienevät tulleet Ristiinan pohjoisosista, jossa vielä v. 1561 Laitisilla oli useampi jättitila vierekkäin. Kesk eisin tila joutui 1700
-
luvun alussa aatelisille. Tästä muodostettiin Vitsiälän kylän Löydön kartano. Tämän kartanon maiden lisäksi Laitisten kantatila käsitti Ristiinasta Laitialan kylän sekä tilan Mäntyharjun Ollikala n:o 1:ssä. Löydön kartanon päärakenn us sijaitsee nykyään paikalla, jossa Laitisten päärakennus on sijainnut. (Jarmo Ahlstrand; Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I). Vuonna 1541 Pellosniemellä, nykyisessä Ristiinassa, mainittiin isäntänä Hannu Laitinen. Lähde: s. 330...331 Sukup uuni (Tommy Koukka).-

Maunu Laitisen s. n. 1515 sukuhaaran lähteenä käytetty s. 339 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 8. Jarmo Ahlstrand, Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I. Laitisten sukuseura ry. Helsinki 2003. Syntyi n. v. 1515 Vesulahden (Kangasniemen) Laitialassa. Talollinen ja isäntä Laitiala n:o 1-3:ssa, Synsiö n:o 7 -8:ssa, Koittila n:o 3:ssa sekä Kaihlamäki n:o 10 Puntassa vi elä v. 1560. Mauno kuoli v. 1560 jälkeen Kangasniemellä. Lähde: s. 339 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 8 Laitisten sukukirja I (Jarmo Ahlstrand).

Maunun puolison nimi ei ole tiedossa