Olavi

Kuortaneelle uudistilansa perustaneen Maunu Olavinpojan synnyinkoti tai tulosuunta ei ole tiedossa. Talon nimeksi vakiintui hänen etunimensä mukaan Maunuksela.

Perimätiedon mukaan Kuortanejärvelle asettuneet Heikki, Knuutti ja Magnus Olavinpojat olisivat olleet veljeksiä. Heikin talo oli myöhemmin Mäyry, Knuutin talo oli Hallinen ja Magnuksen talo oli Maunuksela. Sukulaisuutta ei ole kuitenkaan voitu todistaa. (Matti Yli-Nisula: Talosta kyläksi. Kuortaneen Mäyryn kantatalon varhaisinta henkilöhistoriaa. Kuurtanes-seuran Sukulehti 7/2005, ss.4-9)

Kojosen mukaan Mauno Olavinpoika isännöi Maunukselaa vuosina 1549-1579. Knuutti Olavinpoika isännöi Hallista vuosina 1554-1591. Heikki Olavinpoika isännöi Mäyryä vuosina 1584-1618. (Eero Kojonen: Kuortaneen talojen isännät ja emännät vuosina 1549-1774. Teoksessa Kyrönmaa XIV. Kuortaneen kirja. Toimittanut Antti Ranta-Knuuttila, Seinäjoen kirjapaino, Seinäjoki 1968, ss.269-280)

Mauno Olavinpoika Maunuksela s. noin 1510 (Magnus Olofsson Maunuksela).
Knuutti Olavinpoika Hallinen s. noin 1520 (Knut Olofsson Hallinen):
Heikki Olavinpoika Mäyry s. noin 1560 (Henrik Olofsson Mäyry):

Huomattakoon, että Heikki Olavinpojan uudistilaa (Mäyry) rekisteröitiin maakirjassa ensin Maunukselan ja Salmen välissä, mikä tukisi perimätiedon käsitystä Maunukselan ja Mäyryn perustajien sukulaisuudesta. Maunu Maunukselan ja Heikki Mäyryn arvioitui ikäero olisi kuitenkin varsin suuri.

Kuortaneen ensimmäisten isäntien sukulaisuudesta Kyrön isäntiin ei ole todisteita (Matti Lehtiö: Ryönät - asujia ja asuttajia. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2005, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2005, ss.27-38).

Klemetin mukaan Kuortaneenjärven seudut ovat olleet Kyrön Pyhäkosken kylän Lahdenkylän (Laxi) aluetta. Lahdenkylä oli 1500-luvun alkupuolella Kyrön äärimmästä latva-aluetta. (Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin. Näköispainos vuonna 1932 Werner Söderström Oy:n kirjapainossa Porvoossa painetusta laitoksesta, Karisto Oy, Hämeenlinna 1987, s.22)