Kauppaneuvos Paavo Johannes Juntunen

Otteita kansallisbiografiasta https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/754

Paavo Juntunen kehitti Savo-Karjalan Osuusteurastamosta maan toiseksi suurimman osuusteurastamon. Hän johti Lihakunnaksi (myöhemmin Atriaksi) muuttunutta osuuskuntaa kolmekymmentä vuotta.

Paavo Juntunen syntyi 1896 suomalaisessa Om-siirtolassa Siperiassa Tobolskin kuvermentissa sijaitsevassa Helsinginkylässä. Hänen isänsä Vilho Juntunen toimi tuolloin siellä kiertävänä katekeettakoulun opettajana. Perheen palattua Suomeen Paavo Juntunen jatkoi koulunkäyntiään ja kirjoitti 1916 ylioppilaaksi Hämeenlinnan suomalaisesta yhteiskoulusta, jonka jälkeen hän siirtyi seuraavana vuonna Keskusosuusliike Hankkijan palvelukseen venäjän kielen kääntäjäksi. Juntunen suoritti varusmiespalveluksessa Lappeenrannan tykistökoulussa elokuusta 1918 marraskuulle 1919. Tämän jälkeen ura jatkui Hankkijan palveluksessa ensin Helsingin koneosastossa, sitten Tampereen ja Hämeenlinnan konttorin palveluksessa ja lopuksi Kuopion konttorissa 1925–1933. Paavo Juntunen kutsuttiin maaliskuussa 1933 Kuopion Karjamyyntiosuuskunnan toimitusjohtajaksi. Pohjois-Savon ja Kainuun alueelle toimineen osuusteurastamon taloudellinen tilanne oli heikko 1930-luvun alun pula-ajan vielä vallitessa ja edellisen vuoden tilinpäätöksen osoitettua 330 000 markkaa tappiota. Uusi toimitusjohtaja ryhtyi nopeasti tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Toimintojen järkeistämisen ja uudelleenjärjestelyjen avulla osuuskunnan kurssi saatiin nopeasti muutetuksi, ja niinpä jo vuoden 1933 tilinpäätös osoittautui voitolliseksi. Hyvä kehitys jatkui myös myöhemmin.

Pohjois-Karjala liitettiin 1937 Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan toimintapiiriin, jolloin osuuskunnan nimeksi otettiin Savo-Karjalan Osuusteurastamo. Yhtiön liikevaihto oli tuolloin 24 miljoonaa markkaa. Sotien jälkeen markan menetettyä huomattavan osan ostovoimastaan liikevaihto kohosi 775 miljoonaan markkaan, ja neljä vuotta myöhemmin ylitettiin jo 1 000 miljoonan markan raja. Osuuskunnan toiminnassa teuraskarjan hankinnassa ja vastaanotossa sekä tuotantoluvuissa kasvu näkyi selvästi. Samaan aikaan Savo-Karjalan Osuusteurastamo vahvisti asemiaan toiminta-alueella. Sen lihanhankinta vastasi 1952 kolmea viidesosaa sen toiminta-alueella markkinoille tulleesta lihan määrästä. Savo-Karjalan Osuusteurastamo oli toiseksi suurin maan kahdestatoista osuusteurastamosta. Sen palveluksessa oli vuoden 1952 lopussa 726 työntekijää.

Juntunen vastasi Savo-Karjalan Osuusteurastamon toiminnan laajenemisesta. Hänen tulleessaan toimeensa se omisti vain yhden teurastamon ja makkaratehtaan Kuopiossa. Tuotantolaitoksien määrä lisääntyi, kun Joensuuhun valmistui 1939 ajanmukainen vientiteurastamo. Vastaava valmistui 1952 Kuopioon. Näiden lisäksi osuusteurastamolla oli hyväksytyt teurastamot Iisalmessa, Kajaanissa ja Nurmeksessa. Suurten teurastamojen yhteydessä toimi lisäksi lihanjalostuslaitokset, joista Kuopion yksikkö oli suurin. Siihen kuului myös Likolahden puutarha. Sotienjälkeinen asutustoiminta ja viljelijöiden lisääntynyt kiinnostus tuottajien hallitsemaa osuustoimintaa kohtaan näkyivät Savo-Karjalan Osuusteurastamon jäsenmäärän voimakkaana kasvuna yli 16 700 jäseneen. Osuusteurastamosta kasvoi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa suuryritys, jolla oli tärkeä merkitys toiminta-alueellaan.

Jälleenrakennuskauden aikana Suomessa opittiin syömään enemmän valmiiksi jalostettuja lihatuotteita. Savo-Karjalan Osuusteurastamon lihavalmistetehtaan valmistuminen Kuopion Likolahteen 1954 johti kokonaan uuden tuotantosuunnan kehittymiseen osuuskunnan piirissä. Kun vanha toiminimi ei enää vastannut osuuskunnan todellista toimintaa, otettiin syyskuussa 1956 käyttöön uusi kaupallisempi ja lyhyempi nimi Lihakunta. Paavo Juntunen jatkoi Lihakunnan toimitusjohtajana vielä seitsemän vuotta vuoteen 1963 saakka. Hän oli mukana rakentamassa ja laajentamassa Lihakunnan tuotantokapasiteettia. Lihakunta vietti 60-vuotis juhliaan samana vuonna, kun Juntunen siirtyi eläkkeelle. Osuuskunnan uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Eino Niemistö.

Paavo Juntunen oli innokas valokuvauksen harrastaja; hänen työnantajansa kuva-arkistossa on paljon hänen kuvaamaan materiaalia. Keskustapuolueen tukijaksi hakuteoksissa ilmoittautunut kauppaneuvos kuoli 1973.

Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: Kuopion kaupunginvaltuusto (Maalaisliitto) 1937–1945. Kuopion Puhelinyhdistyksen johtokunta 1947–1963; Farmos Oy:n hallintoneuvosto 1950–1963; Tuottajain Lihakeskuskunnan hallintoneuvosto 1951–1963; Savon Sanomain Kirjapaino Oy:n hallintoneuvosto 1952–; Kuopion Seudun Osuuskassan hallintoneuvosto 1957–. Kuopion seudun maatalouskerhoyhdistyksen pj. 1940–; Osuusteurastamojen tutkimuslaitoksen johtokunnan pj. 1941–1960.

Kapteeni 1942. Kauppaneuvos 1954. Vapaudenristi 4; Suomen Leijonan K; ym.