Petter Haltia

Johannes rk 1874-1879: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2602760 Johannes rk 1880-1889: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2603074 lapset: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2610249

hautakivi: http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=6...

Johannekselainen nro 10-2015 sivut 4 ja 5 http://www.johannes.fi/lehdet/arkisto-1/Johannekselaiset%202015/201...

Viljo Annala: Suomen lasiteollisuuden historia sivuilla 194-196 kerrotaan mm.: --Taitavien puhaltajien saanti oli tuottanut Grönvikille kuten maamme muillekin lasitehtaille alituisia vaikeuksia. Grönberg oli kuitenkin onnistunut 1886 saamaan Rokkalasta oikean mestaripuhaltajan, Petteri Haltian, joka oli ikkunalasin puhaltajana aivan omaa luokkaansa. Tehdas saattoi nyt ilmoittaa vamistavansa aina 79 tuuman pituisia ruutuja. Mutta pari puhalluskautta oltuaan Haltia lähti Ruotsiin, samaiseen Sandön lasitehtaaseen. Grönberg on nyt äkeissään Lewerentzille. Eräässä kirjeessään hän selittää, ettei Suomessa ole toista Haltian veroista puhaltajaa. Hän voi puhaltaa aina 80 tuumaan 4 à 5 millimetrin lasia, mutta on "itsepäinen ja nautamainen kuten -- suomalaiset". Grönberg selittää joutuneensa pahempaan kuin pulaan Haltian mentyä. Eikä hän ymmärrä, miksi Haltia lähti pois, vaikka hän viimekin vuonna ansaitsi 2.300 mk eräiden luontaisetujen lisäksi ja vaikka häntä on kohdeltu Grönvikissä erinomaisesti, jopa liiankin hyvin, kun ei kiinnitetty huomiota niihin laiminlyönteihinkään, jotka olivat seurauksena hänen juopottelustaan. Muuta syytä Grönbeerg ei keksi kuin että Haltiaa vaivasi puhaltajien yleinen vika, muuttotauti. Lasitehdas oli vielä tähänkin aikaan siinä määrin käsityömäinen, että yksi ainoa puhaltaja riitti määräämään tuotannon laatutason. Niinpä Grönvikin taso aleni heti Haltian mentyä. Seurauksena oli menekin heikentyminen. Lasitehtaiden välinen kilpailu kiristyi jatkuvasti vuosi vuodelta. Parhaiten selviytyi se, joka pystyi tarjoamaan hyvää tavaraa halvalla. Siksi ensiluokkainen puhaltaja oli kullanarvoinen. --Saadakseen taas sellaista ikkunalasia, jota mikä tehdas tahansa ei pysty valmistamaan, hän kääntyi Petteri Haltian puoleen ja pyysi häntä palaamaan takaisin Grönvikiin luvaten hänelle kuukausipalkkaa 250mk 10 kuukaudelta ja 100 mk 2 odotuskuukaudelta, jolloin uuneja korjataan. Hän mainitsee kirjeessään, että kenellekään muulle puhaltajalle ei kuukausipalkkaa makseta. Haltia oli siis erikoisasemassa. Ja kun hän hyväksyi Grönbergin tarjouksen ja tuli Grönvikiin, nosti Lewerentz nyt puolestaan metelin korvaamattoman puhaltajan menetyksen takia. Grönberg vastaa, että hän otti vain omansa takaisin ja huomauttaa katkerana, että silloin kun Lewerentz houkutteli häneltä Haltian, hänen oli pakko maksaa tälle 25 mk tuntipalkkaa, jotta saisi hänet puhaltamaan muutaman sulatuksen lisää, koska Grönbergillä oli sellaisia tilauksia, joita vain Haltia pystyi valmistamaan. Haltiasta muodostui siis suorastaan kansainvälinen kuuluisuus, melkeinpä riitakapula. Eikä suotta, koska Ruotsissakaan ei ollut hänen veroistaan puhaltajaa.

LASITEHTAAT 1887-1900
Kirkkoniemi (Rokkala)
Grönvik
Sandö
Grönvik

Lähde
Suomen lasinpuhaltajat 1748-1917
Aimo Löfberg