Samson de la Motte, Sr.

• Kom troligen från Frankrike i slutet på 1500-talet till Sverige. Samson de la Motte godkändes i Sverige som adlig på förslag av Carl Carlsson Gyllenhielm. Samson och han var antagligen goda vänner från polska kriget.
• http://www.adelsvapen.com/genealogi/De_la_Motte_nr_280
• http://runeberg.org/frfinl/0084.html
• Sai Sääksmäen Lahisen kartanon haltuunsa 2.1.1600 (Ruotsin Kaarle-herttuan toimesta), yleni Ruotsin armeijassa kenraalimajuriksi. Oli majurina mukana Wolmarin piirityksessä 1601, sai ratsumestarin arvon 1603 ja tehtäväkseen kuljettaa koko jalkaväki Hämeestä Narvaan 1606
• Syntyi Ranskassa, Kenraalimajuri, kuoli noin 1620, Sääksmäki. Sai 2.1.1600 läänityksenä Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka Hogenskild Bjelke oli menettänyt valtiolle. Oli majurina Wolmarin piirityksessä 1601. Linnoitus menetettiin ja hänet lähetettiin vihollisen panttivangiksi mutta selviytyi siitä ja sai ratsumestarin arvon 7.9.1603. 1606 hän sai tehtäväkseen kuljettaa koko jalkaväki Hämeestä Narvaan. Hänen säterioikeutensa Sääksmäen Lahisten ja Luopioisten Kantolan kartanoihin vahvistettiin 22.3.1613. Allekirjoitti aatelin joukossa Maapäivien (lantdagen) päätökset 2.2.1616 Helsingissä. Hän yleni kenraalimajuriksi ja on elänyt vielä 6.3.1620 mutta luultavasti kuollut pian sen jälkeen. Ruotsi-Suomen historiassa 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa kuninkaallisten valtataistelujen vuoksi. Kustaa Vaasan poika Juhana III oli hallitsijana vuoteen 1592 asti, jolloin hänen poikansa Sigismund oli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle-herttua ei ollut tähän tyytyväinen ja yllytti sekä ruotsalaisia että suomalaisia veljenpoikaansa vastaan. Kaarle-herttua vei sitten voiton ja valloitti Suomen 1599 rangaisten julmasti Sigismundin kannattajia. Useat menettivät maansa ja autioituneet tilat lahjoitettiin sotilaille ja ulkomaalaisille liittolaismaiden tai valloitettujen alueiden aatelisille.Niinpä de la Motte-suku ilmestyi Suomeen 1500-luvun lopulla ja sen ensimmäisenä edustajana oli Samson de la Motte. Suku katsottiin aateliseksi jo Ranskassa ja merkittiin Ruotsin aatelismatrikkeliin 1642 numerolla 280. 1809 suvulla ei ollut enää edustajaa Ruotsissa mutta Suomessa se merkittiin aatelismatrikkeliin 28.1.1818 numerolla 23. Suku sammui mieslinjalla kuitenkin 1886. Lahisten kartanon se menetti 1720. Sen hallussa oli kuitenkin muita kartanoita ja taloja . Hän avioitui (1) puolisonaan Anna Rapp.

Kenraalimajuri, syntynyt Ranskassa. Lahisten ja Kantalan kartanon isäntä Sääksmäeltä. Viimeiset rälssilampuotitilat Suur-Jämsän alueella perusti Sääksmäin Lahisen herra Samson de la Motte,Ruotsin palvelukseen mennyt Ranskalainen aatelismies,joka lopuksi kohosi kenraalimajuriksi. V.1622 Lahisen herralla oli kolme lampuotia Pajulahden ja Oittilan kylissä,1630 7 kpl,mutta 1650-luvulta lähtien jälleen 3 kpl. Nämä kolme de la Motte-suvun ränssitilaa vastaavat myöhempiä Oittilan Tihtarin ja Oittilan eli Vilppulan sekä Pajulahden Tiaisen taloja.

Samson de la Motte, till Kantala och Lahis i Sääksmäki socken i Finland. Född i Frankrike. Erhöll förläning av Lahis säteri 1600-01-02. Bevistade såsom major i svensk tjänst Wolmars belägring 1601. Ryttmästare. 1603-09-07. Förordnad att uppfordra allt fotfolk från Tavastland till Närvä 1606. Stadfästad i sina frälsegods Lahis och Kantala 1613-03-22. Underskrev bland adeln lantdagens i Helsingfors beslut 1616-02-02. Kallas generalmajor. Levde 1620-03-06, men torde snart därefter hava avlidit. Gift 1:o med Anna Rapp. Gift 2:o med Brita Munck af Fulkila, som levde 1642 på Lempilä säteri i Halikko socken, dotter av befallningsmannen på Åbo slott Michel Påvelsson, adlad Munck (af Fulkila, nr 130), till Fulkila, och Margareta Tomasdotter (Starck).