Sara Stjernvall

http://runeberg.org/kuka/1978/0114.html

Kunta Lohjan maalaiskunta. Kylä Laakspohja. Tilan nimi Laakspohja. Laxpojo. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Max H. van Gilse van der Pals , Sara o.s. Stjernvall Lisätietoja LAAKSPOHJA, 2,5 km Lohjan asemalta ja 4 km Lohjan kauppalasta. Omistajat v:sta 1925 konsuli Max H. van Gilse van der Pals ja puolisonsa Sara (o.s. Stjernvall). Laakspohja mainitaan ensi kerran v. 1402 ja se oli silloin näköjään pieni kyläkunta. V. 1556 tehtiin siitä Kustaa Vaasan määräyksestä Kuninkaankartano, jossa asuva vouti hallitsi Lohjan ja Vihdin sekä ajoittain myöskin Lopen pitäjiä. V. 1564 muuan Niilo Bertilinpoika sai sen läänityksekseen. Häneltä se joutui hänen velipuolelleen Juhana Boos'lle ja pysyi hänen hallussaan v:een 1590, minkä jälkeen se naispuolisten perimysten kautta joutui vuoron perään Stjernkors, Slang ja Sabelstjerna suvuille. Isonredutkion jälkeen se oli Wellingk ja 1700-luvulla von Knorring ja vapaaherrallisella Armfelt suvulla. V. 17: se myytiin kenraali K. Hj. Ehrnrooth'ille, jonka jälkeen se oli hänen pojallaan Magnus E:llä, rovasti Collin'illa ja henkikirjoittaja G. Bohm'illa, kunnes se oston kautta siirtyi v. 1848 tehtaanpatruuna Magnus Linderille. Hänen suvullaan oli v:een 1905 ja sen jälkeen varatuomari Valter Ahlqvist'illa ja kapteeni Hj. Bonsdorff'illa, kunnes se v. 1925 siirtyi nykyisille omistajille. Laakspohja on n. 100 vuotta sitten siihen yhdistettyjen kartanoiden Moision, Ventelän ja Veijolan kanssa 1645 ha. Siitä 4 ha puutarhaa, 340 peltoa, 50 viljeltyä laidunta, '1138 metsämaata ja 113 ha joutomaata. Suurin osa pelloista, joista n. 120 ha on risu- ja riukusalaojissa, on tasaista savimultamaata. Rakennukset viljelysten keskellä, kauniilla paikalla, Lohjanjärven rannalla. Päärakennus n. 20 v. vanha, suuren puiston ja puutarhan keskellä. Se on kaksikerroksinen. vanhaa ruotsalaista herraskartanotyyliä ja arkkitehti W. Thomen piirtämä. Navettoja on kaksi, toinen harmaasta kivestä ja toinen tiilistä. Niihin on vesijohto, jossa sähköpumppu toimii veden nostajana. Viljelyskiertoja 3: A. kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. ohra, 4 heinää, 2 kevätviljaa; C. juurikasvit, ohra, 2 apilaheinää. V. 1929 oli 25 ha hesantona, 24 ruista, 3 vehnää, 90 kauraa, 10 ohraa, 2 hernettä, 4 perunaa, 8 juurikasveja, 6 sokerijuurikasta ja 168 ha heinää. Kannattavaisuus on noussut huomattavasti nykyisen omistajan aikana tuloksena hänen tarmokkaasta pyrkimyksestään työtehon ja tuotannon kohottamiseksi. Mm. heinästä on saatu 4 000—6 000 kg, rehukaalista 50—60 000, sokerijuurikkaasta 20 000 kg ha:lta. rukiista 15—24 jyvää ja kaurasta 10—13 jyvää. Kotieläimiä: 35 hevosta, 100 lehmää, 4 sonnia, 50—60 nuortakarjaa ja 70 kanaa sekä 1 yhteiskunta mehiläisiä. Karja on Ay- ja kanat leghornrotua. Tilalta on myyty huomattava määrä siitosvasikoita, etupäässä sonni-, mutta myöskin lehmävasikoita. Muista kaupallisista tuotteista ovat tärkeimmät maito, joka myydään Lohjan maidonmyyntiosuuskunnalle, sekä vilja, rehut, sokerijuurikkaat ja kasvitarhan tuotteet, jotka on myyty etupäässä Helsinkiin. Metsä enimmäkseen havumetsää, jota hoidetaan järkiperäisesti. Mm. on viime vuosina suoritettu laajoja ojituksia metsän alavilla osilla. Sähkövalo ja -voima Lohjan Sähkö Oy:ltä. Tilalla on hyvä ja monipuolinen irtaimisto, joka käsittää min. 3 traktoria auroineen ja äkeineen ja kuorma-auton ym. — Kauppalan ja aseman läheisyydestä on myyty n. 100 asuntotonttia, yhteiseltä pinta-alaltaan n. 15 ha. (Turistföreningens resehandtböcker, III, Lojotrakten.)

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa