Thomas Escilsson Kauppi

Lähteitä / Sources

Rippikirjat / Communion records
* Eurajoki - rippikirja, 1667-1704 (AP I Aa:1) > 9: sivu 6-7: Irjante, Kauppi, Irjante, Mustaipää; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=209... / Viitattu 9.3.2020

• Eurajoki , Rippikirja, 1695-1701 JK352 Kuva 11 (Yriante By) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/eurajoki/rippik...

Suomen asutuksen yleisluettelo / General Register of Settlement in Finland
*Asutuksen yleisluettelo - Eurajoki 1600-1619, jakso 44, sivu 44: Mustapää, Kauppi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345069 / Viitattu 10.3.2020

• Asutuksen yleisluettelo - Eurajoki 1634-1653, jakso 44, sivu 44: Iriante Sjundby sät:Rusth: Kauppi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322736 / Viitattu 9.3.2020
• Asutuksen yleisluettelo - Eurajoki 1654-1673, jakso 47, sivu 47: Iriante; Sjundby, Kauppi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322521 / Viitattu 9.3.2020
• Asutuksen yleisluettelo - Eurajoki 1674-1693, jakso 37, sivu 37: Kauppi, Mustapää; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=325255 / Viitattu 9.3.2020

Talonhaltijaluettelo
*Eurajoen talonhaltijaluetteloja. Lasse Iso-Iivari. Tehty 1.9.2006, Päivitetty 21.1.2020. http://users.utu.fi/isoi/talot/eurajoki.htm, Kauppi Irjanne Eurajoki. Viitattu 8.3.2020.

Huom! Hiski, Iso-Iivari- ja SAY-linkit vain alkuperäislähteisiin johdattelevina lähteinä.

"Herrasväki näyttää pyrkineen tilojen sulauttamiseksi Kartanoksi. Se käytti heti tilaisuutta hyväkseen, kun pari kylän tilaa jäi 1600-luvun puolivälin aikoihin sen käsiin, yhdisti ne säteriin ja kasvatti näin kartanoon liitettyjen tilojen määrän kuudeksi. Herrasväen suunnitelmat kariutuivat kuitenkin talonpoikien sitkeyteen. Näin näyttää ainakin olleen laita Kaupin isäntien, olivathan he oman kertomansa mukaan aina tietoisia perintöoikeuksien merkityksestä ja pyrkivät niiden säilyttämiseen. Tuomas Eskonpoika näyttää ottaneen oppia pitkään nimismiehenä toimineelta isältään ja pitäneen lujasti kiinni oikeuksistaan. Hän ei kaihtanut herrasväkeä vastaan nousemista vaan ryhtyi v. 1657 käräjöimään sen kanssa maista ja mannuista. Vastapuolina hänellä oli sekä Irjanteen omistaja Klaus Tott että Luvian Sassilan valtijatar jalosukuinen rouva Ingeborg Oxenstierna. Tuomas vaati itselleen osuutta Pihlauksen maista Kuivalahdella. Hän vetosi asiassa vanhaan tuomioon mutta ei saanut puolelleen edes muita talonpoikia ja hävisi.

Herrasväki koetti oikeusteitse hankkia nimiinsä osaa Irjanteen talonpoikien maista. Kristina Brahen asiamies muistelikin v. 1655, että Tuomas Eskonpojan isoisä olisi aikoinaan vaihtanut niittysarkoja Mattilan kylän isäntien kanssa ja saanut kahdeksan tangon levyisen alan Paskaperkon maista. Asiamies ei kuitenkaan voinut muistaa, oliko Kauppi antanut jotakin vastineeksi. Koska hänellä ei ollut vaihdosta minkäänlaista dokumenttia, hän oletti, ettei sellaista olisikaan ja vaati Tuomaalta nyt hyvitystä ammoin luovutetuista niityistä. Kaupin moneen otteeseen nimismiehen tehtäviä hoitaneet isännät olivat kuitenkin tietoisia virallisten asiakirjojen merkityksestä ja olivat säilyttäneet talossaan vaihtoa koskevat paperit. Kun Tuomas kykeni vielä todistamaan, että Mattilan isännät olivat 80 vuoden ajan käyttäneet vapaasti Kaupilta saamaansa Vähäaihonsuon aluetta ja että kukaan ei kuluneiden vuosikymmenien aikana ollut kiistänyt Kaupin oikeuksia Paskaperkon niittyihin, asiamiehen vaatimuksilta putosi pohja ja omistukset jäivät tällä kerralla vanhoilleen. Paria vuotta myöhemmin kartanon vouti syytti kaikkia Irjanteen talonpoikia liian suurten peltojen omimisesta. Nyt väite havaittiin perustelluksi, pellot ja niityt utta tangoitusta vaativiksi." (Eurajoen historia)

Lapset selviävät tuomiokirjasta: Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1624 (I KO a:1), jakso 119, sivu 113: 3-4.12.1621 Eurajoki ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845628 / Viitattu 24.5.2020