Väinö Mäntylä

Väinö oli Maria Lovisa Pehkosen (s. 27.8.1854) avioton lapsi. Maria oli naimisissa Robert Levänahon (syntynyt Vihannissa) kanssa, joka lähti Amerikkaan jo vuonna 1883. Maria oli lähtenyt takaisin synnyinpitäjäänsä Saloisiin, jossa pestautui Piiaksi Piehingin Ylipään Mäntylän taloon. Väinö syntyi vuonna 1888, eikä hänen isästään olllut tietoa ennen kuin Kalle Mäntylä tunnusti hänet. Aluksi Väinöllä oli sukunimenä Levänaho, mutta hän muutti sen Mäntyläksi vuonna 1920. Samalla muutettiin lastenkin, sukunimi Levänahosta Mäntyläksi Väinön äiti Maria Levänaho kuoli vasta vuonna 1939.

Ote laillistuspöytäkirjasta vuodelta 1914: "Talokas Väinö Levänahon ja hänen vaimonsa Hilda Maria Levänahon asiamiehen, herastuomari Seth Hannilan pyynnöstä huudatettiin nyt kolmas kerta julkisesti ja moitetta kuulumatta 5/48 osaa manttaalia Mäntylän perintömaata n:o 15 Salon kappelin Piehingin kylässä, vakuudeksi hakijoille, jotka testamentin kesäkuun 28. päivältä 1907 ja pesänkirjoituskirjan helmikuun 4. päivältä 1911 mukaan ovat saaneet tämän maanosan Kalle Kallenpoika Mäntylältä 3000 markan arvoisena. Raahessa 13.02.1914"

Kauppakirja vuodelta 1924: "Omistamastamme Mäntylän perintötilasta n:o 15 Saloisten kunnan Piehingin kylässä myymme me allekirjoittaneet torppari Kalle Mäntylälle ja hänen vaimolleen Idalle itsenäiseksi tilaksi eroitettavaksi heidän hallussaan olevan vuokra-alueen. Kauppasumma on 1000 markkaa, josta 400 mk nyt maksettuna kuitataan ja loppu 600 mk lokakuun aikana tänä vuonna. Saloinen 7 pnä heinäkuuta 1924 Väinö Mäntylä Hilda Mäntylä Tähän kauppaan olemme tyytyväiset Kalle Mäntylä Ida Mäntylä"

Kyseessä oli Sillanpää-niminen torppa, jonka Väinö oli vuokrannut Kalle Anton Mäntylälle vuonna 1916. Tuon lohkomisen jälkeen Väinön tilan suuruudeksi jäi 128,4 ha ja Kalle Mäntylän tilan suuruudeksi 12,4 ha Vuonna 1954 Väinö ja hänen toinen vaimonsa myivät Mäntylän tilan Rauno Leander ja Salme Sisko Marjatta Tikalle. Tikka, oli kotoisin Mattilanperältä. .

Tikka myi talon Piehingistä kotoisin olevalle Asser Siuvatille, rautaruukin luottamusmies.

Hän myi talon Pyyn Paulille, joka omisti talon vielä 2000-luvun alussa.

Raahen seutu kirjoittaa 21.4.1938 Väinön 50-vuotispäivän kunniaksi, että Väinö joutui jo nuorena ottamaan talon ja isännyyden vastuulleen, hän oli myös laittanut vähitellen alakunnossa olevan talon kuntoon. Maanviljelijän työnsä ohella Väinö otti myös innolla osaa yhteiskunnallisiin ja valistustoimintoihin. Hän kuului mm. Saloisten kunnanvaltuustoon useampaan kertaan. Ylipään kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana hän oli koulun perustamisesta asti. Hän kuului myös Piehingin maamiesseuran johtokuntaan ja Piehingin nuorisoseuran johtokuntaan ja Saloisten kirkkovaltuustoon. Hänen aloitteestaan on rakennettu Piehingin Ylipään tie. Raahen Seutu mainitsee Väinön olleen iloinen ja hyvä seuraihminen.