Yrjö Juhonpoika Saarenpää

Yrjö Saarenpää isäntä, seppä, puuseppä, maanviljelijä, tinuri ja tiilitehtailija s. 11.8.1896 – k. 28.7.1966 Ilmajoella, ja puoliso Hilda Loviisa Saarenpää 3.7.1900 – 22.1.1977 Ilmajoella os.Hakala. Yrjö Saarenpää polveutuu isä-äiti linjassa nuijasota-päällikkö Jaakko Ilkasta. Yrjö Saarenpään isä on Juho Saarenpää, torppari, seppä, puuseppä, sekä työ-kärryjen rakentaja, s. 28.8.1854 Ilmajoki k. 10.8.1857 Ilmajoki, ja Yrjön äiti Susanna Kreeta os. Hietikko, Saarenpää, torpan emäntä s. 29.7.1927 Ilmajoki k. 17.6.1939 Ilmajoki. Torppariaikana isä ja poika Juho ja Yrjö tekivät samoja töitä yhdessä. Saarenpään sukunimi johtuu ajan yleisen tavan mukaan torpan nimestä. Ala-Kiikkalan pappilan torppa Ilmajoella oli Saarenpää nimeltään. Kaappo Aittomäki ja Justina os. Yli-Kauppila muuttivat torppaan asukkaiksi. Pari vihittiin Ilmajoella 1812. Kaappo syntyi Jalasjärvellä 1788. Justina syntyi Ilmajoella 1781. Torppariajan päättyessä alkoi talonisäntien aikakausi. Yrjö ja Hilda rakensivat torppaansa lisäsiiven, joka oli pariskunnan makuukamarina. Torppa lunastettiin omaksi. Etelä-Pohjalaisen talon tupa oli isokokoinen. Kolme huonetta, iso tupa sekä porstua ja eteinen. Talon yläkerrassa oli jokaiselle yhdeksälle talon lapselle oma kesähuone. Porstuan päällä oleva huone oli vierashuone joka toimi myöhemmin talon tyttärien friioo-huoneena. Yrjö Saarenpää rakensi isänsä Juhon kanssa työ-kärryjä ja kärrynpyöriä. Kaikki metalli- ja puutyöt tehtiin itse omassa pajassa ja omassa puutyö verstaassa. Mitään ei vierailla ammatti-miehillä teetetty. Kärrynpyörillä oli aina menekkiä ajokalujen varaosina. Kärryn pyörät olivat ajokalun vaativin työvaihe sekä puu- että metallityön osalta. Työkärryjä valmistettiin sekä hevosten vedettäviksi että käsikäyttöisiksi. Huonekalujen valmistus onnistui Saarenpään kahden sukupolven sepiltä. Puusorvilla saatiin komiaa muotoa huonekaluihin. Yrjö oli myös tinuri joka tinasi kyläläisten kupariset keittoastiat. Yrjön tiilitehdas ei kuitenkaan pitkään toiminut, mutta muutamaan taloon on Yrjö kattotiilet tehnyt. Yrjön ja Hilda Saarenpään tyttären Julian ja Olavi Laurilan omakotitalon kattotiilet valmistettiin Yrjön tiilitehtaassa. Myöhemmin 1970 luvun lopulla Yrjön poika Esko Saarenpää asensi samat isänsä valmistamat kattotiilet uudelleen Ilmajoen Antilankujan omakotitalonsa katolle. Hilda Saarenpää oli “subliikki” emäntä, joka hoiti puhumisen talossa vieraileville. Muistan Hildan laihan suolaisen kahvin ja vehnäpulla pitkon ison pirtin pöydän kahvipöydässä. Puutteen vuosina totuttiin maustamaan laiha kahvi suolalla. Suolaisesta laihasta kahvista ei eroon sitten haluttu koskaan. Hilda synnytti yhdeksän lasta; Paavon, Pentin, Laurin, Eskon, Valman, Violan, Elvin, Julian ja Aunen. Minun äiti Julia osasi hyvin kaikki käsityöt, hän on rakastanut käsitöitä koko elämänsä ajan. Talon tyttäret oppivat äideiltään naisten töitä entisaikaan maatilojen iltapuhteina. Talojen pojat olivat isäntien opissa samassa tuvassa, ja kylien muilla ammattiosaajilla. Saarenpään talon tila Ilmajoen Huissinkylässä oli aikansa maanviljelystila, jossa oli myös karjankasvatusta. Lapsuuteni ajoista muistan aitan jyvälaarit jossa söimme hyviä laarista. Fordson Major Diesel traktorilla olimme heinätöissä. Kotikalja viileästä karjakeittiöstä kuumana kesäpäivänä maitotonkasta ammentaen on ikimuistoinen kokemus. Maito- ja munatilit juoksivat. Työ ei koskaan loppunut kesken. Kirjoitti/lisännyt tyttärenpoika Jari Laurila