Talvisen Oulujoen vaikutus ennen voimalaitosten rakentamista.

En ole koskaan käynyt Utajärvellä. Ennen kun voimalaitoksia ei vielä ollut ja joki virtasi vapaana talvi varmaan vaikutti joen ympäristön elämään monella tapaa. Jäätyikö se virtapaikoista lainkaan ja oliko joen ylittäminen mahdollista? Kulkiko joen suuntaista liikennettä talvikuukausina lainkaan?
Saako nykyään niihin vastausta ja onko jossakin tietoa Oulujoen varren elämästä talvisaikaan parisataa vuotta sitten?
Utajärven kylä on Utajärvestä länteen pääosin joen eteläpuolella, Oliko joen pohjoispuoli eristyneenä talvisin, kun uoma järven jälkeen on kapea joten luulisi sen olleen vuolas ja näin ollen sula.
Mitä tekemistä tällä on sukututkimuksen kannalta?
Lähinnä vähentää ehdokkaita marraskuulla syntyneen äpärälapsen isäksi. Helmi-maaliskuulla tuskin kulkumiehiä hiihteli Utajärven maisemissa.
Yksi esivanhempieni linja tulee Utajärveltä ollen Pyykkö, Hjerpe, Karhu, Nalkki ja Leinonen.
Anders Karhun vaimo minun isoäitini isoäiti oli Reeta Kaisantytär Karhu Reeta Kaisantytär Siira eli Holappa. Hän syntyi Siira no 11 7/11 1820. Nykyisin kiinteistökartan mukaan Siira 11 on joen pohjoispuolella. Lienee ollut jo silloinkin.
Tarkoitus olisi lähinnä saada kuva olosuhteista keskitalvella vuonna 1820 Utajärvellä jotta saisi rajattua sopivat isäehdokkaat. Kun kyseessä ei ole suora
isä tai äitilinja haplot ei auta, mutta minulla on MyHeritagella serkkuja mistä voi yrittää löytää yhteyden.
Pekka Leinonen