Christfrid Thomasson Ganander

Pappi, maisteri, kansanrunouden kerääjä
-isä kappalainen Thomas Ganander
-isä kuoli Kristfridin ollessa 10 vuotias, vietti lapsuutensa isoisänsä Henrik Hideenin holhokkina Kauhajoen pappilassa, josta tuli hänen varsinainen koti
-1755 oppilaaksi Vaasan triviaalikouluun
-1759 ylioppilas
-Turun Yliopistoon, Pohjalaisen osakunnan jäsen
-1760 kotiopettajana Hattulassa kanneviskaali D.A.Boismanin perheessä
-1763 teologinen loppututkinto, vihittiin papiksi
-Pietarsaareen kappalaisen Anders Bangen apulaiseksi
-1765 Turkuun professori Pietari Kalmin perheeseen kotiopettajaksi
-1765 valittiin Pohjalaisen osakunnan toiseksi kurattoriksi
-ryhtyi tutkimaan Suomen kansanrunoutta, kiletä ja muinaisuutta
-1766 maisteriksi
-Vaasan kappalaisen Erik Siniuksen apulaiseksi Kronobyhyn
-1771 Laihialle Israel Reinuksen apulaiseksi , kappalaiseksi
-1775 Rantsilan kappeliseurakunnan kappalaiseksi, 15 vuotta
-kirjoitti runoja, muistosanoja

Etelä-pohjalaisia elämänkertoja 1963
-------------------------------------

kl. 1759 Kristfrid Ganander 8109. * Haapajärvellä 22.11.1741. Vht: Haapajärven kappalainen Tomas Ganander 5310 (yo 1722, † 1751) ja hänen 2. puolisonsa Helena Hideen tämän 1. avioliitossa. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1.2.1755. Ylioppilas Turussa kl. 1759 [Ganander] Christian‹¿› Ostrob _ 462. Pohjalaisen osakunnan jäsen 10.2.1759 [1759] Christfriedus Ganander d: 10 Febr. | natus die XXI Nov. 1741. in Hapajerfwi Calajokiensium. A:o 1763. edidit Specimen academicum, cui titulus: Kännemärken till Rika käll och vattu-ådror, præside Nationis inspectore, Oeconomiæ Prof. D:o Petro Kalm. Eodem anno d. 21. Decemb:s s. festo Thomæ, in templo Basilico Aboensi, sacris initiatus est ordinibus. Adjunctus Sacellani in Pedersöre et Jacobstad constitutus. 1765 iterum se ad hanc Academiam contulit qvo A:o 1766. Examen Rigorosum socio D:no Erico Nyman, præstitit, ac pro gradu disseruit, Præside Prof. Isaaco Ross, in Hebr. 13: V. 15 expandens sensum dicti ac verborum ‹Kreikkalaisin aakkosin kirjoitettu teksti on jätetty tallentamatta.› sollenni dein promotione Magister Philosophiæ est declaratus. | 1767 Adjunctus Pastoris Wasæ. 1775 Sacellanus in Frantzila. | Obiit a. 17‹–›. Diligens literarum Fennicarum et linguæ Fennicæ cultor, divitiarumq: ejus conquisitor atq: collector. Lexicon Fennicum elucubratum MS. reliquit, libellosq: plures typis edidit. Respondentti 29.10.1763 pro exercitio, pr. Pehr Kalm 6189. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 21.12.1763. Todistus ordinaation hakemista varten kirjattu pöytäkirjaan 28.12.1763 Christopher Ganander. FK 14.2.1766. Respondentti 23.5.1766 pro gradu, pr. Isak Ross 5391. FM 24.7.1766. — Pohjalaisen osakunnan kuraattori 1765–66. — Pietarsaaren pitäjän kappalaisen apulainen 1763. Kruunupyyn vt. hospitaalinsaarnaaja 1768. Vaasan kappalaisen apulainen 1769, sitten Laihian. Rantsilan kappalainen 1775. Tunnettu kansanrunouden kerääjä, muinaistutkija, sanakirjantekijä ja kansanvalistuksellinen kirjailija. † Rantsilassa 17.2.1790.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8109

Kirjastovirma - Pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä ; http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Ganander_Kristfrid :

Kristfrid Ganander sai opetuksen alkeet Haapajärvellä. Kun isä kuoli 1751, pojasta huolehti 70-vuotias äidinisä, kappalainen Henrik Hiden Kauhajoen pappilassa. Koulunkäynnin hän aloitti Vaasan triviaalikoulussa 1755 ja siirtyi Turun akatemiaan 1759. Ganander suoritti kandidaatinväitöksensä 1766 ja vihittiin maisteriksi. Vuosina 1767–74 hän toimi eri paikoissa kappalaisen apulaisena, kunnes hänet 1775 nimitettiin Rantsilan kappalaiseksi. Täällä hän eli lopun elämästään toimien pappina ja tiedemiehenä.

Nuorena Gananderin ajattelua hallitsi luonnontieteeseen pohjautuva problematiikka, mutta vähitellen hän alkoi tarkastella asioita humanistisesta näkökulmasta. Hänen työskentelystään heijastuu valistuksen aikakauden hyötyajattelun henki. Tähän kuului mm. pyrkimys kansan sivistämiseen ja valistamiseen. Kansan valistamisen ajatus ilmenee kolmesta Gananderin 1788 julkaisemasta kirjasesta, jotka ovat nimeltään

   Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki

   Eläinden Tauti-Kirja

   Kansan parannuskeinoista Rantsilassa 18:lla vuosisadala.

Nämä kirjoitukset ovat lääketieteen alalta. Maassa vallitsi noihin aikoihin suuri tietämättömyys lääkintähoidosta ja syrjäisten seutujen asukkaat eivät tavoittaneet lääkäripalveluja. Ganander halusi lieventää tätä ongelmaa kirjoittamalla lääkeoppaita. Kaksi ensin mainittua opasta ovat ensimmäiset suomeksi kirjoitetut lääkeoppaat. Kolmas kirjanen on alunperin kirjoitettu ruotsiksi.

listuksen ajattelutapa ilmenee Gananderin työskentelyssä etenkin mytologian tutkimuksen alalla. Gananderin teos Mythologia Fennica on aakkosellinen hakuteos suomalaisista ja lappalaisista mytologisista sanoista ja nimistä. Teoksessa on lukuisia kansanruno-otteita ja viittauksia muiden kansojen, varsinkin antiikin ja Skandinavian jumalien nimistöön. Lisäksi teos esittelee mytologisten henkilöiden ja paikkojen nimiä, joita Ganander oli tavannut suomalaisissa muinaisrunoissa ja kansan muistitiedossa.

Suureen suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan Nytt Finskt Lexicon Ganander keräsi sanoja yli 20 vuotta. Teos sisältää yli 30 000 hakusanaa, noin 5 000 runosäettä ja noin 2 000 sananlaskua. Olof Rudbeckin ja Daniel Jusleniuksen tavoin Ganander perusti tutkimuksensa sana- ja asiavertailut äänne- ja muotoyhtäläisyyksiin. Ganander haki vastineita suomen kielen sanoille kreikasta ja hepreasta.

Suomalaisille jumalille hän löysi yhtymä- ja vertailukohtia Kreikan ja Rooman mytologiasta ja skandinaavisesta perinteestä. Mythologia Fennicassa Ganander aloitti uskontotieteilijänä perinteen, joka on jatkunut nykypäiviin saakka ja häntä pidetäänkin suomalaisen uskontotieteen isänä.

Ganander teki tärkeimmät tutkimustyönsä aikana, jolloin tieteellisessä maailmassa alkoi uusien kriittisten virtausten aikakausi. Turun akatemian tiedeyhteisö alkoi Henrik Gabriel Porthanin (1739–1804) johdolla suhtautua Gananderin teoksiin hyvin kriittisesti. Porthan suhtautui Gananderiin skeptisesti, koska hän ei voinut hyväksyä Gananderin käsityksiä suomen kielen sukulaisuussuhteista mm. kreikan ja gootin kieliin. Porthanin kriittinen suhtautuminen Gananderin sanakirjaa kohtaan johti lopulta siihen, että sitä ei painettu. Samoin Porthan luonnehti Mythologia Fennicaa tieteellisesti epäkriittiseksi. Ganander teki tieteelliset työnsä syrjäisen Rantsilan pappilan kamarissa, joka sijaitsi kaukana Turun akatemiasta. Siksi hänellä ei ollut mahdollisuutta seurata Suomen kansan menneisyyttä koskevaa tutkimusta eikä perehtyä uusiin kielitieteellisiin näkemyksiin.

Vaikka Ganander ei tiedeyhteisössä saanut aikalaisiltaan ansaitsemaansa kunnioitusta laajasta ja monipuolisesta elämäntyöstään, on hänen tieteellistä työskentelyään alettu nykyään arvostaa merkittävänä saavutuksena. Edellä mainittujen teosten lisäksi Ganander on julkaissut mm. seuraavat kirjat:

   Aenigmata Fennica – Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kanssa (1783)

   Uudempia Uloswalituita Satuja (1783)

   Runo-Kirja (1786)

   Wenäjän Naima-Wijsu (1787).

Vanhemmat

Haapajärven kappalainen Thomas Ganander ja Helena Hiden
Puoliso

   Magdalena Sinius, synt. 12.2.1744, kuollut 12.7.1784, vanhemmat Iin kirkkoherra Erik Sinius ja Maria Aspegren

   1787 Helena Gutzén, synt. 24.5.1759, kuollut 15.6.1833 Raahe, vanhemmat maanmittari Ernst Johan Gutzén ja Elisabet Kempe

Kirjoittajat: Juha Pentikäinen & Juha Gustafson
Tekstin lähde: Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 199

• ****

Kansallisbiografia : https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2649

• Census: Opiskelija - 1761 - Kauhajoki, Harja, Eno, Finland
  

Syntymä- ja kuolinaika, perhe: Rantsilan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1786-1793 (IAa:3), jakso 56, sivu 46: Frantzila by, Lambela, Capellans bohlet; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5813805 / Viitattu 24.2.2021

• Census: Opiskelija - 1761 - Kauhajoki, Harja, Eno, Finland Rantsilan hautakivessä s.aika 11.11.1741