Nils Hermansson Kurki till Villnäs

Is your surname Kurki till Villnäs?

Research the Kurki till Villnäs family

Nils Hermansson Kurki till Villnäs's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Nils Hermansson Kurki till Villnäs (Svärd)

Birthdate:
Birthplace: Finland
Death: May 18, 1428 (57-58)
Finland
Immediate Family:

Son of Herman Svärd and N. N. Jakobsdotter Kurki
Husband of Cecilia Filipsdotter Folkunga (oäkta gren)
Brother of Peder Hermansson Svärd and N. N. Hermansdotter Svärd

Occupation: Riddare, häradshövding, Juiz, cavaleiro, ritari, Riddare och riksråd., Häradshövding
Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:

About Nils Hermansson Kurki till Villnäs

Riddare, riksråd. Nils Hermansson Kurki var riddare redan 1401 då hans svärfader riddaren Filip Karlsson mo lån av fyrahundra svenska mark till honom pantförskrev Tånga i Uppland; tillhandlade sig 1402 Löpö i Gustafs socken; Ledamot av den räfstenämnd i Finland, vilken 1405 ransakade om, sedan konung Albrekts tid bortgivna, kronogods; riksråd 1413; nämnes (?1415) såson borgesman för väpnaren Hartvik Dyker; ingick 21.6.1425 i Ailois i Reso socken byte med sin brorson Henrik Svärd. Död sannolikt 1429.

Ritari, valtaneuvos. Nils Hermansson Kurki oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filip Karlsson antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa; osti 1402 Kustavin Löpön; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja; valtaneuvos 1413; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä ; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429.

[http://runeberg.org/frfinl/0257.html]


OBS! Nils Kurki och Cecilia Filipsdotter i sitt äktenskap ej överlevdes av ättlingar.

HUOM! Nils Kurjen ja Cecilia Filipsdotterin avioliitosta ei jäänyt jälkeläisiä.

NOTE! There were no descendents from Nils Kurki's and Cecilia Filipsdotter's marriage.

Mer information - Lisää tietoa - More information: http://www.genealogia.fi/genos-old/26/26_109.htm

Se speciellt referens [2] - Katso erityisesti viite [2] - See especially reference [2]: Detta framgår av att Cecilia 1430 som änka utfärdade ett gåvobrev till sin farbrors son Gregers Bengtsson och Valborg Olofsdotter, som hon "till sin dotter kest" såsom närskyld fränka till sin avlidne husbonde Nils Kurck (FMU 1983) och av att ingen av mannens fränder tog del i processen om brevet (SMR 185, 206, 244, 667, 748). Då det var fråga om hennes arvgods, hade hon inte heller haft skäl att med frånseende av sina ättlingar ur sitt första gifte skänka det åt en „fosterdotter", om hon haft barn med Nils Kurck.

http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10328...

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kurck_%C3%A4ldre_%C3%A4tten

http://runeberg.org/frfinl/0257.html

http://sv.wikipedia.org/wiki/Kurck

http://www.nba.fi/sv/museer/villnas_slott/agarna

http://books.google.fi/books?id=U-EeAAAAYAAJ&pg=PA1&hl=fi&source=gb...

www.kansallisbiografia.fi:

Kurki, Nils (mainitaan 1400 - 1428)

ritari

Kurki, Nils (mainitaan 1400 - 1428) J. Jaakkola, Suomen historia V:1 : Suomen myöhäiskeskiaika : unionin alkukausi. 1950. Nils Kurki eteni naislinjaa merkittäviin tehtäviin. Hän oli tuomarina Uplannissa. Joidenkin mainintojen mukaan hän olisi ollut myös Ruotsin valtaneuvos. Hän oli Suomessa huomattava maanomistaja ja esiintyi esimerkiksi rälssitarkastuksessa 1405 Suomen rälssimiesten etujen valvojana.

Nils Kurki eteni naislinjaa yhteiskunnan johtotehtäviin. Hänen vaakunakilvessään on tunnuksena kurki, ja alkuperäiskirjeissä hänen lisänimenään on Korke tai Kurke, sinetissä ruotsin genetiivi Korka. Nimi on selvästi ollut alun perin suomea, ja Nils on saanut sen äitinsä (-> Kurki) suvulta, jota on pidetty arvokkaampana kuin isän, saksalaisen tulokkaan sukua. Näin ulkomainen suku assimiloitui Suomen johtavaan ainekseen. Nils Kurki oli huomattava maanomistaja. Hänellä oli Vanajassa useita tiloja, muun muassa myöhemmin tärkeä asuinkartano Harviala, Kemiössä Koustar, Paraisilla Träskegården ja Taivassalossa Laupunen.

Nils Kurki oli solminut ennen heinäkuuta 1400 avioliiton, joka oli siihen aikaan suomalaiselle harvinaisen edullinen, sillä morsian Cecilia Filpuksentytär kuului Ruotsin jaloverisimpään ylimystöön. Nilsin appi (->) Filpus Karlinpoika oli ollut 1300-luvun lopussa Korsholman linnanpäällikkönä, ja Kurjilla lienee ollut taloudellisia etuja valvottavinaan Pohjanperän suunnalla. Tämän avioliiton seurauksena Nils siirtyi asumaan Uplantiin.

Suomessa Nils Kurki ei esiinny lähteissä voutina, linnanpäällikkönä eikä tuomarina, mutta muissa tehtävissä kylläkin. Hän oli vuoden 1405 rälssitarkastuksessa Suomen rälssimiesten etujen valvojana yhdessä maan toisen ritarin, (->) Nils Olofinpojan kanssa, mistä näkyy, että häntä pidettiin edelleen Suomen omaan asemiessäätyyn kuuluvana. Hän antoi 1417 Turussa puoltokirjeen eräälle porvarisvaimolle tämän riidellessä Tallinnan raadin kanssa ja sinetöi 1421 kirjeen Vehmaalla. Hän vaihtoi 1425 velipuolensa pojan (->) Henrik Svärdin kanssa Harvialan Raision Ailoseen ja Vadjoon. Ailonen periytyi aikanaan Nilsin sukulaiselle (->) Lucia Olofintyttärelle, joka lahjoitti sen yhdessä miehensä ritari (->) Henrik Klaunpoika Dieknin kanssa Naantalin luostarin sijaintipaikaksi.

Ruotsin matkallaan 1413 (->) Eerik Pommerilainen antoi uuden säännön etsikkokäräjien pidosta. Niiden oli tarkoitus olla kussakin laamannikunnassa erikseen toimivia pysyviä tuomioistuimia, joiden jäseninä olisi kuninkaantuomiovaltaisina pari kirkonmiestä ja kuusi maallikkoa. Uplannissa uuden tuomioistuimen toiminta alkoi heti, ja sen jäsenenä oli myös ritari Nils Kurki. Kirjallisuudessa on myös mainintoja siitä, että hän olisi ollut Ruotsin valtaneuvos, mutta tätä ei voi todistaa asiakirjojen pohjalta.

Nils Kurjen avioliitto oli lapseton tai sitten kaikki lapset kuolivat nuorena. Huomattavimman osan hänen Suomessa sijainneista tiloistaan näkyy perineen velipuolen poika Olof Svärd, joka sitten asui vanhalla Kurki-suvun tilalla Ulvilan Sunniemessä.

Nils Hermaninpoika Kurki lähteissä myös Korke mainitaan 1400 - 1427/1428. V Herman Svärd ja jonkun vanhemman Kurki-suvun jäsenen, luultavasti alilaamanni Jakob Kurjen tytär. P ennen 1400 - Cecilia Filpuksentytär K 1427, PV Korsholman linnanpäällikkö, valtaneuvos, ritari Filpus Karlinpoika, Folkunga-suvun aviotonta haaraa.

URA. Ritari 1401; "kuninkaan neuvos ja mies" 1413; Uplannin etsikkokäräjien tuomarikunnan maallikkojäsen ainakin 1413 - 1414; Frösåkerin kihlakunnan tuomari Uplannissa 1420.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Anthoni, Kring Finlands medeltida riksråd // Historisk tidskrift för Finland 36. 1951; E. Anthoni, Drottning Margaretas frälseräfst // Historisk tidskrift för Finland 40. 1955; E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970; H. Gillingstam, Det svenska riksrådets värdsliga medlemmar under konung Erik av Pommern // Historisk tidskrift 105. 1985; J. Rosén, Drottning Margaretas svenska räfst // Scandia 20. 1950; Suomen historia 2. 1985: S. Suvanto, Keskiaika; S. Suvanto, Naantalin historia I : keskiaika ja 1500-luku. 1976; Vanajan historia I. 1976: S. Suvanto, Keskiaika.



Omtalas första gången 1/7 1400. Riddare 1401. Medverkade 1413 bland konungens rådgivare och män vid utlysande av räfseting i Uppsala stift. Var Häradshövding i Frösåkers hd i Uppland 1420. Innehade Harviala med flera lägenheter i Våno sn i Tavastland, vilka utbyttes mot Ailos och Vadio i Reso sn. vidare Kaustala, Koustar i Kimito sn, Träskegården i Pargas sn samt Löpö i Tofsala sn allt i egentliga Finland. Efter att Nils flyttat till Sverige bodde han på hustruns gård i Frösåkers hd i Uppland.