Rukoilevaisvaikutteita ja pieniä polkuja
Viljo Pitkäsen mukaan herännäisyyden ja rukoilevaisuuden välillä ei juuri tehty eroa jyväskylän tienoilla 1800-luvulla. Renqvistin vaikutteita alueelle toi mm. laukaalainen Gabriel Pöyhönen, joka toimi Renqvistin kirja-asiamiehenä. 1800-luvun puolivälin jälkeen Tampereelta muuttanut värjäri Johannes Willgren nousi Jyväskylän rukoilevaisten johtohenkilöksi. Hänen leskensä, Maria Wilgrenin koti mainitaan Mauno Rosendahlin herännäisyyden historiassa heränneiden kokoontumispaikkana.
Joitakin hataria merkkejä ja muistikuvia vanhan herännäisyyden vaikutuksista siellä täällä Keski-Suomessa on säilynyt. Yksi tällainen on kouluneuvos Matti Pesosen (1868-1957) muistikuva lapsuusvuosista Vaajakoskella. Naapurissa elänyt Oksalan vaari oli työn lomassa veisannut outoja virsiä. Pesonen arveli niiden ehkä olleen Siionin virsiä. Muistitiedon mukaan niitä on Jyväskylän seudullakin veisattu. Nyrölässä satavuotiaana 1940-luvulla kuollut Leena Kemilä oli eräälle papille muistellut Saarijärveltä Keuruun Pihlajavedelle seuroihin kulkeneita ystäviä ja esitellyt vanhaa Siionia.