Mommilan veriteot

Mommilan veriteot tapahtuivat 7. marraskuuta 1917 Lammin kuntaan tuolloin kuuluneen Mommilan kartanon ja Hausjärven kuntaan kuuluneen Mommilan asemakylän välisellä maantiellä. Kahakka tunnettiin aikoinaan myös nimellä Mommilan kapina. Kartanosta aseita etsineet venäläiset matruusit joutuivat taisteluun Lahden suojeluskunnan kanssa ja surmasivat maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin.
----
Tapahtumasta puuttuvia henkilöitä:
Paul Pettersson, isännöitsijä Forssel, Frans Kenttälä, Gustav Adolf Koskela. miliisipäällikkö, luutnantti J. Tamminen, Hjalmar Allén, Kalle Lindberg, kuljettajat Oksanen ja Rainio, Uno Berglund, metsänhoitaja August Koivunen, 15-vuotias kyytipoika Toivo Jokela.
Ole hyvä ja lisää puuttuvia henkilöitä tapahtumaan!
----
TAPAHTUMIEN KULKU

6. marraskuuta Mommilan kartanolla

Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä 6. marraskuuta kartanoon saapui Kordelinin lakimies, tuomari Risto Ryti vaimonsa Gerdan kanssa. Kello kolmelta iltapäivällä soi puhelin, Alfred Kordelin viipyi puhelimessa kauan. Puhelun päätyttyä Kordelin ilmoitti juhlavieraille pastori Toivo Kukkosen ilmoittaneen, että Mommilan pysäkille oli äskettäin saapunut suuri joukko vahvasti aseistautuneita venäläisiä matruuseja. Paikkakunnalla liikkuneiden tietojen perusteella oletettiin matruusien olevan tulossa Mommilaan vangitsemaan ja ryöstämään.

Illalla 6. marraskuuta 1917 Kordelin soitti Lahden suojeluskuntapäällikölle Johan Kempille ja Riihimäen suojeluskunnalle ja kertoi Mommilan rautatieasemalle tulleesta matruusipukuisesta joukosta ja ilmoitti tarvitsevansa turvamiehistöä. Lahden suojeluskunta lähetti kuusi aseistettua yksityisetsivää Kordelin turvaksi kartanolle, miehet saapuivat paikalle iltakymmeneltä. Kahdella heistä oli aseistuksena Winchester-kiväärit, yhdellä venäläinen sotilaskivääri ja kahden aseistuksensa olivat itävaltalaiset sotilaskiväärit, muutamilla oli lisäksi taskuaseita. Suojeluskuntalaisten johtajana oli Gustav Adolf Koskela.

Lahden suojeluskunta oli jatkuvassa puhelinyhteydessä Mommilan kartanoon 6. ja 7. päivän välisenä yönä. Seitsemännen päivän aamuna puhelinyhteys kartanoon katkesi noin 7 aikoihin ja Lahden suojeluskuntapäällikkö Kemp kutsui suojeluskuntalaiset Kaupungintaloon kello 9. Ylimääräinen juna vei 34 lahtelaista suojeluskuntalaista Mommilan asemalle.

6. marraskuuta Mommilan kartanolla

Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä 6. marraskuuta kartanoon saapui Kordelinin lakimies, tuomari Risto Ryti vaimonsa Gerdan kanssa. Kello kolmelta iltapäivällä soi puhelin, Alfred Kordelin viipyi puhelimessa kauan. Puhelun päätyttyä Kordelin ilmoitti juhlavieraille pastori Toivo Kukkosen ilmoittaneen, että Mommilan pysäkille oli äskettäin saapunut suuri joukko vahvasti aseistautuneita venäläisiä matruuseja. Paikkakunnalla liikkuneiden tietojen perusteella oletettiin matruusien olevan tulossa Mommilaan vangitsemaan ja ryöstämään.[

Illalla 6. marraskuuta 1917 Kordelin soitti Lahden suojeluskuntapäällikölle Johan Kempille ja Riihimäen suojeluskunnalle ja kertoi Mommilan rautatieasemalle tulleesta matruusipukuisesta joukosta ja ilmoitti tarvitsevansa turvamiehistöä.[4] Lahden suojeluskunta lähetti kuusi aseistettua yksityisetsivää Kordelin turvaksi kartanolle, miehet saapuivat paikalle iltakymmeneltä. Kahdella heistä oli aseistuksena Winchester-kiväärit, yhdellä venäläinen sotilaskivääri ja kahden aseistuksensa olivat itävaltalaiset sotilaskiväärit, muutamilla oli lisäksi taskuaseita. Suojeluskuntalaisten johtajana oli Gustav Adolf Koskela.

Lahden suojeluskunta oli jatkuvassa puhelinyhteydessä Mommilan kartanoon 6. ja 7. päivän välisenä yönä. Seitsemännen päivän aamuna puhelinyhteys kartanoon katkesi noin 7 aikoihin ja Lahden suojeluskuntapäällikkö Kemp kutsui suojeluskuntalaiset Kaupungintaloon kello 9. Ylimääräinen juna vei 34 lahtelaista suojeluskuntalaista Mommilan asemalle.

7. marraskuuta

Seuraavana aamuna 7. marraskuuta kello 10 vieras auto ajoi kartanon pihaan ja autosta astui ulos viisi venäläistä matruusia. Tämän jälkeen pihaan marssi vielä 26 vahvasti aseistettua venäläistä matruusia.

Alfred Kordelin päätti, ettei venäläisiä matruuseja vastusteta aseiden avulla heidän suuren ylivoimansa vuoksi, ja tästä syystä Lahden suojeluskuntalaiset kätkivät aseensa taloon. Venäläiset matruusit piirittivät päärakennuksen. Heidän johtajanaan oli venäläisen matruusin asuun pukeutunut suomalainen pirtutrokari Johan Skott. Ensin osa heistä meni kartanon isännöitsijän Anton Forsselin talolle, josta he iskivät ovet kiväärin perillä säpäleiksi, ryöstivät kaiken ryöstämisen arvoisen ja rikkoivat kaiken muun. Tämän jälkeen he palasivat päärakennuksen luokse, iskivät kiväärin perillä lukitsemattoman oven säpäleiksi ja astuivat pistimet ojennettuina sisälle.

Kordelin kysyi matruuseilta kohteliaasti, ketä he etsivät, muttei saanut vastausta. Sen jälkeen Kordelin pyysi vieraita kohteliaasti istumaan. Hetken päästä Hjalmar Allên soitti flyygeliä ja syntymäpäivävieraat alkoivat tanssia. Tämä hämmästytti matruuseja. Kordelin tarjosi vieraille ruokaa, jota oli katettuna runsaasti ruokapöytiin. Matruusit kieltäytyivät, koska pelkäsivät ruuan olevan myrkytettyä.
Tämän jälkeen kartanon pihamaalla kävellyt matruusijoukon johtaja Johan Skott sai kuulla Mommilasta tulleen lähettinaisen ja renki Kalle Lindbergin tuoman varoituksen lähestyvistä suojeluskuntalaisista, joita viestintuojat kertoivat olleen kirkonmäen täydeltä. Skott ja joukko matruuseja kiiruhtivat kirkonmäelle, muut jäivät kartanolle. Kirkonmäeltä ei löytynyt suojeluskuntalaisia, joten Skott ja matruusit palasivat kartanolle.

Johan Skott ja venäläiset matruusit menivät päärakennukseen. Skott uhkasi Nagant-revolverilla salin perällä korituolissa istuvaa Alfred Kordelinia, huutaen ja sanoen häntä '’saatanan lahtariksi’’. Skott raivosi ja kirosi. Suoritettiin juhlavieraiden ruumiintarkastus ja matruusit komennettiin tekemään kotietsintä. Kesken etsinnän Kordelinin työhuoneessa soi puhelin. Se pelästytti matruuseja, jotka olivat aikaisemmin katkaisseet kaikki puhelinlangat ja kaataneet puhelintolpat. Etsintöjen aikana matruusit löysivät pari kivääriä ja pari revolveria. Tämän jälkeen he rikkoivat ja repivät kaiken, viilsivät rikki huonekalujen päälliset ja iskivät arvokkaat taide-esineet säpäleiksi.

Puolen päivän aikoihin olivat matruusit jo lähdössä. Oppaana toiminut suutari kuitenkin esitti, että matruusit ottaisivat kiinni isännän ja aikaisemmin lähetetyt kuusi turvamiestä. Alfred Kordelin ja hänen 20 vierastaan vangittiin ja heitä lähdettiin kuljettamaan Mommilan asemalle hevoskyydissä. Hevosten edellä kulki joukko matruuseja autolla.

Lahden suojeluskunnan Mommilaan lähettämät 34 suojeluskuntalaista ehtivät Mommilan asemalle vasta puolenpäivän aikaan, koska lähtö viivästyi Pietariin matkaavan sotilasjunan takia. Junalla saapuneilla suojeluskuntalaisilla oli varustuksena kuusi kivääriä ja useita pistooleja ja heillä oli Hämeen läänin kuvernöörin antama valtuus pitää järjestystä Mommilassa. Saapuneeseen suojeluskuntalaisjoukkoon liittyi kärköläläisiä sekä Lahden miliisipäällikkö, luutnantti J. Tamminen, joka toimi myös tulkkina. Joukko alkoi marssia rautatieasemalta kohti yhdeksän kilometrin päässä olevaa Mommilan kartanoa.
Suojeluskuntalaiset huomasivat vastaan tulevan auton kolmen kilometrin päässä Mommilan asemalta, Vanhalan torpan kohdalla ja kehottivat sitä pysähtymään, mutta saivat vastaukseksi laukauksia. Suojeluskuntalaiset maastoutuivat pellolle ja taistelu matruusien kanssa alkoi. Osa matruuseista pääsi läpi asemalle, mutta muut ryhtyivät kiertämään aseman suuntaan. Taistelun aikana isännöitsijä Forssel nousi hevosrattailta ja käveli niiden vasemmalla sivulla. Vahtimatruusi yritti murhata Forsselin lyömällä tätä suurikokoisella pistoolilla päähän, jolloin Forssel kaatui pää verisenä ojan pohjalle. Tämän murhayrityksen todistajana oli Frans Kenttälä, joka oli pakotettu ajamaan vankien kuljetuksessa käytettyjä hevosrattaita. Hyökkäys Forsselia kohti tapahtui toista kilometriä Teuron sillan jälkeen, ylämäessä Vanhalan torpan lähellä.

Vanhalan torpan suunnalta juoksi vihainen matruusi pistoolia heilutellen ja huutaen, suunnaten kohti Alfred Kordelinia kuljettavia hevosrattaita. Sitten matruusi äkkiä hyppäsi ja syöksyi vaunujen taakse ja iski hirveällä voimalla pistoolillaan Kordelinia päähän ja laukaisi samalla aseensa. Kordelinin hattu putosi maantielle ja ruumis kallistui vaunujen oikealle puolelle. Kordelinin pää vaipui vaunujen astinlaudalle. Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson istui kuskipukilla ja näki Kordelinin murhan. Sama matruusi, joka murhasi Kordelinin, ojensi aseensa ja ampui Pettersonia kohti osuen suoraan tämän selkään, jolloin Petterssonin ruumis retkahti taaksepäin ja kaatui Kordelinin ruumiin päälle selälleen, jalkojen jäädessä kuskipukille.

Hevosrattaiden kuskina toiminut Oksanen juoksi tien reunalla kasvavaan metsään ja meni kartanoon kertomaan tapahtumasta. Edempänä seisonut kuski Rainio käänsi kiireesti hevosensa ja ajoi kovaa vauhtia kartanoon myös kertomaan tapahtumasta.

Muut matruusien kiinni ottamat Kordelinin vieraat pakenivat metsään. Surman motiivina lienee ollut kostomieliala ja se, että venäläisten oppaana toiminut Johan Skott oli entinen kartanon alustalainen, joka oli aiemmin sanottu irti ja karkotettu kartanosta.

Lahden suojeluskuntalaisista kaatuivat laukausten vaihdossa valokuvaaja Uno Berglund ja metsänhoitaja August Koivunen. Matruusien tappioista ei ole tarkkaa tietoa. Johan Skott haavoittui kahakassa ja kuoli muutama päivä myöhemmin sairaalassa haavakuumeeseen. Myös vangittuja kuljettamassa ollut 15-vuotias kyytipoika Toivo Jokela haavoittui ja menehtyi myöhemmin Helsingin Kirurgisessa sairaalassa haavoihinsa.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mommilan_veriteot