Martti Henrik Haavio

Haavio oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella.

Temmes - syntyneet, 1892-1902 (MKO10-11) > Sivu 142-143 26: V. 1899; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=276... / Viitattu 29.5.2021
- kummit kappalainen Juho Pyhälä ja vo Fanny; maanviljelijän poika Anto Ahlgren sekä neidot Hanna ja Elin Ahlgren
- äitinsä oli 24-vuotias ja perhe rippikirjan sivulla 81

Helsingin yliopisto:
1921 Filosofian kandidaatti
1923 Filosofian maisteri
1930 Filosofian lisensiaatti
1932 Filosofian tohtori
1932 Suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen dosentti

Haavio kuului uransa alkuvaiheessa Tulenkantajat-ryhmään. Suojeluskuntaan Haavio liittyi sisällissodan aikana. Hän toimi aktiivisesti myös Akateemisessa Karjala-Seurassa, josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa. Puoluekannaltaan Haavio oli maalaisliittolainen.

1. avioliitto 1929 kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi (k. 1951)
2. avioliitto 1960 runoilija Aale Tynni

Haavio teki yliopistouransa kansanrunouden tutkijana ja teki useita runonkeruumatkoja tieteenalan tradition mukaan. Runoilijana hän oli 1920-luvulla lähellä Tulenkantajat-ryhmää, muttei innostunut ryhmän eksotiikan ja koneromantiikan ihailusta, vaan korosti suomalaista perinnetietoisuutta. Toisen maailmansodan ja sen aiheuttaman aatteellisen hämmennyksen jälkeen Haavio korosti runoudessaan vastapareja luonto–ihminen, pysyvä–katoava, ajattomuus–sodan hävitys. Sodanjälkeisessä tuotannossaan hän toimi siltana perinteisen ja modernin lyriikan välillä ja uudisti merkittävällä tavalla runouden rytmiikkaa.

WSOYssä
1924-1931 Kirjallisen osaston virkamies

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa
1931-1934 Kansanrunousarkiston virkamies
1934-1948 Johtaja
1948 Esimies

WSOYssa
1941-1946 Kirjallisen osaston virkamies
1946-1951 Kirjallinen johtaja

1923-1924 Varsinaissuomalaisen osakunnan kuraattori, 1927-1928, inspehtori 1951-1956 ja kunniajäsen 1966
1933 Suomalaisen Tiedeakatemian apujäsen ja jäsen 1948
1933 Kalevalaseuran jäsen, työjäsen 1941 ja kunniajäsen 1969
1938 Ôpetatud Eesti Seltsin kirjeenvaihtajajäsen
1938 Litterarum Societas Esthonican jäsen 1938
1947-1949 Suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen vt. professori ja professori 1947-1949 Suomalais-ugrilaisen seuran johtokunnan jäsen
1949-1956 Helsingin yliopisto
1953 Kungl. Gustaf Adolfs Akademienin (Uppsala) jäsen
1956-1969 Suomen Akatemian jäsen
1963-1969 Suomen Uskontotieteellisen Seuran puheenjohtaja
1964 Belgian Kuninkaallisen kansanperinneseuran ulkomainen jäsen 1964

Lisäksi hallitustehtävissä useissa erilaisissa tieteellisissä seuroissa ja säätiöissä.

Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päiviä. Tapahtumassa myönnetään myös P. Mustapää -palkinto ansioituneelle runoilijalle hänen elämäntyöstään.

http://www.blf.fi/artikel.php?id=703
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio
http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/...
http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/martti-haavio
http://web.archive.org/web/20130728144638/http://www.kirjasto.sci.f...

Kartta haudalle