Antti Tuomaanpoika Greivilä

Sääksmäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1685-1707, jakso 80: Vihityt 1702, 1703 ;
Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5907395153&aineistoI...
https://digihakemisto.net/item/1181865016/5907395153/80 / Viitattu 11.10.2022

Kuolintiedossa väärä patronyymi.

Henkikirja 1722 Orjanhirsi Cap. boställe Anders Thomasson, Agnes hru, Johan son. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3710...

http://www.phnet.fi/public/ojala/ikonen.htm

Hattulan seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1753-1782, jakso 8: 1756; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5665696215&aineistoI... / Viitattu 6.12.2022
Hattula , Rippikirja, 1732-1738 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippiki...

Rusthollari

Hattulan käräjät 17.-20.1.1735: mainitaan rusthållare Anders Thomasson och des son Johan Andersson.

Perunkirjoitus 30.4.1756 Leiniälä Kreivilä rusthållare Anders Thomasson död, änka Maria Andersdotter, första hru
Agneta Ericsdotter, söner Johan, Anders, Mårten, Matts, Michel och Thomas, döttrar Maria och Beata. Nuvarande änka Maria Andersdotter, Johan Andersson nuvarande rusthållare, nämdeman Anders Andersson ifrån Hykkilä, matrosen Mårten Andersson ifrån Åbo, förra tullskrifvaren Matts Andersson Leinmarck ifrån Åbo, Michel Andersson (1/2) rusthållare, Thomas Andersson ifrån Nihattula, dotter bonde änka Maria Andersdotter ifrån Heinu, Beata Andersdotter gift med rusthollare Johan Michelsson ifrån Hykkilä.

Kalvolan historia I: sivut 209-210, Suuren Pohjan sodan jälkeen oli kova pula työvoimasta. Urjalan Kokolla asunut kruununvouti Schrey valitti 1730, että miesapua ei tahtonut saada, kun nuoret miehet olivat hakeutuneet vapaana oleville rakuuna ja ruotusotamiehen paikoille. Ei eihme, että kunnon lampuodeista oli kilpailua. Lääninkamreeri Samuel Barck oli kysellyt 1727 Schreyltä hyvää miestä rusthollinsa lampuodiksi Urjalaan. Kruununvouti kuulikin sitten everstiluutnantti von Büttnerin sanoneen Kyhkysen virkataloa viljelleen lampuodin irti ja haki tämän käsiinsä kysellen, miten hän aikoi elämänsä järjestää. Mies vastasi katselevansa sopivaa rusthollia ostaakseen, jakun hän kuuli Barckin etsivän uutta lampuotia, hän pyysi kruununvoutia tiedustelemaan, mitä Barck talosta pyytäisi, sekä tarjoutui heti neuvottelemaan hinnasta. Schrey otti miehen jutut tosissaan ja kertoi ne kirjeessään Barckille. Puheet taisivat olla paremminkin juuri häädetyn miehen hirtehishuumoria. VA ULH ko E a 2b f. 3495-3496. Seppo Suvanto siis erehtyy olettaessaan puheiden olevan hirtehishuumoria.

Hattulan käräjät 6.4.1742 s. 270: rusthållare Anders Thomasson Kreivilä, min kärä hustru Agneta Ericsdotter.

Hattulan käräjät 22.11.1742 s. 499: Ogift qvinnoperson Margareta Mattsdotter ifrån Sattula 14.9. födt piltebarn som ännu lefver, fader gifta rusthållare Anders Thomasson ifrån Leiniälä, Anders Thomasson nakar. Vittnare dragon Henric Lillieroth och des hustru Maria Andersdotter ifrån Leiniälä. Anders Thomasson gifvit rätten tillstå att berörde Maria Andersdotter är hans modersyster.

Muistiinpanot Olli Tiitinen: Kyllä mielestäni sekä Anders Thomassonin että poikansa Johan Anderssonin ikää on vahvasti liioiteltu Hattulan kirkonkirjoissa. Anders ilmestyy henkikirjoihin 1694 ja Johan 1722, eikä minusta ole syytä olettaa, että Anders olisi juurikaan vanhempi, kuin henkikirjasta voi päätellä. Agneta Eriksdr sanotaan Johanin äidiksi ainakin seuraavassa jutussa Sääksmäki 6, 1730-32, Lehijärvi-Hattula, 1731 dn 11 nowembr, hösteting, ES 3369 s. 186v- Det beklagade sig ogifte qwinsperson Kirstin Johansdr ifrån Årjanhirsi by i Kalfwola sochn äfwen ogifte rusthållare sonen Johan Andersson ifn Leiniälä, för det han uti nästnämbde by under ächtenskaps löfte låckat henne med sig till lägersmåhl hwaraf hon blifwit rådt med det piltebarn, som hon dn 1 nästledne januarii framfödt ok ännu lefwer eij will låta sig med henne wiga tillsamman; anhållandes fördenskull, att han måtte förplichtas taga henne till ächta, eftersom han henne jämwähl med een sölf:r ring uti Johan Anderssons systermans bondens Henrick Jöransson ifn Heinus widerwaro; een månad för änn hon åfwannämbde piltebarn framfödt med des föräldrars samtycke trolåfwat; Johan Andersson förklarade sig däröf:r således, at han wähl tillstår det han med henne kiötzlig beblandelse föröf:t dock eij under ächtenskaps löfte; men det han är fader till det af henne framfödde barnet; det kan han eij säkert föreställa sig, emedan han förmenar henne med någon annan hafwa plägat kiötzligit omgiänge; påståendes det han åfwannämbde ring eij tillstält henne såsom till trolåfningsgåfwa, utan som een föräring; hwarföre ok han så mycket mindre kan taga henne till ächta, som at dess föräldrar eij wilja samtycka därtill ok alt derföre anhållar, att han ok Kirstin kunde för deras med hwarannan föröfwade sammanlag med laglikmätig plicht beläggias Därpå begiärte Kirstin Johansdr at Johan Anderssons systerman bonden Henrik Jöransson ifn Heinus, ok dragon Henrick Linrooth ifn Leiniälä kunde i detta måhl såsom witne blif:a afhörde Johans fader Anders Tomasson nembdeman Sigfred Eriksson Wattinen ifn Ihalempis capellanen Samuell Reutter Johans moder Agnetha Ericksdr kyrckioherde magister Michael Sadeel ogifte qwinspersonen Margetha Matsdr i Sattula Muistiinpanoni ovat muutaman vuoden takaa, välistä voi puuttua tekstiä tai olla väärintulkittua. Tuo viimeinen nimi liittyy siihen, että Johan Andersson joutui syytetyksi 12.7.1730 syntyneen tytön isäksi sen jälkeen, kun Friedrich von Marquard oli käräjillä vannonut, ettei ole tytön isä. Tähän liittyen Hattulan pappi muistaakseni kieltäytyi antamasta kuulutuksia Johan Anderssonille. Johan Andersson ja Kirstin Johansdr on vihitty Sääksmäellä 13.10.1734, mutta käsittääkseni kyseessä on koko ajan sama Kirstin Johansdr. Hiskin mukaan Henrik s. 31.12.1730 Hattula, k. 16.9.1735 Hattula 1732 dn 18, 19 och 20 jan, winterting, ES 3369 s. 1v rusthållaresonen Johan Andersson ifrån Leiniälä nu kunde få afläggia eeden, det han med ogifte qwinspersonen Margetha Matsdr ifn Sattula eij någon gång lägersmåhl eller kiötslig beblandelse föröf:t, eller med henne det flickebarn sammanaflat, som hon den 12 julii 1730 framfödt och 2 weckor därefter aflidit anno 1732 dn 4, 5 och 6 decemb, hösteting, ES 3369 s. 306v bondesonen Johan Andersson ifn Leiniälä påståd att des fader rusthållaren Anders Thomasson hwilcken Greifwilä rusthållet i samma by nu besitter kunde påläggias till honom betala så wähl dhe twåhundrade nittijo dr kopprmt som han till berörde rusthålds besittnings och rust… räts lösen lefwererat då dhes fader sig den stam af capitainen herr Carl Monthan för någre åhr sedan tilhandlat fadren behåller däraf 5/13 dehlar och sonen 8/13 dehlar åtager sig sonen Johan at betala för sig ok den af honom under ächtenskapslöfte häfdades qwinspersonen; dhe dem för åhren 1732 ok 1733 låfwade yngre son Anders Sääksmäki 19, 1758, hösteting, s. 1136-1212, ES 3380 s. 1199-1206 bröder förre Tull skrifwaren Mathias Leinmarck och matrosen Marten Leinmark bröder rusthållaren Michell Andersson ifrån Leiniälä och rusthållaren Thomas Andersson ifrån Nihattula systrar bonde änckan Maria Andersdr ifrån Heinus och rusthållare hustrun Beata Andersdr ifrån Hyckilä älsdsta broder rusthållaren Johan Andersson ifrån Leiniälä theras fader Anders Thomasson kiöpt men blifwit förmadd? till Johan Andersson afstå åtta trettonde delar af Greifwilä rusthåld afl moder Agneta Ersdr erhållit högawederbörlig inrymning redan åhr 1732 Anno 1732 den 4, 5 och 6 Decembr ordinarie häradz hösteting åhr 1733 om hösten afstå och uplåta til bemälte sin son 8/13:de delar af föranämde rusthåld framl landshöfdingen herr Baron Petter StiernCrantz honom meddelte immission af den 5 September åhr 1734, hwaruti rusthållet anföres för krono Baron och Landshöfdingen den 10 Martii 1732 deras fader Anders Thomasson gifne immission uti hela rusthållet, nu upwiste, at han kiöpt rusthållet af herr Capitein Carl Alexander Montan Sisarukset ovat vaatineet myös Johanin osuutta Kreivilästä laskettavaksi isänsä perinnöksi. Anders Thomasson on 1732 saanut asukasoikeuden koko tilaan, mutta vuoden 1732 käräjäjutun perusteella Johan on 5.9.1734 saanut asukasoikeuden 5/8 osaan Kreivilästä. Se ei siis ollut isän perintöä.