Arvid Sanmark

Kartanonisäntänä Sanmark

Arvid ja Emilia (Lilli) Sanmark ostivat kartanon 1905. Arvid Sanmarkin ajatuksena oli omistautua maanviljelykseen, mutta heikko terveys esti suunnitelmien toteuttamisen. Uudet omistajat päättivät korjata vanhan päärakennuksen, mutta tehtävään palkattu arkkitehti Armas Lindgrenin onnistui vakuuttaa heidät uudisrakennuksen tarpeellisuudesta. Nykyinen päärakennus valmistui 1908. Arvid Sanmark kuoli 1908. Hänen leskensä jatkoi tilanpitoa apunaan serkkunsa Axel de la Chapelle sekä jo Andelinien aikana palkattu pehtori Alfred Malmgren. Perheen kuudesta lapsesta nuorimmasta pojasta Per-Kastenista tuli isäntä 1922 ja hän lunasti tilan itselleen. Hänen aikanaan kartano keskittyi suurmaanviljelyyn. Myös kasvihuoneviljelyä laajennettiin. Håkansböle oli yksi Suomen ensimmäisistä täysin koneelliseen maanviljelyyn siirtyneistä tiloista. Kartano alkoi keskittyä 1940-luvun lopulla ölykasvien viljelyyn ja loputkin karjasta myytiin 1951. Sanmark myi kartanon maista tontteja 1937–1942 Vaaralan omakotialueeksi ja 1950-luvulla muun muassa Karl Fazerille ja Keskus-Satolle uutta asuinaluetta varten. Per-Kasten Sanmark avioitui 1932 ruotsalaisen Astrid Belfragen kanssa. Håkansbölestä tuli vähitellen pääasissa loma-asunto, sillä perhe asettui asumaan Ruotsiin. Perikunta laittoi kartanon myyntiin syksyllä 2002. Vantaan kaupunki päätti ostaa kartanon päärakennuksen tontin rakennuksineen 18.4.2005.