Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Helsingfors lyceum (Helsingin lyseo) 1831-1891

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Gustaf Edvard Gustafsson Ingelius (1818 - 1864)
    1640–1852 Henkilötiedot:20.6.1836 Gustaf Edvard Ingelius 15431. * Turussa (ruots. seurak.) 18.3.1818. Vht: Merikarvian kirkkoherra, FM Gustaf Johan Ingelius 11272 (yo 1798, † 1842) ja hänen 1. puolison...
  • Karl Collan (1828 - 1871)
    Syntymä: Iisalmen maaseurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1822-1833 (I Ca:4), jakso 149: Födde 1828 Januarii; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.2.2021 Prosten och Kyrkoh. Th. Doct....
  • Adolf Emerik Olsoni (1823 - 1897)
    T.f. lärare vid Lägre Elementarskolan i Borgå 13.11.1843-1.6.1845, vid Högre Elementarskola i Kuopio och Nyslott 21.02.1846-1847; t.f. lärare vid Lägre Elementarskolan i St. Michel 18.06.1847; ordinari...
  • Karl Eugène Grönlund (1831 - 1881)
    Wikipedia: Karl Eugen Grönlund 15.6.1847 Karl Eugène Grönlund 16487. * Helsingissä 13.11.1831. Vht: Helsingin kaupunginlääkäri, FM ja LT Karl Grönlund 12820 (yo 1815, † 1841) ja Beata Karolina Sunn. He...
  • Ernst Gustav Palmén (1849 - 1919)
    ähde: SUomen professorit 1640-2007:PALMÉN  Ernst Gustav. Suomen ja Skandinavian historian prof. * Helsinki 26.11.1849 † Helsinki 3.12.1919.Vanhemmat vanht sijaiskansleri, vph Johan Philip Palmén ja Ado...


Projekti kerää koulun oppilaiden, opettajien, henkilökunnan ja kouluun läheisesti liittyvien henkilöiden profiileja. (Projekti on perustettu 26.11.2020)




Helsingfors lyceum (Helsingin lyseo) 1831-1891

Helsingfors lyceum (Helsingfors privatlyceum, suom. Helsingin lyseo) oli Helsingissä 1831–1891 toiminut ruotsinkielinen, Suomen ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu. Sen perustivat Lauantaiseuran vaikutuspiiriin kuuluneet kirkkoherra Axel Adolf Laurell, filosofian maisteri Johan Jakob Nervander, filosofian maisteri Johan Ludvig Runeberg, filosofian maisteri Nils Abraham Gyldén, filosofian maisteri Bengt Olof Lille ja filosofian maisteri Karl Henrik Ståhlberg.

Toiminta alkoi 1831, jolloin koulussa oli 12 oppilasta ja kuusi opettajaa. Avellanin koulun lopetettua toimintansa 1832 monet sen oppilaat siirtyivät Helsingfors lyceumiin. Koulu oli aluksi 6-luokkainen ja maan ainoa yliopistoon johtava oppilaitos. Koulun laajetessa 8-luokkaiseksi vuonna 1857 se joutui hankkimaan toimiluvan. Yliopistoon siirtyi oppilaita Helsingfors lyceumista ensimmäisen kerran vuonna 1835. Koulu lakkautettiin 1891 oppilasmäärän käytyä liian vähäiseksi. Koulu toimi eri tiloissa vuokralla ja sen oma kivitalo valmistui Kaisaniemeen Vuorikadulle 1874 (kuva alla). Varhaisemmista toimitaloista ei ole toistaiseksi löytynyt kuvia. Loppuvaiheessa koulun lempinimi oli viimeisen rehtorin nimen mukaan Böökin lyseo eli Böökska lyceet.

Ruotsinkielellä opettaneen Helsingfors lyseumin työn jatkaja 1891 oli Helsingin Suomalainen Realilyseo (Helsingin lyseo). Suomenkielisestä opetuksesta oli suuri puute, kun ruotsinkieltä osaava väestö ei enää riittänyt kasvavan virkamieskunnan tarpeisiin. Koulu oli aloittanut Lauantaiseuran innoittamana ja lopetti ruotsinkielisten fennomaanien hallussa. Kieliriitojen takia uudempi Helsingin lyseo ei jatkanut Helsingfors lyceumin perinteitä.

photos.geni.com/p13/7b/72/80/b8/5344485c548bd646/hkm_original.jpgHelsingfors Lyceum - Helsingin lyseo (oikealla). Tämä viimeinen toimitalo eli ns. Böökin lyseo valmistui 1874 Kaisaniemeen Vuorikatu 22:een. Koulutalo purettiin vuonna 1923.

Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim kirjoitti ylioppilaaksi koulusta vuonna 1879. Mannerheim oli koulun oppilaana vuosina 1874-1879. Hänet erotettiin puoleksi vuodeksi koulusta 12-vuotiaana huonon käytöksen takia. Mannerheimin ylioppilastodistus on täynnä kymppejä ja ysejä. Keskiarvolla pääsisi helposti vaikka Ressun lukioon!

Projektissa on myös joitakin 1800-luvun loppupuolen naisopiskelijoita kuten Emma Åström, josta tuli Suomen ensimmäinen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut nainen. Naisia ei hyväksytty varsinaisiksi oppilaiksi, mutta he saattoivat hakea yksityisoppilaan erityislupaa.

Koulun rehtorit

1831–1840 Axel Adolf Laurell
1840–1841 Karl Henrik Ståhlberg
1841–1845 Germund Fredrik Aminoff
1845–1856 Karl Backman
1856–1868 Karl Gabriel Leinberg
1868–1891 Emil Böök


Lähteitä ja linsätietoja

.