Asko Arvid Oinas

https://fi.wikipedia.org/wiki/Asko_Oinas

Lapin pitkäaikaisin maaherra Asko Oinas on kuollut 21.11.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11661188

//////////

Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 27.11.2020

MAAHERRA Asko Oinas kuoli pitkälliseen sairauteen 21. marraskuuta 2020 Tuusulassa.

Hän oli 91-vuotias, syntynyt Kemijärvellä 12. huhtikuuta 1929.

OINAS varttui mökkiläisten poikana. Hän jäi täysorvoksi kahdeksanvuotiaana, ja viisihenkinen sisarusparvi kasvoi sukulaisten hoteissa. ”Varsinaisesta kasvatuksesta ei voinut puhua”, Oinas muisteli myöhemmin.

Koulutielle hänet pelasti kansakoulunopettajaksi sattunut sotaleski, joka lahjakkuuden nähdessään patisti pojan setää laittamaan Askon oppikouluun.

OINAS tuli ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta 1950. Opintie jatkui Teknilliseen korkeakouluun, ja Oinas rahoitti tierakennusinsinöörin opintonsa tekemällä rakennustöitä pitkin Helsinkiä. ”Elin nuukasti enkä ottanut lainkaan pankkilainaa.”

Diplomi-insinööriksi hän valmistui 1956.

OINAAN ura tieinsinöörinä ja virkamiehenä kaartui vakaasti edeten työvoimaministeriön osastopäälliköksi 1970. Rivakat otteet komiteoiden johdossa ja kehitysalueneuvottelukunnassa pantiin merkille, ja syksyllä 1973 kävi käsky maaherraksi Lappiin.

Sisäministeri Heikki Tuominen esitteli ja presidentti Urho Kekkonen nimitti. Viikossa asia oli selvä.

Kekkonen evästi, että yritä kohentaa työllisyyttä, elinkeinoja ja sivistystä. Siitä tuli huoneentaulu Oinaalle, joka ahersi maaherrana vuodet 1974–1994 – ­kauemmin kuin kukaan toinen Lapissa.

Lappi oli alamaissa. Kansaa muutti etelään ja Ruotsiin, kyliä hiljeni, kun maatiloja ja sivuelinkeinoja kuihtui. Uuden peruskoulun virkoihin oli vaikea saada päteviä opettajia.

Oinas tarttui toimeen ja innosti muita. Työllisyys- ja muita lähetystöjä alkoi liikkua päättäjien luona etelässä, ja kohtapuoliin panostettiin Lapin-matkailuun.

SUURI kamppailu koski Lapin yliopistoa. Vastarinta rehotti, eduskunnassa ja yliopistoväessä. Oinas edisti etenkin oikeustieteilijä Esko Riepulan kanssa tiiviisti hanketta. Etuna olivat hyvät ennakkosuunnitelmat, joilla opetusministeriö ja Kalevi Sorsan hallitus käännettiin Rovaniemen taakse. Vasemmisto tuki asiaa, ja alueargumentein Oinas varmisti keskustan tuen.

Lapin yliopisto (vuoteen 1991 korkeakoulu) aloitti 1979 – rehtorinaan Esko Riepula. Oikeustieteellisen ja kasvatustieteellisen oheen saatiin sittemmin kaksi muuta tiedekuntaa. Rovaniemen ja Lapin vetovoimaa on yliopisto nostanut roimasti.

1990-luvulla maaherrakuntaa johtaneena Oinas vastusti ärhäkästi suurläänejä, mutta siinä tuli tappio. Läänit ajettiin pian kokonaan alas, eikä aluehallinto­virastoista tullut likikään yhtä pontevia syrjä-Suomen puolustajia. Sitä Oinas murehti.

OINAS otti rohkeasti kantaa, ja hänellä riitti tahdonvoimaa ajaa asioita läpi.

Maaherran eläkejuhlissa presidentti Mauno Koivisto kiitti erityisesti tämän suurta aluepoliittista roolia ja taitoa vaalia kotiseutunsa etua.

Seurallinen maaherra sai yhdessä Outi-vaimonsa kanssa luotsata monia valtiovieraita eksoottisessa Pohjolassa.

Asko Oinas oli sympaattinen toimen mies, ja hänet vihittiin kunniatohtoriksi kahdesti.