Axel Edvard Karlsson

Kunta Tenhola. Kylä Finbygränd. Tilan nimi Erikas ja Mårtensbacka. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Aksel Karlsson , Agnes o.s. Söderlund Lisätietoja ERIKAS ja MÅRTENSBACKA, 27 km Tammisaaresta ja 14 km vesiteitse Smedseden laiturilta. Omistajat Aksel Karlsson v:sta 1915 ja puolisonsa Agnes, (o.s. Söderlund) v:sta 1922. Nämä tilat ovat olleet Fiskarin ulkotiloja, mutta lunastettu itsenäisiksi n. 50 v. sitten, josta saakka isännän suku on niitä hallinnut. Yhteinen pinta-ala 196,61 ha, siitä puutarhaa 0,5, peltoa 47, luonnonniittyä 12, metsämaata 126, 11 ja joutomaata 11 ha. Peltomaa, josta 10 ha on risu- ja riukusalaojissa, on epätasaista savi-, hiekka- ja multamaata. Rakennukset ovat uudet ja sijaitsevat keskellä viljelyksiä. Päärakennus osaksi 3-kerroksinen, karjarakennus on rakennettu tiilistä. Roottori nostaa veden kaikkiin talousrakennuksiin. Viljelysjärjestys: kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa. Peltoalasta oli v. 1929: 4 ha rukiin, 0,5 vehnän, 10 kauran, 0,5 ohran, 0,5 sekaviljan, 1 perunan, 0,1 pellavan, 0,5 rehujuurikasvien ja 24,9 ha heinän viljelyksessä sekä 5 ha muussa käytössä. Kotieläimiä: 5 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 10 lammasta ja 50 kanaa. Sonni on puhdasta Ay-rotua. Maito myydään meijeriin. Metsä on nuorta sekametsää, jota hoidetaan suunnitelman mukaan. Siitä on myyty vähän paperipuita. Voimakoneena höyrykone, joka käyttää puimakonetta, kotitarvesahaa ja -myllyä sekä pärehöylää.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

ERIKAS ja MÅRTENSBACKA, 27 km Tammisaaresta ja 14 km vesiteitse Smedseden laiturilta. Omistajat Aksel Karlsson v:sta 1915 ja puolisonsa Agnes, (o.s. Söderlund) v:sta 1922. Nämä tilat ovat olleet Fiskarin ulkotiloja, mutta lunastettu itsenäisiksi n. 50 v. sitten, josta saakka isännän suku on niitä hallinnut. Yhteinen pinta-ala 196,61 ha, siitä puutarhaa 0,5, peltoa 47, luonnonniittyä 12, metsämaata 126, 11 ja joutomaata 11 ha. Peltomaa, josta 10 ha on risu- ja riukusalaojissa, on epätasaista savi-, hiekka- ja multamaata. Rakennukset ovat uudet ja sijaitsevat keskellä viljelyksiä. Päärakennus osaksi 3-kerroksinen, karjarakennus on rakennettu tiilistä. Roottori nostaa veden kaikkiin talousrakennuksiin. Viljelysjärjestys: kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa. Peltoalasta oli v. 1929: 4 ha rukiin, 0,5 vehnän, 10 kauran, 0,5 ohran, 0,5 sekaviljan, 1 perunan, 0,1 pellavan, 0,5 rehujuurikasvien ja 24,9 ha heinän viljelyksessä sekä 5 ha muussa käytössä. Kotieläimiä: 5 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 10 lammasta ja 50 kanaa. Sonni on puhdasta Ay-rotua. Maito myydään meijeriin. Metsä on nuorta sekametsää, jota hoidetaan suunnitelman mukaan. Siitä on myyty vähän paperipuita. Voimakoneena höyrykone, joka käyttää puimakonetta, kotitarvesahaa ja -myllyä sekä pärehöylää.