Beate Barbara Juliane von Vietinghoff-Scheel

http://en.wikipedia.org/wiki/Barbara_Juliana,_Baroness_von_Kr%C3%BC...

https://de.wikipedia.org/wiki/Juliane_von_Kr%C3%BCdener

https://www.herder-institut.de/bildkatalog/index/pic?searchfield_pa...

Baroness Barbara Juliane von Krüdener (November 22, 1764 – December 25, 1824) was a Baltic German religious mystic and author.

Towards the end of the Napoleonic wars, her religious mysticism was in tune with the Zeitgeist of the age (the general disillusionment with the ideals of the French Revolution, and a search for an alternative). She had an influence on the Swiss Réveil, and for a time ideas had a profound affect on Alexander I of Russia. Through her contact with the Russian Emperor she and Henri-Louis Empaytaz (a member of the Réveil) were in part responsible for the religious aspects of the Holy Alliance. ________________________________________________________________________________________

Vuonna 1801 Venäjän keisariksi tuli Aleksanteri I (1777-1825) tilanteessa, joka rasitti pahasti omaatuntoaan. Tunnonrauhan etsiminen vei hänet ensin Venäjän perinteisten hengellisten liikkeiden pariin, mutta vuonna 1809 hänen puolisonsa tsaaritar Elisabeth pietisteihin lukeutuvien hovineitojensa kanssa esittelivät hänet Madame de Krüdenerille toivoen, että Madame de Krüdener pystyisi tekemään sen, mihin okkultismin rajamailla harhaileva pietisti Jung-Stilling ei ollut kyennyt. Tsaarin ja madame Krüdenerin välille syntyi kirjeenvaihtoa ja kun tsaari Aleksanteri I kesäkuun kuudentena 1815 pystytti esikuntansa Heilbronniin, Barbara von Krüdener ja Venäjän tsaari kohtasivat.

Beate Barbara Juliane von Krüdener (1764-1824), o.s. Vietinghoff-Scheel oli syntynyt Riiassa, Baltian saksalaiseen perheeseen. Perheen pää oli Otto oli luterilainen vapaamuurari, joka Katariina II aikana oli palvellut Venäjää everstin arvoisena sotilaana ja sitten ylennyt yhä korkeampiin virkoihin. Tytär Beate Barbara naitettiin kahdeksantoistavuotiaana kolmenkymmenen neljän vuoden ikäiselle paroni von Krüdenerille, jonka mukana hän joutui Venetsiaan, Müncheniin ja Kööpenhaminassa, missä paroni von Krüdener toimi Venäjän lähettiläänä. Perhe-elämä oli sitä, että Köpenhaminasta Barbara lähti omille teilleen. Muodollista avioeroa ei kuitenkaan tehty, sillä von Krüdener ei siihen suostunut.

Vuonna 1804 Barbara von Krüdener palasi synnyinkaupunkiinsa Riikaan. Riiassa Barbara kohtasi moravialaiseen veljesseurakuntaan kuuluvan suutarin, joka johdatteli levottoman asiakkaansa Jumalan valtakuntaan. Barbara teki lyhyen vierailun Herrnhutiin, mutta samalla hän jatkoi yhteydenpitoa okkultismin rajamailla liikkuvien pietistien kanssa. Kuten monet aikalaisensa, hän oli hyvin kiinnostunut myös tuhatvuotisesta valtakunnasta, jonka pikaista tulemista odotettiin Napoleonin esiinnyttyä Ilmestyskirjan pedolle sopivin tunnusmerkein. Vuonna 1809 Barbara oli mukana perustamassa Catharinenplaisirin yhteisöä, jonka viranomaiset hajottivat ennen kuin se ehti päästä edes kunnolliseen alkuun.

Kun paronitar Barbara von Krüdener keväällä 1815 sai kehoituksen mennä tapaamaan Venäjän tsaaria, oli hän Württenbergin seudulla Schlüchternissä. Neljäs kesäkuuta tsaari Aleksanteri oli juuri siirtänyt esikuntansa läheiseen Heilbronniin. Barbaran tullessa tsaari oli yksin tutkiskelemassa raamattuaan. Barbara sai puhua tsaarille kolmen tunnin ajan, ja kun hän lopetti, nyyhkytti Euroopan voimakkain hallitsija kuin lapsi kädet kasvoillaan. Hän oli lopultakin löytänyt rauhan sielulleen.

Tsaarin kääntymisen jälkeen Barbara seurasi hänen mukanaan Heidelbergiin ja Pariisiin, mutta Barbaran omat askeleet olivat monessa suhteessa edelleen enemmän levottoman seurapiirikaunottaren, kuin vakaan Jeesuksen seuraajan askelia. Vaikka hänen antaumuksensa Herran palvelukseen olikin mitä vilpittömin, hänellä oli vaikeuksia liittyä kaikkein nöyrimpiin Herran seuraajiin. Barbara teki myös julkisuudenkipeille ihmisille tyypillisen virheen: hän kertoi osuudestaan Venäjän, Itävallan ja Preussin solmiman "Pyhän Allianssin" synnyssä. Allianssi jäi kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi, sillä sen johtohahmoksi kohosi itävaltalainen diplomaatti Metternick, joka kristinuskosta ei ymmärtänyt tuon taivaallista.

Barbara lähti Pariisista 22.10.1815 ja toukokuussa 1818 hän palasi isänsä von Vietinghofin suvun mukaan nimensä saaneen Viitinan kartanoon Liivinmaalle, seudulle, jossa veljesyhteisö jo ennestään oli vahva. Löydät kartanon ajamalla Rõugesta muutaman kilometrin etelään. Sen nykyinen päärakennus on 1800-luvun lopulta, ja toimii nykyisin kouluna. Kartanon saksankielinen nimi on Kosse.

http://www.opsti.net/morava/mor09.htm

Саломон-Гийом Куни (Salomon-Guillaume Counis) (1785-1859)
Портрет дамы в желтом платье с красным шарфом (Портрет баронессы Юлии фон Крюденер)
1805
Миниатюра на эмали
7см (тондо)
Инв. н. M-K 42
Художественный музей Винтертура, Швейцария (Kunst Museum Winterthur)
https://kmw.zetcom.net/de/collection/item/171
Русская портретная галерея — ВКонтакте
vk.com›club52196838 https://vk.com/club52196838

Варвара Юлия Крюденер — франкоязычная писательница-мистик, хозяйка литературного салона.