Carl Adolf Granfelt

Keikyä rippikirja 1767-1779 (AP I Aa2:2) Sivu 16 (Terfwaporti), Granfelt, Grönhage, Leps, Landström ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2724... / Viitattu 05.11.2023

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Granfelt_nr_1974#TAB_6

Granfeltien suku on peräisin 1500-luvun Turusta, mutta aatelisarvon sai vasta Porin rykmentin kapteeni Carl Gustaf Granfelt (1683-1767) vuonna 1756. Carl asusti Pirkkalan Valkilassa, ja ilmeisesti sitä kautta Lempäälä tuli tutuksi. Poika Christer Axel (1733-1809) meni vävyksi Kuljuun 1767, vaimo oli nimeltään Anna Christina Austrell. Vasta tämän poika taloustirehtööri Adam Ludvig Granfelt (1781-1862) ja hänen poikansa Adolf Ludvig (1810-1833) sekä Carl August (1807- 1877) ryhtyivät toden teolla Kuljun kartanon kehittämiseen. Viimeksi mainittu omisti myös Viialan, Sotavallan ja Konhon. Christer Axelin veli, majuri Carl Adolf vanhempi (1730-1814) taas osti Lastusten kartanon 1772 Fredrik von Pfalerilta ja asusti siellä loppuikänsä. Tänä aikana Lastusista tuli kartanomainen niin rakennuskannaltaan kuin kulttuuriltaankin. Lempäälän komeimpiin rakennuksiin kuuluva päärakennus on vuodelta 1784. Poika, kihlakunnantuomari Carl Henrik omisti muutamia vuosia Vesilahden Mantereen Mattilaa (1817-21).

Nuorin poika Carl Gustaf (1796-1868) jatkoi Lastusen kehittämistä vuodesta 1821 lähtien. Somistajana häntä voidaan sanoa suunnan näyttäjäksi, mm. seinämaalauksia alkoi ilmestyä Vesilahtea myöten (mm. Otto Toivonen Ärölään). Carl Gustaf osti kartanon yhteyteen myös Sotavallan 1832 sekä muutamia muita taloja Vatsoilasta. Granfelt joutui kuitenkin rahavaikeuksiin ja tilat myytiin vuonna 1840. Parin lyhyen omistuksen jälkeen Lastusten kartanon osti 1864 Ernst Kingelin, jonka suku on jatkanut tilalla siitä lähtien.

Carl Adolf Granfelt vanhemman lapsista, joita oli kahdesta avioliitosta 13 kpl, tuli Granfelt-suvun kuuluisia jatkajia. Varsin monet pojista sijoittuivat sotilasalalle, mutta August Fredrikin pojasta Axel Fredrikistä tuli Suomen 1800-luvun ehkä merkittävin teologian professori. Hänen jälkeläisiään taas ovat tunnetut Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi, kansanrunoustieteen prof. Matti Kuusi sekä näiden setä kansantaloustieteen professori ja ministeri Eino Kuusi.

Lempäälässä ja Vesilahdessa Granfeltien vaikutus jäi kokonaisuudessaan melko vähäiseksi Lastusten ja Kuljun kartanoja lukuun ottamatta. Granfeltien nimi esiintyy myös melko usein erilaisten kiistojen yhteydessä.

Carl Adolf Granfeltin syntymä Kurun syntyneiden luettelossa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuru/syntyneet_...

Carl Adolf Granfeltin kuolema Lempäälän kuolleiden luettelossa.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/1gepis?fi+0291+haudatut+5577

RSO 1779-01-24.

Ero armeijan palveluksesta 1784- 04-29.