Carlos I, Rei de Portugal

Links:

• The Peerage
• Geneall
• Find a Grave
• Johann the younger #2032
• King of Portugal and the Algarves: Reign 19 October 1889 – 1 February 1908

Predecessor: Luís I Successor: Manuel II

• Wikipedia
• Carlos (Portuguese pronunciation: [%CB%88ka%C9%BE%C9%ABu%CA%83]; English: Charles I) the Diplomat (also known as the Martyr; Portuguese: o Diplomata and o Martirizado; 28 September 1863 – 1 February 1908), named Carlos Fernando Luís Maria Víctor Miguel Rafael Gabriel Gonzaga Xavier Francisco de Assis José Simão de Bragança Sabóia Bourbon e Saxe-Coburgo-Gotha, was the 33rd (or 34th or 35th according to some historians) and penultimate King of Portugal and the Algarves. He was the first Portuguese king to die a violent death since Sebastian of Portugal (1578). This occurred in 1908, when Carlos was murdered in Lisbon as he travelled in an open carriage with the royal family.
• Carlos was married to Princess Princess Amélie of Orléans in 1886. She was daughter of Prince Philippe, Count of Paris and Princess Marie Isabelle of Orléans. Their children were:

• Luis Filipe, Duke of Braganza (1887–1908).
  
• Infanta Maria Ana of Portugal (1888).
  
• Manuel II, King of Portugal between 1908 and 1910 (1889–1932).
  

• <><><><><>
• Maria Pia de Saxe-Coburgo e Bragança (1907–1995) had claimed (many years after his death) that she was the bastard daughter of King Carlos I by Maria Amélia Laredó e Murça.

  ---

  
  

Kaarle I Marttyyri (port. Carlos o Martirizado; 28. syyskuuta 1863 Lissabon – 1. helmikuuta 1908 Lissabon)[1] oli Portugalin ja Algarven kuningas vuosina 1889–1908. Hänet murhattiin.

Kaarle oli kuningas Ludvig I:n ja kuningatar Maria Pian poika. Hänen äidinisänsä oli Italian kuningas Viktor Emanuel II. Kaarle meni vuonna 1886 naimisiin Marie Amelie Orléansin kanssa, joka oli Ranskan entisen kuninkaan Ludvig Filipin pojanpojan tytär. Kaarle kohosi Portugalin valtaistuimelle isänsä kuoltua 19. lokakuuta 1889. Hänen valtakauttaan hallitsivat poliittinen levottomuus, taloudelliset ongelmat ja monarkian aleneva suosio. Monet ongelmista periytyivät jo hänen edeltäjiensä ajalta. Kaarle harrasti maalausta ja merentutkimusta; toisaalta hänen kyseenalainen yksityiselämänsä voimisti kuningasvallan vastaista mielialaa. Britannian vaadittua Portugalia vetämään joukkonsa pois eräistä Afrikan siirtokunnista Portossa syttyi tasavaltalaismielinen kapina tammikuussa 1891. Myöhemmin Kaarle luovutti toukokuussa 1906 pääministeriksi nimittämälleen João Francolle käytännössä diktatoriset valtuudet, koska toivoi tämän kykenevän ratkaisemaan talouden ja yhteiskunnan ongelmia.[1]

Kaarle ja hänen vanhin poikansa Ludvig Filip murhattiin vuonna 1908 heidän ajaessaan vaunuilla Lissabonin kadulla. Kuninkaaksi nousi Kaarlen nuorempi poika Emanuel II. Kaksi vuotta myöhemmin Portugali julistettiin tasavallaksi.