Christina Ithimaea

Kristina Ithimaean puoliso oli kruununvouti Bengt Mahlberg. Ottaen huomioon Mahlbergin ensimmäisen vaimon kuolinvuoden (n. 1696) ja ensimmäinen yhteisen lapsen syntymäajan (n. 1697), heidät vihittiin noin vuonna 1696.

Mahlberg toimi myös Säämingin pitäjän nimismiehenä, asuen Tolppalansalmen rusthollitilalla Säämingin Tolvanniemen kylässä. Rustholli sijaitsi noin peninkulman päässä Savonlinnasta pohjoiseen Haukiveden kanssa yhteydessä olevan pienen järven rannalla, jota talon tuon aikaisen omistajasuvun mukaan vieläkin kutsutaan Mahlbergin järveksi.

Kristinalla ja Bengtillä oli ainakin neljä lasta: Gabriel (n. 1697), Anna Dorotea (1698), Benedictus Emmanuel (1711) ja Hinrich.

Kristina Ithimea on merkitty ainakin jo marraskuussa 1700 kummiksi Rantasalmella yhdessä Mahlbergin kanssa, "matroonana" (useamman lapsen äitinä?), sekä kummina myös useampana vuonna tämän jälkeen. Hänet mainitaan ilmeisesti viimeisen kerran luutnantti Bengt Risteliuksen pojan Johanin kummina Tolvanniemen kylässä 29.10.1737.

Kristina Ithimea kuoli Tolppalansalmella 2.9.1742, 70-vuotiaana, ollessaan jo "voudin leski". Hänet haudattiin 7.9.1742.

Kristina Ithimaeuksen (s.n. 1672) vanhemmat olivat mitä todennäköisemmin Virolahden kappalainen Gabriel Bartholdi Ithimaeus ja Kristina Jostintytär Timmerman (s. n.1630-1640): Gabriel Bartholdin kuoltua 1675, Kristina Timmerman meni naimisiin tämän seuraajan Henrik Romanuksen kanssa. Tämä toimi Virolahden pestinsä jälkeen Säämingissä kappalaisena 1679-1694.

Kristina Timmermanin mukana seurasivat myös lapset hänen ensimmäisestä liitostaan; muita Ithimaeuksia ei ole tätä ennen jäljitetty Sääminkiin. Tämä muutto selittäisikin kuinka Kristina Ithimaea olisi päätynyt kohtamaan sääminkiläisen (siellä ratsutilan n. vuodesta 1672 omistaneen) Bengt Mahlbergin.

Tätä vahvistaisi myös nimien periytyvyys: Kristina Ithimaea olisi saanut nimensä äidiltään, ja hänen (esikois-?)poikansa Gabriel taas äitinsä isältä.

Lisäksi Kristina Ithimaean puoliso Bengt Mahlberg oli laatinut kirkkoherra Romanuksen (Kristinan oletetun isäpuolen) ja Hans Erikinpojan välisen sopimuksen, joka koski Viipurissa koulua käyneen Henrik Romanuksen (Kristinan oletetun velipuolen) asumis- ja ruokailukulujen maksamista. Romanuksen valtuutettuna oli Petter Timmerman (Kristinan oletettu eno). Sopimusta puitiin ainakin jo vuonna 1703 viipurilaisessa kämnerinoikeudessa. (Juttu saatiin ilmeisesti päätökseen Viipurin raastuvanoikeudessa 1704.)