Claës Claësson de Pont

(I.) Kuva: Koski Tl., 1.10.2021 (kivessä: 'Klaus')

_______________________

• Koski Tl > syntyneet, 1887-1904 > 48 s. 93
  

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1364...

• Koski Tl rippikirja 1887-1896 (MKO54-73) Sivu 278 Kosken kartano, Koski ; SSHY http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13642&pn... / Viitattu 04.05.2021
• Muuttaa Somerolle vuonna 1896
• Somero rippikirja 1890-1899 (MKO112-126) Sivu 992 Pitkäjärvi Långsjö ; SSHY http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11900&pn... / Viitattu 03.05.2021
• Somero rippikirja 1900-1909 (MKO141-190) Sivu 935 Pitkäjärvi, Kujanpää Långsjö säteri ; SSHY http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17563&pn... / Viitattu 03.05.2021
• Kuollut: Somero, 26.08.1932, nro 34, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1916904/artic... Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot / viitattu 4.5.2021
• Kuolinilmoitus: Uusi Suomi, 17.08.1932, nro 221, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805728/artic... Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot /viitattu 4.5.2021

HELSINGIN SANOMAT19.09.1932
Kirjailija Klaus de
Pontin kuoleman syy. Juttu esillä raastuvanoikeudessa. Lykätty lokakuun 5 p:ksi.
Helsingin kaupungin raastuvan!
keudessa oli keskiviikkona käsiteltävänä juttu, jossa rakennusmestari Ahto Armas Sippolaa syytetään kirjailija Klaus de Pontin surmaamisesta. Asiassa laaditusta poliisiraportista käy selville, että viime heinäkuun 30 p:nä iltapäivällä olivat Sippola ja de Pont sekä eräitä muita henkilöitä oleskelleet talossa Pohjois-Esplanadinkatu 37 olevan Riikonen & K:ni-nimi-
sen liikkeen eräässä huoneessa, jos
oli nautittu väkijuomia. Illan kuluessa de Pont oli useasti häirinnyt Sippolan ja erään toisen läsnäolleen keskustelua eikä ottanut nuhteista ojentuakseen. Tämän johdosta Sippola oli noussut tuoliltaan ja mennyt de Pontin eteen sekä lyönyt tätä ensin oikean ja sitten vasemman käden nyrkillä kummallekin puolelle leukaa. Is-
kujen johdosta de Pont oli näyttänyt
menettäneen tajuntansa, minkä vuoksi kaksi läsnäolleista kuljetti hänet lepäämään huoneessa olleen puulaatikon
kannelle, jossa häntä oli yritetty virvoittaa m.m. kylmällä vedellä. Noin tunnin kuluttua de Pont oli herännyt ja sitten yhdessä Sippolan kanssa poistunut paikalta. Seuraavina päivinä de Pont oli tuttavilleen valitellut niskaansa ja selkäänsä selittäen, että häntä myös pyörrytti ja että Sippola oli lyönyt häntä liian kovasti. Elokuun 2 p:nä de Pont oli ottanut itselleen huoneen mainitussa talossa olevassa matkustajakodissa, jossa hän sitten oli tullut niin huonoksi, että sieltä oli tehty ilmoitus suojelusosastolle, joka oli toimittanut de Pontin kirurgiseen sairaalaan. Sieltä oli elokuun 8 p:nä ilmoitettu eräälle de Pontin tuttavalle, että de Pont oli sen verran tervehtynyt, että hänet voitaisiin hakea pois. Kun tällä tuttavalla ei kuitenkaan ollut aikaa käydä de Pontin hakemassa, de Pont oli itse tullut tuttavansa luo, jossa hän taasen oli valitellut kuten aikaisemminkin toisille tuttavilleen ja jossa hän sitten elokuun 8 p:nä kuoli jonkinlaiseen kohtaukseen.
Oikeuslääkeopillisen laitoksen assistentti Oiva Elo, joka on toimittanut de Pontin ruumiinavauksen, lausuu ruumiinavauksen ja sen ohessa suoritetun mikroskooppisen tutkimuksen lopputulokseksi jäävän, että de Pont useita päiviä ennen kuolemaansa on joutunut pahoinpitelyn uhriksi, jolloin hän on saanut mustelmia vasempaan käsivarteensa ja hartioihinsa sekä verenvuodon aivoaineessa ja repeämän vasemmanpuoleiseen nikamavaltimoon, josta viimeksimainitusta vammasta kuolema on ollut seurauksena. Edelleen tohtori Elo lausuu, että nämä vammat ovat syntyneet puolikovan esineen iskuista kaikesta päättäen nyrkillä lyömisestä ja että aivoissa tavatut verenvuodot ia verisuonen repeämä kaiken todennäköisyyden mukaan ovat aiheutuneet alaleukaan annetusta voimakkaasta nyrkiniskusta. Vielä toht. Elo lisää, että ruumiinavaus nuhuu sen puolesta, että mainitut vammat ovat olleet seurauksia juuri edelläkerrotusta pahoinpitelystä. Virallinen syyttäjä vaati Sippolalle rangaistusta pahoinpitelystä kuoleman seurauksella.
Sippola kielsi lyöneensä de Pontia nyrkillä ja selitti, että kun de Pont oli, seisten Sippolan edessä, häirinnyt keskustelua, Sippola vain oli tuupannut häntä kämmenellään kahdesti leukaan, jolloin de Pont oli pudonnut istualleen takanaan olleelle tuolille, josta hän sitten itse oli mennvt puulaatikon kannelle pitkälleen. Sen lisäksi Sippola myös kielsi, että de Fontissa todetut vammat olisivat aiheutuneet mainitusta tuuppaamisesta ja väitti, että de Pont, joka häiritsevän esiintymisensä vuoksi usein joutui pahoinpitelyn alaiseksi, oli saanut kerrotut vammat muualla. Asiassa kuultiin sitten erinäisiä todistajia, jotka kertoivat tapahtumasta siihen tapaan kuin edellä jo on mainittu. Todistajien puheista selvisi myös, että de Pont, ollessaan juopuneena, usein esiintyi häiritsevästi ja että m.m. viime juhannuksena häntä sen johdosta oli pahoinpidelty niin, että hän ontui ja että toinen peukalo oli mennyt sijoiltaan. Lisätodistajien kuulustelemista varten siirrettiin asia vielä ensi lokak. 5 p:ksi. Rakennusmestari Sippola passitettiin lääninvankilaan.