David Rubert (Taavetti) Kaunisto

Tyrvää syntyneet 1885-1894 (AP I C:9) Sivu 176 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3080... / Viitattu 30.09.2023

Tyrvää rippikirja 1905-1914 (AP_II I Aa:32) Sivu 243 Leiniälä, No 1 Kaunisto, rustitila, (lautamies, koneinsinööri) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2599... / Viitattu 29.09.2023

Hautakivi: https://billiongraves.com/grave/Taavetti-Roopertti-Kaunisto/32442549

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taavetti_Kaunisto

Tunnus 17678
Kunta Tyrvää
Kylä Leiniälä
Tilan nimi Kaunisto
Tilannevuosi 1932
Omistaja Taavetti Kaunisto , Martta o.s. Mälkiä
Lisätietoja
KAUNISTO, 17 km Vammalasta. Omistajat jääkärikapteeni Taavetti Kaunisto v:sta 1918 ja puolisonsa Martta (o.s. Mälkiä) v:sta 1922. Ollut isännän suvulla v:sta 1861. Aikaisempia omistajia mm. vänrikki Sven Erik von Pfaler (1821—1836), P. E. Falck (1836—1861), Johan J. Kaunisto (1861—1884) ja Nestori Kaunisto (1884—1918). Erotettu 20 tilaa, yht. 308 ha. Pinta-ala 458,6 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 131, luonnonniittyä 5,5, viljeltyä laidunta 2, metsämaata 300 ja joutomaata 20 ha. Pellot tasaisia savi-, suo- ja multamaita; niistä 11 ha lautatorvi- ja kivisalaojissa. Viljelyskiertoja 2: A. kesanto, syysvilja, 3 heinää, 2 kauraa; B. (suomaat) vapaa viljelys. V. 1930 oli 14,5 ha ruista, 1 vehnää, 33,5 kauraa, 3 ohraa, 1 hernettä, 2 perunaa, 0,5 pellavaa, 2 turnipsia, 56,5 heinää, 10 kesantoa ja 7 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten keskellä, Kauniston kosken rannalla. 2-kerroksinen päärakennus (9 huon.) puusta v:lta 1919. 80 lehmän navetta ja 12 hevosen talli rakennettu kivestä 1886 ja nuoren karjan navetta sekä 30 sian sikala samoin kivestä 1927. Karjasuojissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 10 hevosta, 50 lehmää, 2 sonnia ja 25 kanaa. Karja Ay- ja siat SY-rotua. 10 lehmää ja 2 sonnia on kantakirjassa. Koko karjan keskilypsy oli v. 1929 3 497 kg — 137 kg ja parhaan lehmän 5 120 kg — 188 kg. Myydään viljaa, maitoa, teuraseläimiä, perunoita, pellavia ja rehuja, maito Illon osuusmeijeriin. Sekametsästä myyty saha- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima omasta sähkölaitoksesta. Mylly (3 kiviparia), raami- ja sirkkelisaha sekä höyläämö, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja »Tiirikan» -kuivuri. Omistaja kuuluu metsänhoitoyhdistykseen. — Tilan kapinan aikana kärsimät vauriot olivat erittäin suuret. Punakaartilaiset polttivat niin. päärakennuksen, sahan ja myllyn, puimalaitoksen, pirttirakennuksen, tallin, sikalan, puotirakennuksen, kellarin ja aittarakennuksen, minkä lisäksi hävitettiin nautakarjaa 96 päätä, 10 hevosta, 22 sikaa, maatalous- ja sisäirtaimisto, 300 hl viljaa ja 100 000 kg heiniä. Kaikesta tästä sai tila korvausta 100 000 markan arvosta obligatioita.

Lähde
Suomen maatilat, III osa

Tyrvään Sanomat 9.2.1938

Jääkärikapteeni
Taavetti Kaunisto 50-v.

Tänään helmikuun 9 päivänä täyttää Tyrväässä jääkärikapteeni Taavetti Kaunisto 50 vuotta. Kapteeni Kaunisto on syntynyt Kauniston tilalla Tyrvään Leiniälässä 9. 2. -88. Suoritettuaan keskikoulukurssin ja käytyään kansanopiston, maamieskoulun ja maamiesopiston koiteli hän isänsä, Nestori Kaunisten, kanssa mainittua tilaa. Ja osallistui tällöin monenlaisiin seudun valistusharrastuksiin, kuten nuorisoseuratoimintaan y.m.

Kun sitten v. 1914 maailmansota syttyi, alettiin aktiivisissa piireissä valmistautua toimenpiteisiin Suomen irrottamiseksi Venäjästä. Tällöin syntyneeseen jääkäriliikkeeseen innostui myös kapteeni Kaunisto isänmaataan rakastavan miehen täydellä innolla. Hän jätti kotinsa, lähti Saksaan liittyäkseen jääkäripataljoona 27. ja niihin urheisiin miehiin, jotka sitten talvella 1918 olivat vapaussota-armeijan tuki ja turva, Noin kaksivuotisella Saksassaoloajallaan osallistui hän kaikkiin niihin Venäjän joukkoja vastaan käytyihin taisteluihin itärintamalla, joihin mainittu pataljoona otti osaa. Raskaita olivat koettelemukset. Eivät olleet lohdullisia kaukaa kotimaasta saapuneet viestit. Matalalla olivat usein miesten mielet. Mutta hyvin kestettiin. Ja odotettiin aikaa, jolloin saataisiin palata vapauttamaan synnyinmaa idän sorrosta.

Jotenkin 20 vuotta sitten koitti jääkäripataljoonalle odotettu aika. Pataljoona sai astua kotoiselle kamaralle. Erinomaista sotilaallista kuntoa osoittaneelle kapteeni Kaunistelle annettiin heti täällä komppanian päällikkyys, jossa ominaisuudessa hän vapaussodassa osallistui m.m, Viipurin ja Tampereen valtauksiin. Vapaussodan jälkeen (kapteeniksi 16.5. -19 korotettuna) hän palveli Uudenmaan rykmentissä parisen vuotta.

Kun nuorempi veli, Toivo Kaunisto, oli kaatunut vapaussodassa, katsoi kapteeni Kaunisto velvollisuudekseen ryhtyä viljelemään kotitilaansa, jonka hän osti v. 1920 alkupuolella. Laajan tilansa viljelyksen ohella on hän harjoittanut tilallaan menestyksellisesti myös sahaliikettä.
Kunnioittavat onnittelumme 50-vuotiaalle sotilaalle ja toimenmiehelle!